Varpuslinnut
Varpuslinnut (Passeriformes) on suurin lintujen lahko. Siihen kuuluu yli 5 000 lajia (eri lähteissä mainitaan lukuja 5 100–5 700), eli yli puolet kaikista maailman lintulajeista.[1] BirdLife Suomen lajiluettelon mukaan varpuslintuja on 5 990[2] eri lajia. Suurimmassa nisäkkäiden lahkossa, jyrsijöissä, on lajeja yli puolet vähemmän kuin varpuslinnuissa.[3] Varpuslinnut muodostavatkin yhden monipuolisimmista maalla elävistä selkärankaisryhmistä. Laululinnut on varpuslintujen alalahko. Täten kaikki varpuslinnut eivät ole laululintuja, vaikkakin kaikki eurooppalaiset varpuslinnut sitä ovat[4].
Varpuslinnut | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: |
Varpuslinnut Passeriformes Linnaeus 1758 |
Heimot | |
Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko
muokkaaVarpuslinnut ovat enimmäkseen pienikokoisia. Niiden jaloissa on kolme varvasta eteenpäin ja yksi taaksepäin.[5] Maailman varpuslinnuista pienin on töpökääpiötypäkkö (6,9 cm) ja suurin korppi (70 cm). Suomen pienin varpuslintu on hippiäinen ja suurin korppi.
Heimot
muokkaa- Afrikanlepinkäiset (Malaconotidae)
- Afrikansiepot (Platysteiridae)
- Afrikantöpökerttuset (Macrosphenidae)
- Asitit (Philepittidae)
- Australiankiipijät (Climacteridae)
- Bulbulit (Pycnonotidae)
- Drongot (Dicruridae)
- Harlekiinit (Eurylaimidae)
- Helmikkäät (Pardalotidae)
- Hertut (Cisticolidae)
- Hippiäiset (Regulidae)
- Hispaniolantangarat (Phaenicophilidae)
- Hopeatilhet (Hypocoliidae)
- Huntuparatiisilinnut (Cnemophilidae)
- Irenat (Irenidae)
- Jorat (Aegithinidae)
- Kaivajat (Scleruridae)
- Kaljukkaat (Eupetidae)
- Kapinmesikot (Promeropidae)
- Kardinaalit (Cardinalidae)
- Keikarinapsijat (Tachurididae)
- Kerttulit (Parulidae)
- Kerttuset (Acrocephalidae)
- Kerttutimalit (Pellorneidae)
- Kertut (Sylviidae)
- Kiharapyrstöt (Mohoidae)
- Kipuajat (Dendrocolaptidae)
- Kiurut (Alaudidae)
- Kookakot (Callaeidae)
- Korpraalikertut (Hyliotidae)
- Koskikarat (Cinclidae)
- Kotingat (Cotingidae)
- Kottaraiset (Sturnidae)
- Kuhankeittäjät (Oriolidae)
- Kukastajat (Dicaeidae)
- Kutojat (Ploceidae)
- Käpinkäiset (Campephagidae)
- Latuskamonarkit (Machaerirhynchidae)
- Laulupenkojat (Psophodidae)
- Lavastajat (Ptilonorhynchidae)
- Leijut (Artamidae)
- Lepinkäiset (Laniidae)
- Lesket (Viduidae)
- Leveänokkaharlekiinit (Calyptomenidae)
- Loisnokkelit (Buphagidae)
- Loistopeipot (Estrildidae)
- Luurat (Grallariidae)
- Lyyrypyrstöt (Menuridae)
- Madagaskarinkertut (Bernieridae)
- Malurit (Maluridae)
- Marjastajat (Melanocharitidae)
- Matkijat (Mimidae)
- Medestäjät (Nectariniidae)
- Mesikot (Meliphagidae)
- Mohuat (Mohouidae)
- Monarkit (Monarchidae)
- Mustapääpeukaloiset (Donacobiidae)
- Mutavarikset (Corcoracidae)
- Muurat (Formicariidae)
