Wikipedia

Weinheim

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Weinheim [ˈvaɪ̯nhaɪ̯m] Weinheim.ogg kuuntele ääntämys (ohje) on kaupunki Lounais-Saksassa, Baden-Württembergin osavaltion luoteisosassa. Kaupungissa oli kesäkuun 2022 lopussa 45 480 asukasta[2]. Weinheim on tunnettu maalauksellisesta vanhastakaupungistaan ja kahdesta linnastaan.

Weinheim
Weinheim Windeckin linnavuorelta nähtynä.
Weinheim Windeckin linnavuorelta nähtynä.
vaakuna
vaakuna

Weinheim

Koordinaatit: 49°33′N, 08°40′E

Valtio Saksa
Osavaltio Baden-Württemberg
Hallintopiiri Karlsruhe
Piirikunta Rhein-Neckar-Kreis
Hallinto
 – Pormestari Manuel Just
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 58,11[1] km²
Korkeus 96–525[1] m
Väkiluku (30.6.2022) 45 480[2]
 – Väestötiheys 783 as./km²









Maantiede

muokkaa
 
Kaupungin sijainti Rhein-Neckar-Kreisin piirikunnassa. Piemmässä kuvassa piirikunnan sijainti Baden-Württembergin osavaltiossa.

Weinheim sijaitsee Baden-Württembergin, Saksan lounaisimman osavaltion, luoteisosassa lähellä Hessenin rajaa Odenwald-vuoriston länsireunalla. Lähimmät suurkaupungit ovat Mannheim 15 km luoteeseen ja Heidelberg 18 km etelään. Odenwaldin reunaa pohjois-etelä-suuntaan kulkeva vanha Bergstraße-tie kulkee Weinheimin läpi. Historiallisesti kaupunki kuuluu Kurpfalzin maakuntaan, nykyisillään Weinheim on Rhein-Neckar-Kreisin piirikunnan suurin kaupunki.

Weinheimin naapurikunnat ja -kaupungit ovat idästä alkaen myötäpäivään lueteltuina Birkenau, Gorxheimertal, Heiligkreuzsteinach, Schriesheim, Hirschberg an der Bergstraße, Heddesheim, Viernheim ja Hemsbach. Lännessä ja idässä Weinheimin kaupungin alue rajoittuu Hessenin naapuriosavaltioon.

Varsinaisen Weinheimin kantakaupungin lisäksi kaupungin 58,11 neliökilometrin laajuiseen alueeseen kuuluu kuusi kaupunginosaa, jotka olivat vuosien 1971–1973 kuntaliitoksiin asti itsenäisiä kuntia[3]. Weinheimin kaikki seitsemän kaupunginosaa asukaslukuineen (31.12.2022) ovat:[1]

  • Weinheim (kantakaupunki): 30 493
  • Sulzbach: 2 759
  • Lützelsachsen: 5 760
  • Hohensachsen: 2 736
  • Oberflockenbach: 2 248
  • Rippenweier: 1 117
  • Ritschweier: 304

Historia

muokkaa
 
Matthäus Merianin kuparipistos Weinheimista vuodelta 1645

Weinheim mainitaan ensimmäistä kertaa asiakirjoissa vuonna 755. Nimi "Weinheim" ei viitanne viiniin (saks. Wein), vaikka sitä seudulla viljelläänkin, vaan juontunee frankkilaisesta henkilönnimestä Wino. 700-luvun loppupuolella Weinheim siirtyi Lorschin luostarin omistukseen.

Weinheimille myönnettiin markkinaoikeudet vuonna 1000 ja rahanlyöntioikeus vuonna 1065. Milloin Weinheim sai kaupungin oikeudet, ei tiedetä. Vuoden 1100 tiennoilla Lorschin apotti rakennutti Weinheimiin Windeckin linnan suojaamaan luostarin läänityksiä. Kun Lorschin luostari lakkautettiin vuonna 1232, Weinheim tuli lyhyeksi aikaa Mainzin arkkipiispan alaiseksi, mutta myös Reinin pfalzkreivit, myöhemmät Kurpfalzin vaaliruhtinaat, esittivät aluevaatimuksia kaupunkia kohtaan. Vuoden 1264 välimiesoikeus päätti, että Windeckin linna ja 1200-luvun keskivaiheilla perustettu kaupungin uusi osa siirtyivät pfalzkreivien hallitsemiksi, kun taas vanhakaupunki pysyi Mainzin alaisena. Tässä yhteydessä Weinheimista puhutaan myös ensi kertaa kaupunkina. Vuonna 1308 myös vanhakaupunki siirtyi pfalzkreivien alaiseksi, 1454 vanha ja uusi kaupunki yhdistettiin hallinnollisesti.

