Mainz

Mainz
vaakuna
Mainz
Koordinaatit: 50°0′0″N, 8°16′0″E
Valtio	Saksa
Osavaltio	Rheinland-Pfalz
Hallinto
– Ylipormestari	Michael Ebling (SPD)
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	97,75 km²
Väkiluku (2011)	200 344
– Väestötiheys	1 990 as./km²
Postinumero	55001-55131
Rekisterikilpi	MZ
www.mainz.de
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Kirschgarten.

Mainz on Rheinland-Pfalzin osavaltion pääkaupunki läntisessä Saksassa. Vuoden 2011 väestönlaskennassa siellä oli 200 344 asukasta. Mainz sijaitsee Reinin varrella muodostaen kaksoiskaupungin joen toisella puolella Hessenissä sijaitsevan Wiesbadenin kanssa. Kaupunki on kirjapainon kehittäjän Johannes Gutenbergin ja televisiokanava ZDF:n kotikaupunki, ja siellä pidetään vuosittain karnevaalit, joihin osallistuu jopa yli miljoona ihmistä pitkienkin matkojen päästä. Kaupungilla on jalkapallojoukkue 1. FSV Mainz 05, joka nousi kaudeksi 2004–2005 Saksan pääsarjaan Bundesliigaan. Kaupungissa on yliopisto Johannes Gutenberg-Universität Mainz, jossa oli vuonna 2007 noin 34 500 opiskelijaa.

Historia

Roomalainen kenraali Drusus perusti Mainzin edeltäjän, roomalaisen tukikohdan castrum Moguntiacumin, vuonna 13 eaa. Moguntiacumilla oli koko Rooman valtakunnan ajan sotilaallista merkitystä sijaintinsa ansiosta. Se oli muun muassa Rooman jokilaivaston tukikohta ja maakunnan pääkaupunki. Alemannit piirittivät kaupunkia vuonna 368.

Vuoden 406 viimeisinä päivinä germaaniset heimot käyttivät harvinaista tilaisuutta hyväkseen ja ylittivät jäätyneen joen Mainzin kohdalla ja yllättivät roomalaisten puolustuksen. Tapahtumasta kertoo Wallace Breemin historiallinen romaani Eagle in the Snow.

Rooman valtakunnan hajoamisen jälkeen vuonna 476 frankit saivat vuonna 496 Klodvig I:n johdolla haltuunsa Länsi-Euroopan. Mainzista tuli sijaintinsa vuoksi yksi Frankkien valtakunnan keskuksista. Klodvigin myöhempi seuraaja Dagobert vahvisti Mainzin muureja ja perusti sinne yhden valtaistuimistaan.

Vuonna 962 perustetussa Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa Mainzin arkkipiispa oli yksi vaaliruhtinaista. Keskiajalla Mainz oli slaaveihin ja germaaneihin kohdistuneen kristillisen käännytystyön keskus. Rooman lisäksi Mainz on ainoa hiippakunta, jota kutsutaan Pyhäksi istuimeksi (sancta sedes), ja Mainzin arkkipiispa oli perinteisesti primas germaniae, paavin sijaisia Alppien pohjoispuolella. Mainzin arkkipiispan erityisasema perustui siihen, että istuimen alkuperäinen haltija oli saksalaisten kristillistämisessä keskeisenä hahmona pidetty Pyhä Bonifatius. Vuonna 1244 arkkipiispa Siegfried myönsi Mainzille kaupunginoikeudet, ja siten kaupunkilaiset saivat oikeuden valita valtuuston.

Vuonna 1461 kaupungissa kiistelivät asemastaan kaksi arkkipiispaa. Kaupunkilaiset tukivat Diether von Isenburgia, ja häntä vastassa oli Adolf II von Nassau, jonka paavi oli nimennyt. Vuonna 1462 Adolf II joukkoineen valtasi kaupungin ryöstellen ja surmaten 400 asukasta. Henkiin jääneille annettiin oikeudessa kaksi mahdollisuutta: ne, jotka eivät lupaa seurata Adolfia (mm. Johannes Gutenberg), menettäisivät omaisuutensa ja karkotettaisiin kaupungista tai vangittaisiin, ja Adolfin seuraajat jakaisivat keskenään takavarikoidun omaisuuden. Uusi arkkipiispa riisti Mainzilta kaupunginoikeudet.

