Varis
Varis (Corvus corone) on ihmisasutuksen lähellä viihtyvä lintu. On kahdenlaisia näkemyksiä siitä, onko nokivaris (alalajiksi tulkittuna Corvus corone corone) variksen musta muoto eli alalaji vai oma lajinsa. Suomen lintujen lajiluettelossa ei kuitenkaan toistaiseksi ole nokivarista.
| Varis | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Varikset Corvidaee |
| Suku: | Varikset Corvus |
| Laji: | corone |
| Alalaji: | cornix |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Corvus corone |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Varikset kuten varislinnut yleensäkin ovat poikkeuksellisen älykkäitä eläimiä.[2][3][4][5][6]
Tuntomerkit
muokkaaÄänitiedostojen kuunteluohjeet
Varis on helposti tunnistettava lintu. Variksen pituus on 44–51 cm. Sen siipien kärkiväli on 84–100 cm ja paino 410–675 g.
Sen höyhenpeite on suurimmaksi osaksi tuhkanharmaa lukuun ottamatta kiiltävänmustaa päätä, kurkkua, nilkkaa, siipiä ja pyrstöä. Nokka ja jalat ovat mustat. Sukupuolet ovat samannäköiset. Variksen ääni on käheää ja kovaa raakuntaa.[7]
Levinneisyys
muokkaaVaris elää pohjoisessa Euraasiassa, Keski- ja Itä-Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Variksen levinneisyysalue rajautuu itä- ja länsisuunnassa nokivariksen levinneisyysalueeseen. Euroopassa raja kulkee Pohjois-Schleswigistä Lyypekinlahden kautta Elben keskijuoksulle ja jatkuu sitten Elbeä ja Moldauta pitkin Alpeille. Rajan pohjois-, itä- ja eteläpuolella elää tavallinen varis. Lisäksi varis elää Irlannissa ja Pohjois-Skotlannissa. Afrikassa varista esiintyy myös Egyptissä Niilin varrella.[8]
Levinneisyysalueensa eteläosissa varis on paikkalintu, pohjoisosissa, kuten Suomessa, osittaismuuttaja. Varis on luultavasti elänyt luonnontilaisessa Suomessa vain järvien ja meren saaristoissa, ennen kuin se on ihmisen toimintaa hyödyntäen levinnyt koko maahan viljelmien ja asutuskeskusten liepeille.
Suomessa pesii 150 000–200 000 varisparia.[9] Koko maailman kannaksi arvioidaan 42,9–224 miljoonaa yksilöä, joista 21–51 miljoonaa elää Euroopassa.[1]
Varis kuuluu Suomessa rauhoittamattomiin lintuihin. Variksen pesimäaikaiset rauhoitusajat ovat Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 1.5.—31.7, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella 1.4.—31.7. ja muualla maassa 10.3.—31.7.[10]
Elintavat
muokkaaRavinto
muokkaa
Varis on kaikkiruokainen. Se syö jätteitä, raatoja, viljaa ynnä muuta. Saaristossa se syö vesilintujen ja lokkien pesistä munia ja poikasia. Varis osaa rikkoa nilviäisten ja rapujen kuoret lentämällä ensin korkealle ja pudottamalla sitten ruoan kalliolle.[11] Varis on oppinut hyödyntämään kaatopaikkoja ja etsimään tienvarsilta auton alle jääneitä eläimiä ja muuta syötävää.
Kaupunkiympäristössä elävillä variksilla esiintyy siipien kyynärsulkien kehityshäiriötä, ja niiden siipien kantokyky on heikentynyt tai pahimmassa tapauksessa ne ovat lentokyvyttömiä. Vioittuneet siivet ovat usein mustavalkoisen kirjavat. Häiriön uskotaan aiheutuvan yksipuolisesta ravinnosta, nimenomaan liiasta vaaleasta leivästä. Asiasta ei kuitenkaan ole varmoja todisteita.[12]
Pesintä
muokkaa.jpg)
Naaras rakentaa pesän kuivista oksista, maasta ja savesta havupuun tai harvoin lehtipuun latvaan. Ulkosaaristossa pesät sijaitsevat matalissa pensaissa tai katajissa, usein myös maassa. Pesämaljassa on pehmusteina esimerkiksi höyheniä, karvoja, kankaanpaloja. Varis tekee joka vuosi uuden pesän, ja vanhoja pesiä hyödyntävät muut lintulajit.
