Weimar
Weimar ([ˈvaɪmaʁ]) on kaupunki Saksassa Thüringenin osavaltiossa. Sen nykyinen väkiluku on arviolta 62 000. Vanhin merkintä kaupungista on vuodelta 899.
| Weimar | |
|---|---|
 |
|
 vaakuna |
|
  Weimar |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Thüringen |
| Piirikunta | piiritön kaupunki |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Peter Kleine |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 84,26 km² |
| Korkeus | 208 m |
| Väkiluku | 62 000 |
| – Väestötiheys | 768 as./km² |
Weimar on yksi Euroopan merkittävistä kulttuuripaikoista, ja se valittiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 1999. Weimar on ollut saksalaisen älymystön pyhiinvaelluskohde ainakin myöhäiseltä 1700-luvulta lähtien. Kaupungissa sijaitsevat Johann Wolfgang von Goethen, Friedrich Schillerin ja Friedrich Nietzschen hautapaikat, samoin kuin Goethen ja Schillerin arkistot.
Aikakautta 1919–1933 Saksan historiassa kutsutaan Weimarin tasavallaksi, koska tasavallan perustuslain hyväksynyt kansalliskokous kokoontui Weimarissa pääkaupungin Berliinin ollessa katumellakoineen liian epävakaa.
Weimar oli myös arkkitehtonisen Bauhaus-liikkeen keskus. Kaupungissa sijaitsee useita taidegallerioita, museoita, Saksan kansallisteatteri ja Bauhaus-yliopisto. Toisen maailmansodan aikaan Weimarissa oli keskitysleiri, joka tunnetaan nimellä KZ Buchenwald. Buchenwald on pieni metsä, jossa Goethen kerrotaan mielellään käyneen.
3. syyskuuta 2004 tulipalo ryöstäytyi valloilleen kreivitär Anna Amalian kirjastossa. Kirjasto sisälsi 13 000 nidettä käsittävän kokoelman Goethen mestariteosta Faustia ja kreivittären laajan musiikkikokoelman. Autenttinen luterilainen Raamattu vuodelta 1534 pelastettiin tulipalolta. Rahallisesti vahingot nousivat miljooniin euroihin. Historiallisen kirjaston yli 200 000 niteestä 50 000 tuhoutui.[1] Kirjasto on yksi Euroopan vanhimmista julkisista kirjastoista. Tulipalon aiheuttamat tuhot merkitsevät suurta kulttuurillista tappiota Saksalle, Euroopalle ja koko maailmalle. Osa kirjoista oli kuivapakastettuna Leipzigissa suojattuna mätänemiseltä.
Kirjasto on yksi kahdestatoista rakennuksesta Weimarin klassiselta ajalta, jotka muodostavat Unescon maailmanperintökohteen.[2]
Kuuluisia weimarilaisia
muokkaa- Carl Philipp Emanuel Bach – säveltäjä
- Johann Sebastian Bach – säveltäjä
- Johann Wolfgang von Goethe – kirjailija
- Johann Gottfried Herder – kirjailija
- Johann Nepomuk Hummel – säveltäjä
- Friedrich Nietzsche – filosofi
- Friedrich Schiller – kirjailija
- Baldur von Schirach – poliitikko
- Christoph Martin Wieland – kirjailija
- Ernst von Wildenbruch – kirjailija
- Franz Liszt – säveltäjä, kapellimestari ja pianovirtuoosi
Lähteet
muokkaa- ↑ Phoenix from the Flames: Weimar's Duchess Anna Amalia Library Re-Opens 2007. Spiegel. Viitattu 16.5.2015.
- ↑ Classical Weimar Unesco. Viitattu 16.5.2015.
Aiheesta muualla
muokkaa
- Weimarin viralliset kotisivut (saksaksi) (englanniksi)
- Aachenin tuomiokirkko
- Alppien paalutalot
- Augustusburg ja Falkenlust
- Bamberg
- Bauhaus-kohteet Weimarissa ja Dessaussa
- Bayreuthin oopperatalo
- Bergpark Wilhelmshöhe
- Berliinin modernistiset asuinalueet
- Corveyn luostari
- Darmstädter Künstlerkolonie Mathildenhöhe
- Dessau-Wörlitzin puutarha
- Fagus-Werk
- Hedeby ja Danevirke
- Hildesheimin tuomiokirkko ja Mikaelinkirkko
- Karpaattien ja Saksan pyökkimetsät
- Kaupungintalo ja Rolandin patsas Bremenin torilla
- Keski-Reinin laakson yläosa
- Kölnin tuomiokirkko
- Le Corbusierin arkkitehtoniset työt
- Lorschin luostari
- Luther-muistomerkit Eislebenissä ja Wittenbergissä
- Lyypekki
- Maulbronnin luostari
- Messelin kaivoksen fossiilialue
- Museumsinsel Berliinissä
- Muskaunpuisto (jaettu Puolan kanssa)
- Naumburgin katedraali
- Quedlinburg
- Rammelsbergin kaivokset, Goslar ja Ylä-Harzin vesihuoltojärjestelmä
- Regensburg
- Reichenaun luostarisaari
- Roomalaiset monumentit, tuomiokirkko ja Liebfrauen-kirkko Trierissä
- Rooman rajalinjat (jaettu Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa)
- Sanssouci, Neues Palais, Charlottenburgin linna
- Speicherstadt ja Kontorhausviertel Hampurissa
- Speyerin tuomiokirkko
- Stralsund ja Wismar
- Vattimeri (jaettu Alankomaiden ja Tanskan kanssa)
- Völklingenin rautaruukki
- Wartburgin linna
- Weimar
- Wiesin pyhiinvaelluskirkko
- Würzburgin linna
- Zollvereinin hiilikaivokset Essenissä
| 1980-luku |
|
|---|---|
| 1990-luku |
|
| 2000-luku | |
| 2010-luku | |
| 2020-luku |