Vuonopingviini
Vuonopingviini (Eudyptes pachyrhynchus) on pingviinilaji, jota voi tavata ainoastaan Uudessa-Seelannissa.
| Vuonopingviini | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Pingviinilinnut Sphenisciformes |
| Heimo: | Pingviinit Spheniscidae |
| Suku: | Töyhtöpingviinit Eudyptes |
| Laji: | pachyrhynchus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Eudyptes pachyrhynchus |
|
 Vuonopingviinin levinneisyys |
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö
muokkaaVuonopingviinit ovat noin 60 senttimetriä pitkiä ja painavat noin 4 kilogrammaa. Vuonopingviinin tunnistaa nokan juuresta alkavasta keltaisesta raidasta, joka on kummallakin puolella päätä. Selän ja kylkien väritys on tumman sinisenharmaa, vatsa valkoinen. Pingviineillä on oranssi nokka, joka on aikuisilla urospingviineillä hieman muita pidempi.[2][3]
Levinneisyys
muokkaaVuonopingviini elää Uudessa-Seelannissa Eteläsaaren lounaisessa osassa lauhkealla sademetsäalueella lähellä rannikkoa. Niitä voi tavata myös Stewartinsaarella sekä Foveaux’nsalmen pienillä saarilla. Vuonopingviinejä elää Uudessa-Seelannissa arviolta 2 500-3 000 paria. Populaation koko on pienentynyt kolmasosan 1980-luvun määrästä. Lajin uhkana ovat muun muassa saarelle tuodut koirat. Poikasien uhkana ovat myös kissat, rotat ja kärpät.[2][3]
Lisääntyminen
muokkaaVuonopingviini tekee pesän risuista ja ruohosta, yleensä onkaloihin, puiden juurille tai tiheään pensaikkoon. Se tekee pesänsä hieman etäälle toisista pesistä, muutamien metrien päähän. Pesintäkausi alkaa kesäkuussa (keskitalvella), usein edellisvuoden pesäpaikalle. Uros palaa pesäpaikalle hieman aiemmin naarasta, joka munii heinäkuussa kaksi munaa. Toisena munitusta munasta kuoriutuu poikanen yleensä muutaman päivän ennen ensimmäisenä munitusta munasta kuoriutuvaa poikasta. Yleensä pienempi poikanen ensimmäisestä munasta kuolee nälkään muutaman päivän sisällä, koska ei pysty kilpailemaan ravinnosta aiemmin kuoriutuneen poikasen kanssa, joskin suosiollisina vuosina molemmat poikaset selviävät hengissä. Uros huolehtii poikasesta pari ensimmäistä viikkoa ja naaras vastaa ruokinnasta. Sen jälkeen molemmat huolehtivat ruokinnasta noin 75 päivän ajan. Poikaset jättävät pesän marraskuussa kymmenen viikon ikäisinä ja palaavat pesimään kotiyhteisöönsä viiden vuoden ikäisinä.[2][3]
Ravinto
muokkaaVuonopingviinien ravinto vaihtelee niiden elinpaikasta riippuen, mutta pääasiassa se koostuu kaloista, äyriäisistä ja pienistä mustekaloista.
Lähteet
muokkaa- ↑ BirdLife International: Eudyptes pachyrhynchus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-3. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 10.12.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Department of Conservation, vuonopingviini doc.govt.nz. Viitattu 12.3.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c New Zealands birds online, vuonopingviini nzbirdsonline.org.nz. Viitattu 12.3.2016. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Fiordland penguin (englanniksi)