Veikko Kaseva

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Veikko Kaarlo Kasper Kaseva (4. marraskuuta 1928 Mynämäki – 1. lokakuuta 1978 Tampere)[1] oli suomalaisen kuumailmapallolentämisen pioneeri.

Vuonna 1966 Kaseva rakensi 1900-luvun ensimmäisen kuumailmapallon Euroopassa.[2] Hän esiintyi palloineen muun muassa Speden elokuvassa Noin 7 veljestä sekä lyhyeksi jääneessä TV-sarjassa Tuumasta toimeen. lähde?

Aivan ensimmäisen kuumailmapallonsa Veikko Kaseva rakennutti 1959 koululuokkansa fysiikan tunnin ryhmätyönä. Paperista valmistettu makkaran mallinen kuumailmapallo lensi parin kilometrin matkan Malmin keskustasta Anianpellontieltä lentokentälle. Seuraavina vuosina kokeita tehtiin eteenipalloilla ja ensimmäinen kankaisen, noin 1 700 kuution kokoisen kuumailmapallon Kaseva sai lentokuntoon 18. kesäkuuta 1966. Se pystyi kuljettamaan kolmen hengen miehistön.[3]

Kasevan suunnittelemaa ja rakentamaa 1700 m3 palloa sanottiin maailman suurimmaksi[4]. Vuonna 1969 Kasevan pallo oli toinen Euroopan kahdesta kuumailmapallosta[5]. Hän lennätti Malmin kansalaiskoulun oppilaita 30 metrin korkeudelle köysin varmistetuilla lennoilla[5]. Kaseva itse nousi pallollaan puolentoista kilometrin korkeuteen. [5]

Kaseva edusti Suomea MM- ja EM-tason kuumailmapallokisoissa[2]. Vuonna 1973 Yhdysvaltojen Uudessa Meksikossa pidetyissä MM-kisoissa Kaseva joutui laskeutumaan korkealle vuorelle intiaanien pyhälle maalle[6]. Kaseva esiintyi punamustan kuumailmapallonsa kanssa mm. Helsinki Airshow -74:ssä.[7] ja autonäyttelyssä 1970[8]. 1970-luvun lopulla Kasevan pallo syöksyi päin Olarin kansakoulun seinää[2].

Kaseva toimi loppuaikoinaan Oulunkylän yhteiskoulun teknisten töiden opettajana. Kaseva tunnettiin hyvin eksentrisenä miehenä suurine risupartoineen, rättisitikoineen ja erikoisine lausahduksineen. Koulun oppilaat muistavat hänen oppituntinsa kaikesta muusta – mukaan lukien hypnotismi – kuin teknisistä töistä. Kaseva innostui helposti kokeilemaan kaikkea uutta sekä tekniikan että muidenkin asioiden alalla. Kasevan tunneilla oli mahdollista rakentaa hänen kehittämänsä minikuumailmapallo, jonka pallo-osa liimattiin kokoon voimapaperista leikatuista segmenteistä. Palloon kiinnitettiin suuaukon alle alumiinirasia, johon laitettiin pala lasivillaa. Eristeeseen kaadettiin palavaa nestettä, joka sytytettiin. Savukaasut kuumensivat kuumailmapalloa riittävästi saadakseen sen lentoon. Tällaisia minipalloja lennätettiin usein teknisten töiden tunneilla.lähde?

Kaseva vieraili teknisine laitteineen usein seurakuntien poikakerhoissa ja muun muassa Partaharjun leireillä.lähde?

Kuolema

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaseva kuoli tapaturmaisesti, kun hänen kuumailmapallonsa yläosa repeytyi niin sanotun pohjoisnapaventtiilin petettyä näytöslennon aikana Tampereella. Kuumailmapallo alkoi pyöriä ilmassa ja putosi noin 250 metrin korkeudelta Väinölänkadulle Tammelan koulun viereen, jolloin pallon korissa yksin ollut Kaseva sai välittömästi surmansa.[9]

Onnettomuuden tapahtuessa Kaseva oli esittelemässä palloaan teknisten aineiden opettajien vuosikokouksessa.[2] Kaseva lensi 2100 m3 kokoisella pallolla[2], jonka hän oli suunnitellut ja suurimmaksi osaksi rakentanutkin itse[10]. Pallo oli hänen suunnittelemistaan palloista kolmas.[2] Se oli valmistunut keväällä 1978 ja sillä oli lennetty alle kymmenen kertaa ennen onnettomuutta[11].

Onnettomuuden syy oli suunnitteluvirhe pallon rakenteessa: pohjoisnapaventtiilin venttiilikangas pääsi siirtymään pallon vaipan yläpuolelle, jolloin pallo tyhjeni nopeasti[11]. Pohjoisnapaventtiilin avulla säädellään lentokorkeutta: venttiiliä raotetaan, kun halutaan alaspäin, ja suljetaan, kun halutaan nousta.[10] Tutkijalautakunta ehdotti, että vastedes kuumailmapallojen venttiilien tulisi olla jotakin ulkomailla hyväksyttyä tyyppiä ja korien tulisi olla valmistettu alumiinista tai pajusta[11].

Onnettomuuden aikaan Kaseva oli ainoa henkilö Suomessa, jolla oli kuumailmapallon lentolupakirja.[10] Kaseva on haudattu Malmin hautausmaalle Helsinkiin.[12]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 5.10.1978. s. 4 (Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille))
  2. ↑ a b c d e f Risto Varteva: Kuumailmapallo putosi kadulle Helsingin Sanomat. 2.10.1978. Viitattu 26.11.2022.
  3. ↑ Kaseva Veikko: Kuumilla haaveilla yläilmoihin. Tekniikan Maailma, 1966, nro 15, s. 16-20. Helsinki: Kustannus Oy Tekniikan Maailma.
  4. ↑ Tuntematon: Maailman suurimman kuumailmapallon täyttö alkoi Kaakon messuilla Helsingin Sanomat. 19.7.1968. Viitattu 26.11.2022.
  5. ↑ a b c Tuntematon: Malmin koululaiset oppivat fysiikkaa ilmapallolennoilla Helsingin Sanomat. 21.3.1969. Viitattu 26.11.2022.
  6. ↑ Riitta-Eliisa Laine: Pyhä vuori suojelijana Helsingin Sanomat. 15.3.1973. Viitattu 26.11.2022.
  7. ↑ Määritä nimeke! nakoislehti.hs.fi. Viitattu 26.11.2022.
  8. ↑ Nimetön: Kevään kuumimmat vaihtoautomarkkinat tänään Herttoniemessä! Helsingin Sanomat. 26.4.1970. Viitattu 26.11.2022.
  9. ↑ Kuumailmapallo syöksyi katuun: lentäjä sai surmansa. Uusi Suomi 2.10.1978.
  10. ↑ a b c Nimetön: Pallo putosi ehkä venttiilirikon takia Helsingin Sanomat. 3.10.1978. Viitattu 26.11.2022.
  11. ↑ a b c Nimetön: Kasevan surmansyöksyn syy: Pohjoisnapaventtiilissä oli suunnitteluvirhe Helsingin Sanomat. 31.3.1979. Viitattu 26.11.2022.
  12. ↑ Veikko Kaarlo Kasper Kaseva 1928-1978 Hautahaku. Arkistoitu 8.3.2023. Viitattu 4.6.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Veikko_Kaseva&oldid=21955437”