Voimakone

kone, joka muuttaa muita energian muotoja mekaaniseksi energiaksi, ja tuottaa näin jonkin koneen käyttövoiman

Voimakone (saks. Kraftmaschine) on kone, joka muuttaa muita energian muotoja, esimerkiksi lämpöä tai sähköenergiaa, mekaaniseksi energiaksi, ja tuottaa näin jonkin koneen käyttövoiman.[1] Esimerkiksi auton polttomoottori on auton voimakone. Myös sähkömoottori on sähköverkosta energiansa saava voimakone.

Voimakoneen vastapari on kuormakone tai työkone (saks. Arbeitsmaschine). Se on kone, joka saa käyttövoimansa voimakoneen tuottamasta mekaanisesta energiasta. Kuormakoneita ovat esimerkiksi erilaiset pumput ja työstökoneet. Sähkövoimakone eli aggregaatti puolestaan on moottorin ja sähkögeneraattorin yhdistelmä, jossa moottori toimii voimakoneena ja generaattori kuormakoneena.

Historiallisesti voimakone-termiä on käytetty laivatekniikassa laivan pääkoneena käytetystä höyrykoneesta.[2] Nykyäänkin termillä voimakone voidaan viitata erityisesti kulkuneuvon pääkoneeseen; auton polttomoottoria kutsutaan voimakoneeksi ja auton puhaltimen moottoria apulaitteeksi, vaikka teknisesti molemmat ovat voimakoneita.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. voimakone | TEPA-hakutulos erikoisalojen sanastoista ja sanakirjoista termipankki.fi. Viitattu 29.3.2022.
  2. Tekniikan käsikirja, osa 1, sivu 655, 1942 Gummerus Jyväskylä
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.