Vasta-aurinko on halomuoto, joka näkyy vasta-aurinkopisteen eli taivaalla aurinkoa vastapäätä samalla korkeudella horisontista olevan kohdan kirkastumana.

Vasta-aurinko syntyy auringon korkeudesta ja jääkiteiden muodosta riippuen joko diffuusien vasta-aurinkokaarten risteyskohdan tai Wegenerin vasta-aurinkokaarten ja horisonttirenkaan risteyskohdan kirkastumana. Vasta-auringon muodostavaa itsenäistä valon reittiä ei tunneta, mutta kaikkea ilmiöstä ei välttämättä tiedetä simulaatioidenkaan perusteella. Vasta-auringosta ilman vasta-aurinkokaaria ei kuitenkaan ole vakuuttavia valokuvia.[1]

Vasta-auringon voi Suomessa havaita yläpilvissä keskimäärin 0,4 kertaa vuodessa, jääsumuissa noin kerran vuodessa.[2]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Riikonen, Marko: Halot – Jääkidepilvien valoilmiöt, s. 53. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2011. ISBN 978-952-5329-89-6
  2. Riikonen s. 139
Tämä tähtitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.