Kehl

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Kehl
Näkymä Kehliin
Näkymä Kehliin
vaakuna
vaakuna

Kehl

Koordinaatit: 48°34′N, 07°49′E

Valtio Saksa
Osavaltio Baden-Württemberg
Hallintopiiri Freiburg
Piirikunta Ortenaukreis
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 75,07[1] km²
Korkeus 139 m
Väkiluku (30.6.2022) 37 899[2]
 – Väestötiheys 506 as./km²
Postinumero 77694
Suuntanumero(t) 07851
Rekisterikilpi OG









Kehl on kaupunki Baden-Württembergin osavaltion länsiosassa Saksassa noin 60 kilometriä Karlsruhesta etelään. Se sijaitsee Ylä-Reinin alangolla Ranskan rajan välittömässä läheisyydessä. Kehlistä voi siirtyä kävelysiltaa pitkin naapurikaupunki Strasbourgiin. Vuosisatojen saatossa Kehl on kuulunut useisiin valtakuntiin. 1900-luvulla Ranska miehitti kaupunkia kahteen otteeseen.

"Mimramin silta" yhdistää Kehlin Strasbourgiin.

Kehlissä oli kesäkuun 2022 lopussa 37 899 asukasta,[2] ja sen pinta-ala on 75,1 neliökilometriä.[1] Kehlin naapurikuntia pohjoisesta myötäpäivään ovat Rheinau, Appenweier, Willstätt, Offenburg, Schutterwald ja Neuried (kaikki Ortenaukreisin piirikunnassa). Lännessä kaupunki rajoittuu Reiniin ja Alsacen pääkaupunkiin Strasbourgiin. Kehl sai nykyisen muotonsa 1970-luvun mittavissa kuntaliitoksissa.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisin kirjallinen maininta Kehlistä on vuodelta 1038. Ensimmäistä siltaa Reinin yli Strasbourgiin alettiin rakentaa 1333. Kehlin ja Strasbourgin välillä on ollut vakituinen siltayhteys vuodesta 1388. Tuolloin Kehliä alettiin pitää Strasbourgin puolustuksen kannalta merkittävänä. Kehlin linnoitusta alettiin rakentaa 1683 sotilasarkkitehti Sébastien Le Prestre de Vaubanin johdolla.

Kaupunkioikeudet Kehlille myönnettiin vuonna 1774. Kehl kuului vuoroin Ranskalle, Itävallalle ja Badenille. Vihdoin 1815 Kehl liitettiin Badeniin ja linnoitus purettiin. Rautatiesilta Reinin yli avattiin 11. toukokuuta 1861. Silta mahdollisti suoran rautatieyhteyden Pariisin ja Wienin välille. Ranskan–Preussin sodassa 1870–1871 Kehl joutui ranskalaisten hyökkäysten kohteeksi ja kärsi vakavia vaurioita.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Ranska miehitti Kehliä vuodesta 1919 vuoteen 1930. Toisen maailmansodan aikana Kehlistä tehtiin Strasbourgin esikaupunki. Erikoisasema säilyi myös sodan jälkeen vuoteen 1953. Vuonna 1960 avattiin 245-metrinen Eurooppasilta (Europabrücke) Kehlin ja Strasbourgin välille.

Kehlin piirikunta lakkautettiin 1973 ja kaupunki liitettiin uuteen Ortenaukreisin piirikuntaan.

Nyky-Kehlin kaupunginosista kolmesta on asiakirjamaininta ensimmäiseltä vuosituhannelta. Kork on mainittu Eschaun luostarin dokumentissa vuodelta 778. Kork oli paikallisen metsäosuuskunnan keskus. Se liitettiin Kehliin 1971. Korkin kuntakeskus muodostaa hyvin säilyneen arkkitehtonisen kokonaisuuden 1800-luvulta. Bodersweier mainitaan ensimmäisen kerran 884 muodossa Bothalaswileri. Auenheimista on mainita vuodelta 888 muodossa Ouuanheim. Auenheim ja Bodersweier liitettiin Kehliin 1975. Muista kaupunginosista varhaisin maininta on seuraavasti: Leutesheim 1233 muodossa Lutensheim, Neumühl 1271 muodossa apud novum molendinum, Marlen 1282 muodossa Marheim, Kittersburg 1283 muodossa Kuterschburg, Zierolshofen 1295, Odelshofen 1310 muodossa Otolzhofen, Querbach 1372 ja Goldscheuer 1425 muodossa Goldschure.