Varis munii huhti–toukokuussa. Eteläisessä Suomessa muninta voi alkaa jo maaliskuun lopussa. Munia on 3–6, keskimäärin 4,6, ja ne ovat vihreitä ja ruskeapilkkuisia. Yleensä vain naaras hautoo niitä 18–19 vuorokautta, ja koiras vahtii sillä aikaa pesän lähettyvillä. Poikaset kuoriutuvat eri päivinä. Molemmat emot ruokkivat poikasiaan venyvästä kurkkupussista oksentamallaan ravinnolla. Poikaset pysyvät pesässä 31–32 vuorokautta. Varikset ovat sukukypsiä kaksivuotiaina eli kolmantena kalenterivuonna syntymästään.
Varis voi toisinaan risteytyä nokivariksen kanssa niiden levinneisyysalueiden kohtaamisvyöhykkeellä.[7]
Talvehtiminen
muokkaaSuomessa sekä muuttavien että talvehtivien varisten osuus on suuri. Varikset muuttavat lokakuussa, mutta Itämeri ohjaa eri alueiden varikset eri muuttoreiteille ja talvehtimisalueille. Läntisen Suomen varikset muuttavat Ahvenanmaan kautta eteläiseen Ruotsiin, Tanskaan ja Pohjanmeren alueen maihin. Itäisen Suomen varikset taas ylittävät Suomenlahden ja vaeltavat Itämeren itäpuolta Puolaan ja Saksaan. Linnut palaavat samoja reittejä maalis–huhtikuussa.
Pesimäajan ulkopuolella varikset muodostavat suuria parvia, joissa voi olla kymmeniä, satoja tai jopa tuhat lintua. Nuoret ja ilman pesimäpiiriä jääneet varikset liikkuvat myös kesäisin parvissa. Talviparvet hakevat ruokaa kaatopaikoilta ja satamista ja hajaantuvat omakotitalojen ja maatilojen tunkioille. Ihmisen tarjoamien ravinnonlähteiden ansiosta varis voi talvehtia Suomessa.
Muu käyttäytyminen
muokkaaVarikset lentävät aamuhämärissä vakituiseen kokoontumispaikkaansa, esimerkiksi jonkin rakennuksen katolle tai korkeaan puuhun. Sieltä ne hajaantuvat etsimään syötävää. Ne kuljeskelevat vähän aikaa lajitoverinsa kanssa sellaisen tavatessaan. Muutaman yksilön varisparvet ovat tavallinen näky Suomen kaupungeissa. Yleensä ne ruokailevat yhdessä ja lähtevät sen jälkeen omille teilleen. Keskipäivällä varikset lepäilevät tuuhean puun oksien kätköissä. Iltapäivän ne kiertelevät taas ravinnonhaussa, kunnes illan tullen hakeutuvat tavanomaiseen yöpymispaikkaansa johonkin kuusikkoon tai männikköön, kaupungeissa myös puistojen lehtipuihin. Variksia saattaa kokoontua samaan paikkaan laajalta alueelta.
Varis on luonteeltaan utelias ja kekseliäs lintu. Se on lähes yhtä oppimiskykyinen kuin korppi. Suomessa varisten on havaittu osaavan vetää kalastajien avantoihin jättämiä siimoja ylös ja poimia niistä kalat.[13] Se on todella älykäs lintu, ja varis voi oppia ymmärtämään jopa nollan käsitteen muiden matemaattisten taitojen ohella.[14]
Varis myös tarkkailee ympäristöään tiiviisti. Varikset alkavat rääkyä petolinnun nähtyään ja hätyyttävät sitä niin kovasti, että ihmisenkin pitäisi huomata jotakin yllättävää tapahtuneen. Variksia saalistavat kettu, näätä, muutto- ja kanahaukka ja huuhkaja, mutta ne eivät uhkaa lajia sen pitkäikäisyyden ja hedelmällisyyden ansiosta.
