World Wide Web

World Wide Web tai WWW on Internet-verkossa toimiva hajautettu hypertekstijärjestelmä. Hypertekstiä luetaan verkkoselaimella, joka hakee verkkosivuiksi kutsuttuja dokumentteja web-palvelimilta ja esittää niitä käyttäjälle piirtämällä ne näytölle. Hyperteksti sisältää hyperlinkkejä toisiin dokumentteihin. Informaatiota voi siirtää myös toiseen suuntaan lähettämällä web-palvelimelle. Linkkien seuraamista tai sivujen lataamista selaimeen kutsutaan surffaamiseksi.

World Wide Web on vain yksi Internetin palvelumuodoista. Muita palvelumuotoja ovat esimerkiksi sähköposti, keskusteluryhmät, tiedostojen siirto (esim. FTP-protokolla) tai suoratoisto. WWW perustuu HTTP-protokollaan ja sivut yleisesti käyttävät HTML-merkintäkieltä.

Historia

Tim Berners-Lee teki esityksen World Wide Webistä vuonna 1989 CERNissä.^[1] Berners-Lee kehitti WWW:n yhdessä Robert Cailliaun kanssa.^[2] Alkuperäisen esityksen mukaan tavoitteena oli välittää tietoa erilaisten järjestelmien välillä (VM/CMS, Macintosh, VAX/VMS, Unix) ja eräs ongelma oli ihmisten suuri vaihtuvuus. Kaksi vuotta oli tyypillinen aika ja informaatiota katosi, sekä uusille ihmisillä kesti aikansa perehtyä asioihin. Berners-Lee viittasi Ted Nelsonin hypertekstiin ja kuvasi sen etuja avainsanaperusteiseen järjestelmään verrattuna.^[1] Vuonna 1991 CERNillä oli prototyyppitason hypertekstipalvelin, joka käytti SGML:ää, sekä editori hypertekstidokumentteja varten NeXT-alustalle.^[3] Ensimmäinen web-palvelin oli SLAC-hiukkaskiihdytinlaboratoriossa Stanfordin yliopistossa ja se piti sisällään noin 300 000 fysiikan tutkimusartikkelia. Tietokannan käyttäjät olivat vakuuttuneita WWW-järjestelmän kätevyydestä. Ensimmäinen verkkosivu palasi kaikkien nähtäville 30. huhtikuuta 2013 alkuperäisessä URL-osoitteessaan.^[4]

WWW:n tunnettavuus alkoi levitä laajemmin kuitenkin vasta, kun Marc Andreessenin kehittämä graafinen selain Mosaic julkaistiin vuonna 1993. Mosaic loi standardin, jonka ratkaisuja jäljittelivät myöhemmät selaimet, kuten Netscape Navigator (1994) ja Internet Explorer (1995). Varhaisen WWW:n palvelimet sekä selailuun käytetyt tietokoneet olivat pääasiassa NeXT-tietokoneita, jotka olivat UNIXiin pohjautuvalla käyttöjärjestelmällä varustettuja korkean suorituskyvyn työasemia. Mosaic sen sijaan julkaistiin UNIXin lisäksi Windowsille sekä Macintoshille ja myös muualla kehitetty Amiga-versio AMosaic ilmestyi jo lokakuussa ennen Macintosh- ja Windows-versioiden 1.0-julkaisua (marraskuu, 1993). Mosaicia edeltävä varhainen selain saattoi esimerkiksi avata kaikki kuvat ja muut linkit uuteen ikkunaan, mutta Mosaic vakiinnutti käytännön, jossa selailu pysyi yhdessä ikkunassa, mikäli käyttäjä ei erikseen halunnut poiketa tästä.