- Nakkelit (Sittidae)
- Napsijat (Pipromorphidae)
- Nikatorit (Nicatoridae)
- Oranokat (Oxyruncidae)
- Orneerot (Furnariidae)
- Paksunokkaviheltäjät (Eulacestomidae)
- Palmulaiset (Dulidae)
- Paratiisilinnut (Paradisaeidae)
- Parvipenkojat (Pomatostomidae)
- Peipot (Fringillidae)
- Penkojat (Orthonychidae)
- Pensassiepot (Petroicidae)
- Peukaloiset (Troglodytidae)
- Peukaloiskerttulit (Zeledoniidae)
- Peukkulit (Pnoepygidae)
- Pikkunapparit (Platyrinchidae)
- Pitat (Pittidae)
- Pittalit (Melampittidae)
- Pulmuset (Calcariidae)
- Pussitiaiset (Remizidae)
- Puukiipijät (Certhiidae)
- Puumuurat (Thamnophilidae)
- Pyrstöpunavarpuset (Urocynchramidae)
- Pyrstötiaiset (Aegithalidae)
- Pyrstötimalit (Leiotrichidae)
- Pääskyt (Hirundinidae)
- Rastaat (Turdidae)
- Rautiaiset (Prunellidae)
- Rillit (Zosteropidae)
- Rillitanssijat (Pipritidae)
- Rotkotangarat (Calyptophilidae)
- Ruusutangarat (Rhodinocichlidae)
- Sapajoat (Sapayoaidae)
- Sepeltapakulot (Melanopareiidae)
- Siepot (Muscicapidae)
- Sieppomonarkit (Stenostiridae)
- Silkkikerttuset (Scotocercidae)
- Silkkitilhet (Ptiliogonatidae)
- Sinilakit (Ifritidae)
- Sirkkalinnut (Locustellidae)
- Sirkkulit (Passerellidae)
- Sirkut (Emberizidae)
- Sukasmalurit (Dasyornithidae)
- Suomuviheltäjät (Rhagologidae)
- Sääskikertut (Polioptilidae)
- Tangarat (Thraupidae)
- Tanssijat (Pipridae)
- Tapakulot (Rhinocryptidae)
- Tiaiset (Paridae)
- Tiaismalurit (Acanthizidae)
- Tiaismarjastajat (Paramythiidae)
- Tiheikkölaulajat (Atrichornithidae)
- Tilhet (Bombycillidae)
- Timalit (Timaliidae)
- Tityrat (Tityridae)
- Tulikaulukset (Pityriaseidae)
- Tulinakkelit (Neosittidae)
- Tupsuviheltäjät (Oreoicidae)
- Turpiaalit (Icteridae)
- Tyrannit (Tyrannidae)
- Töpökät (Conopophagidae)
- Töyhtöviheltäjät (Falcunculidae)
- Uudenseelanninmesikot (Notiomystidae)
- Uunilinnut (Phylloscopidae)
- Valetangarat (Mitrospingidae)
- Vangat (Vangidae)
- Varikset (Corvidae)
- Varpuset (Passeridae)
- Viheltäjät (Pachycephalidae)
- Viiksitimalit (Panuridae)
- Viiriäispenkojat (Cinclosomatidae)
- Vilistäjät (Acanthisittidae)
- Vilkkuperät (Onychorhynchidae)
- Vireot (Vireonidae)
- Viuhkot (Rhipiduridae)
- Vuorikerttulit (Peucedramidae)
- Västäräkit (Motacillidae)
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Birds of Britain blx1.bto.org. Viitattu 1.1.2008. (englanniksi)
- ↑ Maailman lintujen suomenkieliset nimet BirdLife Suomi. Arkistoitu 15.2.2018. Viitattu 4.4.2018.
- ↑ Phil Myers, Animal Diversity Web University of Michigan Museum of Zoology. Viitattu 30.1.2008. (englanniksi)
- ↑ Andreas Tjernshaugen: Tiaisten salainen elämä, s. 136. Atena, 2016. ISBN 978-952-300-248-7
- ↑ Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 25. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0