Äitienpäivänkunniamerkki

Opetusministeri Kustaa Vilkuna jakamassa äitien­päivän­kunnia­merkkejä touko­kuussa 1958.

Äitienpäivänkunniamerkki on äitienpäivänä annettava Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein. Se on myönnetty vuodesta 1946 saakka, ja sen myöntäjänä on tasavallan presidentti ritarikuntien esityksestä. Tasavallan presidentti itse luovuttaa ne äitienpäivänä Helsingissä Säätytalossa.

Kunniamerkin saajat ovat yleensä suurperheen äitejä, mutta vuoden 1997 jälkeen lasten lukumäärä ei ole ollut enää tärkeimpiä perusteita myöntämiselle. Merkin voivat saada myös muut lasten ja nuorten hyväksi merkittävää työtä tehneet kasvattajat. Kunniamerkin saajaksi voi esittää 40 vuotta täyttänyttä biologista äitiä, adoptioäitiä sekä sijaisäitiä. Ammatissaan kasvattajina toimiville kunniamerkkiä ei kuitenkaan myönnetä. Kerran sen on saanut mies; nykyisin merkki myönnetään vain naisille.

Kunniamerkkiä voivat ehdottaa lapset tai yhteisöt. Perheen tekemän hakemuksen puoltajiksi vaaditaan vähintään kaksi järjestöä tai yhteisöä. Vuoteen 1992 viralliset esitykset kunniamerkeistä teki ja juhlan järjesti Väestöliitto. Sen jälkeen esitysten tekeminen siirtyi lääninhallituksille, vuodesta 2010 aluehallintovirastoille. Hakuaika päättyy vuosittain marraskuussa. Juhlan järjestäminen on ollut vuodesta 1993 Mannerheimin lastensuojeluliiton vastuulla. Palkitsemisesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Kunniamerkkejä jaetaan vuosittain 30–40.

Vuodesta 2025 samaa Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalia kultaristein aletaan jakaa myös ansioituneille isille isänpäivänä. Samana vuonna päättyy Vuoden isä -palkinnon jako.

Lähteet

• Kunniamerkkien suosio hiipuu. Helsingin Sanomat 4.11.2010.
• Äitienpäivän kunniamerkkien saajia etsitään jo Etelä-Saimaa. 21.10.2010. Arkistoitu 3.5.2014. Viitattu 4.11.2010.
• Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää esityksiä äitienpäivän kunniamerkkien saajiksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto. 1.10.2010. Viitattu 4.11.2010.^{[vanhentunut linkki]}