Rengastuksissa on havaittu 17 vuoden ikäiseksi elänyt varis.[15]
Lähteet
muokkaa |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
- Maailman lintujen suomenkieliset nimet (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suomen eläimet: linnut. Weilin Göös 1984, 11. painos. ISBN 951-35-4755-8 Linnut-osan päätoimittaja Olavi Hildén.
- Lemmetyinen, Risto, Rantamäki, P. & Uusitalo, Raimo 1977: Saaristomerellä pesivien lapintiirojen, kalasääskien ja varisten DDT- ja PCB-pitoisuuksista. - Lintumies 12:108-117. LYL.
- Juhani Lokki & Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut. (4. painos) WSOY, 1997. ISBN 951-0-21560-0
- Zoo 4.
- Merilä, Eino 1982: Lumessa kylpevä elättivaris. - Lintumies 2.1982 s. 99. LYL.
- Milonoff, Markku 1981: Havaintoja varisten yöpymisestä. - Lintumies 3.1981 s. 118-121. LYL.
- Perrins, C. M. (toim.) 1994: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. VIII. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-854679-3
- Saarnisuo, Niilo 1982: Variksen myöhäinen pesintä. - Lintumies 1.1982 s. 44. LYL.
- Stén, Ilkka 1987: Variksen vuosia. - Lintumies 1.1987 s. 36. LYL.
- Tenovuo, Rauno 1963: Zur Brutzeiclichen Biologie der Nebelkrähe (Corvus corone cornix L.) im Äusseren Schärenhof Sudwestfinnlands. - Ann. Zool. Soc. "Vanamo" 25.5:1-147.
- Ylimaunu, Onni 1983: Varis hukutti naurulokin. - Lintumies 4.1983 s. 177. LYL.
Viitteet
muokkaa- ↑ a b BirdLife International: Corvus corone IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Mehtola, Johanna: ”Kotoisista lajeistamme varislinnut ovat älykkäimpiä” Suomen Luonto. 10.11.2016. Viitattu 4.11.2018.
- ↑ Cavén, Tina: Varis on fiksumpi kuin koira Yle. 10.11.2017. Viitattu 4.11.2018.
- ↑ Wallius, Anniina: Tutkimus: Varis on yhtä älykäs kuin ekaluokkalainen Yle Uutiset. 28.3.2014. Viitattu 4.11.2018.
- ↑ Varis on yhtä fiksu kuin 7-vuotias ihmislapsi Iltalehti. 28.3.2014. Viitattu 4.11.2018.
- ↑ Roiha, Juha & Laaksonen, Juha: Varikset ovat lintumaailman älykköjä, joilla on turhaan huono maine – kaupungeissa alkaa maaliskuussa taistelu reviireistä Yle. 21.3.2018. Viitattu 4.11.2018.
- ↑ a b Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 366. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2
- ↑ Richard Porter, David Cottridge: A photographic guide to birds of Egypt and Middle East. Kairo: The American University in Cairo Press 2000. ISBN 977-424-617-9
- ↑ Varis (Corvus corone), levinneisyys. Suomen lintuatlas. Arkistoitu 6.5.2021. Viitattu 8.5.2013.
- ↑ Riistalinnut, rauhoittamattomat linnut Suomen riistakeskus. Viitattu 9.3.2024.
- ↑ Desmond Morris: Miksi seepralla on raidat? s. 143
- ↑ Suomen Luonto, syyskuu 2004 s. 39, Seppo Vuolannon kirjoitus
- ↑ Hooded crow (Corvus cornix). ARKive. Arkistoitu 31.6.2005. (englanniksi)
- ↑ Tervonen, Tuukka: Varis osoittautui todella älykkääksi siivekkääksi, sillä lintu ymmärsi jopa nollan merkityksen (Tilaajille) Helsingin Sanomat. 4.8.2021. Viitattu 27.11.2022.
- ↑ Helo, Pekka: Kotkien todellinen ikä on yhä arvoitus Kaleva.fi. 24.3.2007.
Aiheesta muualla
muokkaa