1990-luvun alussa oli myös Gopher, jolla pystyi hakemaan hakemistopalveluista tekstimuotoista tietoa. Gopher oli rajoittuneempi, mutta kevyempi toteuttaa.^[5] Vuonna 1993 Minnesotan yliopisto muutti ohjelmiston lisensointia ja Gopherin suosio oli tämän jälkeen laskusuunnassa.^[6]^[5]

Osa Mosaicin kehitykseen osallistuneista ihmisistä perusti kaupallisia selaimia tehneen Netscape-yhtiön ja osa taas perusti World Wide Web Consortiumin (W3C) ja jäi kehittelemään WWW:n standardeja, jotta WWW pysyisi avoimena ja siinä olisi monia eri tyyppisiä selaimia ja palvelinkoneita ja kaikki erilaiset laitteet ja ohjelmat voisivat kuitenkin toimia verkossa keskenään yhteisten standardien pohjalta. Aluksi näytti, että Netscape-yrityksestä voisi tulla hyvin hallitseva voima WWW:n kehityksessä, mutta Microsoft ja IBM asettuivat W3C:n tueksi ja antoivat uskottavuutta sen laatimille standardeille.^lähde?

Netscape kilpaili Microsoftia vastaan selainmarkkinoilla yrittämällä kehittää selaimeensa paremmat ominaisuudet. Netscapen oli pakko jakaa selaimensa ilmaiseksi, koska Microsoft jakoi Windows 95:n mukana omaa selaintaan. Netscapen tulokset huononivat ja AOL osti sen. Netscapen selaimen kuutosversiota pidettiin epäonnistuneena ja 2003 osa Netscapen työntekijöistä perusti Mozilla Foundationin, joka jatkoi selaimen kehittelyä avoimen lähdekoodin pohjalta vähemmän kaupallisesti. Käytännössä Netscape-selaimesta tuli siis Mozilla-selain, jonka nimi nykyään on Firefox. Näiden selaimien rinnalle on ilmestynyt muita merkittäviä selaimia, kuten Opera ja Chromium.^lähde?

Suositukset

Webin toiminnan kannalta keskeisimpiä teknisiä standardeja tai suosituksia ovat

URL, web-sivujen osoitekäytäntö
HTTP, hypertekstin siirtoprotokolla
HTML, hypertekstin merkintäkieli
CSS, sivun ulkoasun määrittelykieli.

Standardisointia hoitaa World Wide Web Consortium (W3C), jonka johdossa on WWW:n kehittäjä Tim Berners-Lee.

Katso myös

Lähteet

↑ ^a ^b Information Management: A Proposal w3.org. Viitattu 26.1.2023. (englanniksi)
↑ Bob Hopgood: History of the Web w3.org. Viitattu 26.1.2023. (englanniksi)
↑ Re: Qualifiers on Hypertext links... w3.org. 6.8.1991. Viitattu 26.1.2023. (englanniksi)
↑ Pallab Ghosh: Cern re-creating first web page to revere early ideals 30.4.2013. BBC. Viitattu 30.4.2013. (englanti)
↑ ^a ^b The Web may have won, but Gopher tunnels on Ars Technica. Viitattu 1.10.2017. (englanniksi)
↑ University of Minnesota Gopher software licensing policy. nic.funet.fi. Viitattu 13.5.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta World Wide Web Wikimedia Commonsissa

Maailman ensimmäinen verkkosivu

[w3proposal-1] Information Management: A Proposal w3.org. Viitattu 26.1.2023. (englanniksi)

[2] Bob Hopgood: History of the Web w3.org. Viitattu 26.1.2023. (englanniksi)

[3] Re: Qualifiers on Hypertext links... w3.org. 6.8.1991. Viitattu 26.1.2023. (englanniksi)

[4] Pallab Ghosh: Cern re-creating first web page to revere early ideals 30.4.2013. BBC. Viitattu 30.4.2013. (englanti)

[arsgopher-5] The Web may have won, but Gopher tunnels on Ars Technica. Viitattu 1.10.2017. (englanniksi)

[6] University of Minnesota Gopher software licensing policy. nic.funet.fi. Viitattu 13.5.2022. (englanniksi)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]