Vuonna 1740 Kehlissä oli noin 900 asukasta. Puolitoista vuosisataa myöhemmin väkiluku oli 3 234. Kehliläisten määrä kasvoi 1970-luvun kuntaliitosten myötä noin 30 000:een vuonna 1975. Kolme vuosikymmentä myöhemmin väkiluku oli noin 16 % suurempi. Edellä mainitut luvut ovat kulloisenkin aluejaon mukaisia.

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kehlin vesitorni.

Kehlin arkkitehtoninen tunnusmerkki on kaupungin vesitorni. Kehlin raatihuone (Das Kehler Rathaus) siirrettiin 1910 vuodelta 1815 peräisin olevaan asuin- ja kasarminrakennukseen. Vuonna 1921 laajennettua raatihuonetta pidetään eräänä badenilaisen uusklassismin kauneimmista esimerkeistä. Nykyisen Kehlin alueella sijaitsee useita kirkkoja ja kappeleita, joista eräitä on vuosisatojen varrella uudistettu kulloinkin vallinneen tyylisuunnan mukaisesti. Esimerkiksi Leutesheimin evankelinen kirkko, joka valmistui ennen niin kutsuttua uskonpuhdistusta, uudistettiin barokin mukaiseksi 1740. Evankelisen seurakunnan pääkirkko vanhassa Dorf Kehlissä valmistui 1822. Uusromanttista tyyliä edustava katolinen kirkko valmistui 1914.

Mimramin silta ja Kahden rannan puisto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rein-joen ylittävä Mimramin silta (Die Mimram-Brücke tai Passerelle des deux Rives) on 387 metriä pitkä kevyelle liikenteelle tarkoitettu silta, joka yhdistää Kehlin ja Strasbourgin. Samalla silta yhdistää Reinin molemmin puolin levittäytyvän "Kahden rannan puiston" (Der Garten der zwei Ufer, Le Jardin des Deux Rives) puoliskot toisiinsa. Silta avattiin huhtikuussa 2004. Sen suunnitteli pariisilainen arkkitehti Marc Mimram.

Talous ja liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Opastekyltti rautatieaseman edustalla neuvoo Strasbourgiin aikovia jalankulkijoita suuntaamaan oikealle.

Kehlin merkittäviä teollisuusyrityksiä ovat muun muassa teräsyhtiö Badische Stahlwerke, paperin valmistaja Koehler GmbH, asuntovaunuja ja matkailuautoja valmistava Bürstner, tietokonepeliyritys Spellbound Entertainment AG ja painoyhtiö Kehler Druck. Kaupungin paikallislehti on Kehler Zeitung.

Valtakunnanrajan Kehlissä ylittää vuosittain noin 20 miljoonaa ihmistä. Kehlin rautatieasemalla pysähtyvät linjalla Pariisi–Strasbourg–Stuttgart–München–Wien–Budapest kulkevat junat (linjaa kutsutaan saksaksi nimellä Magistrale für Europa, ranskaksi Magistrale européenne). Paikallisliikennettä Strasbourgiin, Offenbachiin ja Hausachiin välittävät Ortenau-S-Bahn -junat. Metro-Rhin (SNCF) -linjan junat liikennöivät Saarbrückenistä Strasbourgin kautta Offenburgiin ja pysähtyvät myös Kehlin rautatieasemalla.

Kehlin halki kulkevat valtatiet B 28 (Strasbourgista Schwarzwaldin kautta Ulmiin) ja B 36 (Mannheimista Lahriin). Valtatie B 28:lta on yhteys Appenweierin liittymään moottoritiellä A 5 (Hattenbacher Dreieck–Basel).

Kehlin koulutarjontaan kuuluu muun muassa vuonna 1971 perustettu Fachhochschule Kehl (Die Hochschule Kehl).

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Im Blickpunkt: Die Stadt Kehl statistik-bw.de. Viitattu 18.5.2023. (saksaksi)
  2. ↑ a b Bevölkerung der Gemeinden Baden-Württembergs am 30. Juni 2022 (PDF) (s. 12) Statistisches Landesamt Baden-Württemberg. Viitattu 18.5.2023. (saksaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ortenaukreisin vaakuna
Ortenaukreisin piirikunnan kaupungit ja kunnat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kehl&oldid=21567407”