Kolmikymmenvuotisen sodan aikoihin ensin Weinheimin valtasivat ensin espanjalaiset (1621), sitten ruotsalaiset (1632) ja lopulta baijerilaiset (1634). 1600-luvun loppupuolen sodissa ranskalaiset valtasivat vuonna 1674 Weinheimin ja tuhosivat Windeckin linnan. Heidelbergin, silloisen Kurpfalzin pääkaupungin, tuhon jälkeen Kurpfalzin vaaliruhtinas siirsi residenssinsä samoin kuin Heidelbergin yliopiston, rahapajan ja kirjapainon 1698 väliaikaisesti Weinheimiin.

Vuonna 1803 Kurpfalzin vaaliruhtinaskunta lakkautettiin ja sen Reinin itäpuoliset osat, siis myös Weinheim, siirtyivät Badenin suurherttuakunnan omistukseen. Vuonna 1846 valmistui junayhteys Weinheimiin. Vuoden 1973 aluereformissa Weinheimiin liitettiin kuusi naapurikuntaa, samalla kaupungista tuli osa uutta Rhein-Neckar-Kreisin piirikuntaa.

Hallinto

muokkaa

Weinheimin kunnanvaltuustossa Liittouma 90/Vihreät on vahvin puolue yhdeksällä paikalla. Paikallisella vapaalla vaalilistalla (Freie Wähler) on kahdeksan paikkaa, konservatiivisella CDU:lla on seitsemän paikkaa, sosiaalidemokraattisella SPD:llä kuusi paikkaa, Vasemmistolla kaksi paikkaa ja liberaalisella FDP:llä kaksi paikkaa. Valtuuston edustajista kaksi on puolueettomia.[4]

Weinheimin pormestarina on toiminut vuodesta 2019 Manuel Just.[5]

Weinheimin kunnanvaltuusto (2019–2024)
Puolue Paikat
Liittouma 90/Vihreät 9
Freie Wähler 8
CDU 7
SPD 6
Vasemmisto 2
FDP 2
Puolueettomat 2

Nähtävyydet

muokkaa
 
Tyypillinen kuja Weinheimin vanhassakaupungissa
 
Lebanon Cedar in Schlosspark

Weinheim on tunnettu "kahden linnan kaupunkina" (saks. Zweiburgenstadt), sillä kaupungin yläpuolella Odenwaldin rinteillä seisoo keskiaikaisen Windeckin linnan raunio ja Wachenburg-linna, jonka rakennutti vuosina 1907–1928 romantisoivaan tyyliin weinheimilaisten opiskelijoiden osakunta.

Vanhankaupungin keskeisin paikka on kaupungin tori, jonka päädyssä seisoo vuosina 1911–1913 vanhemman kirkon paikalle rakennettu uusromaaninen pyhän Laurentiuksen kirkko. Torin laitaa koristavat vanha raatihuone (1557), jonka edessä seisoo torikaivo, ja niin sanottu Leijona-apteekki (Löwenapotheke) 1600-luvun alkupuolelta. Vanhankaupungin pääkadun, Hauptstraßen, laidalla on vuonna 1736 vihitty luterilainen kirkko. Laaksossa vanhankaupungin reunalla pienen puron varrella sijaitsee vanha nahkurien kortteli nimeltään Gerberbachviertel. Tämä keskiaikainen kortteli on mutkittelevine kujineen ja vanhoine ristikkotaloineen erityisen maalauksellinen. Vanhasta kaupunginmuurista on jäljellä vielä torni nimeltään Blauer Hut eli "sinihattu", lisäksi kaupungissa seisoo niin sanottu noitatorni ja punainen torni.

Entinen ruhtinaiden residenssi, jonka vanhimmat osat ovat peräisin 1400-luvulta, toimii nykyään Weinheimin raatihuoneena. Sitä ympäröivässä puistossa kasvaa eksoottisia kasveja, muun muassa Saksan suurin setripuu. Kaupungin reunalla sijaitsee niin sanottu "eksoottimetsä", jonne istutettiin 1800-luvun loppupuolella mammuttipetäjiä, jotka ovat kasvaneet yli 55 metrin korkuisiksi.

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b c Daten / Zahlen / Fakten Stadt Weinheim. Viitattu 26.6.2023. (saksaksi)
  2. ↑ a b Bevölkerung der Gemeinden Baden-Württembergs am 30. Juni 2022 (PDF) (s. 10) Statistisches Landesamt Baden-Württemberg. Viitattu 9.6.2023. (saksaksi)
  3. ↑ Stadtgeschichte Stadt Weinheim. Viitattu 26.6.2023. (saksaksi)
  4. ↑ Der Gemeinderat Stadt Weinheim. Viitattu 26.6.2023. (saksaksi)
  5. ↑ Der Oberbürgermeister Stadt Weinheim. Viitattu 9.6.2023. (saksaksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Weinheim.
 
Rhein-Neckar-Kreisin piirikunnan kaupungit ja kunnat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Weinheim&oldid=21646185”