Lydia Sesemann
| Lydia Sesemann | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 14. helmikuuta 1845 Viipuri, Suomen suuriruhtinaskunta |
| Kuollut | 28. maaliskuuta 1925 (80 vuotta) München, Weimarin tasavalta |
| Kansalaisuus |
 Suomalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Zürichin yliopisto (tohtori 1874) |
| Väitöstyön ohjaaja |
Victor Menze ja Wilhelm Weith |
| Tutkimusalue | kemia |
| Tunnetut työt | Ueber Dibenzylessigsäure und eine neue Synthese der Homotoluylsäure |
Lydia Maria Sesemann (14. helmikuuta 1845 Viipuri – 28. maaliskuuta 1925 München) oli suomalainen kemisti ja ensimmäinen tohtoriksi väitellyt suomalainen nainen. Sesemann oli myös Euroopan ensimmäisiä luonnontieteellisen tutkinnon suorittaneita naisia. Hän ei väitellyt Suomessa, vaan Zürichin yliopistossa Sveitsissä (1874). Hän oli myös ensimmäinen Zürichin yliopistossa väitellyt naisopiskelija. Suomessa naiset saivat väitösoikeuden ja tohtorinarvon vuonna 1895.[1]
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sukutausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lydia Sesemannin suku on taustaltaan kotoisin Saksasta. Hänen isoisänsä isoisän isä Hans David Sesemann oli muuttanut Viipuriin kauppiaaksi vuonna 1661 Lyypekistä. Hän kohosi pian Viipurin kaupungin raatimieheksi. Sesemannin suvun seuraavat polvet jatkoivat isänsä ammattia viipurilaisina kauppiaina tai tukkukauppiaina. Perhekunta sitoutui kaupungin muihin saksalaissyntyisiin ja saksaa puhuviin kauppiassukuihin monien avioliittojen kautta.[2]
Lydia Sesemannin isä Mikael Carl Sesemann oli tukkukauppias ja Rosenius & Sesemann -puutavaraliikkeen osakas. Hän oli myös Tanskan konsuli. Mikael Sesemann solmi vuonna 1829 ensimmäisen avioliittonsa Maria Charlotta Jænischin kanssa. Perheeseen syntyi yhteensä kuusi lasta, kolme tyttöä ja kolme poikaa. Ensimmäisen puolisonsa kuoltua Mikael Sesemann solmi uuden avioliiton vuoden 1842 aikoihin Antonie Williamsin kanssa. Tämän vanhemmat olivat saksalaissyntyinen Karl Williams ja Christine Holtz. Williams oli siihen aikaan Karjalankannaksella Rokkalan lasitehtaan johtajana. Sesemannin toiseen avioliittoon syntyi neljä tytärtä ja kolme poikaa. Vuonna 1845 syntynyt Lydia oli lapsista toiseksi vanhin.[2]
Nuoruus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oman ilmoituksensa mukaan Lydia Sesemann kävi koulunsa yhdessä useasta Viipurissa sijainneesta saksalaisesta yksityiskoulusta. Hänen käymänsä koulun nimeä ei tiedetä, eikä minkään koulun asiakirjojen merkinnöistä ole löydetty Sesemannia. Sesemann on saattanut saada myös kotiopetusta, sillä tuohon aikaan monet varakkaat perheet pyrkivät saamaan myös tyttärillensä hyvän koulutuksen. Sesemannin isän kuoltua hänen vaimonsa muutti Lydian ja Helene Christinan kanssa Stuttgartiin Saksaan.[2]
Opiskeluvuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksassa asuessaan Sesemann ilmeisesti pyrki jatkamaan opintojaan yliopistossa. Tätä varten hän otti yksityisopetusta latinassa ja matematiikassa. Zürichin yliopisto alkoi hyväksyä naisia opiskelijoiksi 1860-luvulla. Naisopiskelijoita tuli erityisesti Venäjältä. Sesemann oli yksi yliopistoon hakeneista ja hyväksytyistä naisopiskelijoista. Hän opiskeli kemiaa filosofisessa tiedekunnassa syksystä 1869 kevääseen 1874 asti.[2]
Opiskeluaikoinaan Sesemann asui Zürichissä erään professorin vaimon Ottilie Kapp-Rappardin ylläpitämässä hoitolassa, myöhemmin viinitehtailija Johannes Ottikerin ja kauppias Lebrecht Bruncon luona. Sesemannin opiskelijatovereihin kuului alkuvaiheessa lääketieteen opiskelija Vera Figner, josta myöhemmin tuli kansankiihottaja, terroristi ja lopulta Pähkinälinnan vanki.[2]
Vuonna 1873 Venäjä kuulutti, että ulkomailla opiskelevien tulisi palata takaisin Venäjälle jatkamaan opintoja, mikäli he haluavat myöhemmin suorittaa tutkinnon Venäjällä tai saada töitä hallituksen alaisesta virasta. Monet venäläiset naisopiskelijat muuttivat Venäjälle; Sesemannin lisäksi ainoastaan viisi jäi vielä Zürichiin.[2]
Keväällä vuonna 1874 Sesemann puolusti orgaanisen kemian väitöskirjaansa Ueber Dibenzylessigsäure und eine neue Synthese der Homotoluylsäure. Sesemann sai tohtorinarvon 15. toukokuuta vuonna 1874. Sesemannin saavutus pantiin merkille muutamissa julkaisuissa. Suomessa Sesemannia ei mainittu kuin kahdessa sanomalehdessä. Pikku-uutisen julkaisivat Finlands Allmänna Tidning ja viipurilainen Suomenlehti, jonka mukaan ”neiti Sesemann tästä kaupungista on Zyrichin yliopistossa Sveitsinmaalla ottanut tohtorin tutkinnon luonnon ja matematiikan tieteissä”[3].
Myöhemmät vuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sesemannin myöhemmästä elämästä ei tiedetä paljonkaan. Sesemann kuitenkin muutti Sveitsistä heti väiteltyään tohtoriksi. Mahdollinen asuinpaikka Zürichin jälkeen oli München, jossa hän oletettavasti asui äitinsä kanssa. Varmaksi kuitenkin tiedetään, että hän asui Münchenissä vuosina 1896–1901 ja uudelleen vuodesta 1901 eteenpäin. Vuosina 1903–1907 he asuivat Lausannessa. Viranomaisille antamiensa selvitysten mukaan he elivät siellä koroillaan. Lydia ilmoitti matkustavansa takaisin Suomeen vuonna 1907, kun taas hänen siskonsa ilmoitti omaksi päämääräkseen Alankomaat. Todennäköisesti molemmat kuitenkin muuttivat takaisin Müncheniin, jossa he viettivät loppuelämänsä. Sesemann kuoli vuonna 1925 Münchenissä 80-vuotiaana ja hänen sisarensa kuoli kolme vuotta myöhemmin 67-vuotiaana.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Naisten oikeuksien virstanpylväitä mv.helsinki.fi. Viitattu 13.12.2007.
- ↑ a b c d e f g Arno Forsius: Lydia Maria Sesemann (1845—1925) — ensimmäinen tohtoriksi väitellyt suomalainen nainen saunalahti.fi. Arkistoitu 11.11.2007. Viitattu 12.12.2007.
- ↑ Lydia Sesemann Tiedenaisia. Viitattu 28.12.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Engman, Marja: Sesemann, Lydia (1845–1925). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.12.2010. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 14.8.2013.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