Kolmikymmenvuotisessa sodassa Mainz oli ruotsalaisten päämaja 1631–1632.

Ranskan vallankumouksen aikana Mainzin valloitti vuonna 1792 vallankumousarmeija. 18. maaliskuuta 1793 Mainzin jakobiinit ja ympäröivien kaupunkien demokraatit julistautuivat ”Mainzin tasavallaksi”. Preussi ei halunnut demokraattista tasavaltaa Saksaan, joten sen armeija valtasi Mainzin ranskalaisten antauduttua 22. heinäkuuta 1793.

Ranskalaiset palasivat vuonna 1797 Napoleon Bonaparten johdolla. Tappioiden vuoksi Napoleonin oli vetäydyttävä toukokuussa 1814. Vuosina 1816–1866 Mainz oli Ranskan vastaisen rajan tärkein linnoitus, ja siellä oli huomattavasti sekä itävaltalaisia että preussilaisia sotilaita.

Preussin ja Itävallan sodassa 1866 Mainz oli puolueeton alue. 1870–1871 käydyn Ranskan–Preussin sodan jälkeen Mainz menetti strategista merkittävyyttään, koska Saksan raja siirtyi länteen, kun Elsass-Lothringen siirtyi Saksalle.

Vuosisatojen ajan Mainzin asukkaat olivat kärsineet tilanpuutteesta ja sen aiheuttamista sairauksista.^selvennä Vuonna 1874 Mainziin liitettiin Gartenfeldin alue, ja kaupungin pinta-ala kaksinkertaistui, ja Mainz pääsi mukaan teolliseen vallankumoukseen.

1800-luvun lopulla Mainziin rakennettiin uusi kaupunginosa Neustadt ja suunniteltiin uusi viemärijärjestelmä (sitten roomalaisten ajan) sekä rakennettiin merkittäviä rakennuksia: Mainzin kaupungintalo, joka oli aikansa suurin, kylpylöitä ja protestanttinen tuomiokirkko.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen ranskalaiset miehittivät Mainzia vuoteen 1930. Toisessa maailmansodassa pommitukset tuhosivat lähes kaikki kaupungin historialliset rakennukset, joista useimmat on kuitenkin sittemmin rakennettu uudelleen. Kaupungista tuhoutui sodassa noin 80 prosenttia. Sodan jälkeen Mainz jäi Ranskan ja Yhdysvaltain miehityssektorien väliin, ja rajana olleen Reinin yhdysvaltalaisen puolen alueet liitettiin osaksi Wiesbadenia.

Mainzissa oli yliopisto vuosina 1477–1816, ja se perustettiin vuonna 1946 uudelleen nimellä Johannes Gutenberg-Universität Mainz.

Ystävyyskaupungit

• Watford (Iso-Britannia), 1956
• Dijon (Ranska), 1957
• Longchamp (Ranska), 1966 Mainz-Laubenheim
• Zagreb (Kroatia), 1967
• Rodeneck (Italia), 1977 Mainz-Finthen
• Valencia (Espanja), 1978
• Haifa (Israel), 1981
• Erfurt (Thüringen, Saksa), 1988
• Louisville (Yhdysvallat) 1994

Kuvagalleria

• 
  Ilmakuva Mainzista, taustalla Wiesbaden ja Taunus.
• 
  Mainzin katedraali.
• 
  Mainzin päärautatieaseman pääsisäänkäynti.
• 
  Ritterstrasse Mainzissa keväällä. Japanilaiset kirsikkapuut kukkivat molemmin puolin katua.
• 
  Raitiovaunu Mainzissa.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mainz Wikimedia Commonsissa

• Matkaopas aiheesta Mainz Wikivoyagessa (englanniksi)