Kojamo
Kojamo Oyj (vuoteen 2017 VVO-yhtymä Oyj) on 8,3 miljardin euron (31.12.2021) asunto-omaisuuden arvollaan mitattuna Suomen suurin kiinteistösijoittaja.[3] Yhtiö tarjoaa vuokra-asumista Lumo-brändinimellä. Konserni työllistää noin 300 henkilöä[4]. Kojamolla on yli 37 000 vuokra-asuntoa eri puolilla Suomea[5].
| Kojamo Oyj | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | julkinen osakeyhtiö |
| Osake | OMXH: KOJAMO |
| Markkina-arvo | 5 249 milj. € (31.12.2021)[1] |
| Perustettu | 1969 |
| Toimitusjohtaja | Jani Nieminen[2] |
| Puheenjohtaja | Mikael Aro[2] |
| Avainhenkilöt | |
| Kotipaikka |
Mannerheimintie 168 Helsinki, Suomi[2] |
| Toiminta-alue | Suomi |
| Toimiala | kiinteistösijoitus |
| Tuotteet | vuokra-asunnot |
| Liikevaihto |
 391,7 milj. € (2021)[1] |
| Liikevoitto |
1333,7 milj. € (2021)[1] |
| Tilikauden tulos |
1023,4 milj. € (2021)[1] |
| Henkilöstö |
321 (keskim. 2021)[1] |
| Kotisivu |
www |
Yhtiöllä on toimipisteitä pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa, Jyväskylässä, Oulussa, Lahdessa, Hämeenlinnassa ja Kuopiossa[6]. Yhtiön toimitusjohtaja on Jani Nieminen[7].
Historia
muokkaa
Valtakunnallinen vuokratalo-osuuskunta VVO perustettiin 29. tammikuuta 1969. Maaltapaon vuosina suuret ikäluokat muuttivat maalta kaupunkeihin ja yhtiö perustettiin täyttämään vallitsevaa asuntopulaa. Osuuskunnasta tuli osakeyhtiö vuonna 1997.[8] Perustajia olivat Helsingin asuntokeskuskunta Haka, eri ammattijärjestöt ja osuuskauppaliike[9].
Syyskuussa 2014 yhtiö otti käyttöön kaupallisen asuntovuokrauspalveluiden Lumo-brändin.[8]
VVO-Yhtymä Oyj muutti nimensä Kojamo Oyj:ksi vuonna 2017. Uusi nimi, Kojamo, tarkoittaa suurta koiraslohta.[10]
Kojamo listautui pörssiin kesäkuussa 2018. Ennen listautumista suurimmat omistajat olivat eläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen ja Varma sekä Teollisuusliitto noin 16 prosentin osuudella.[11]
Osana listautumista yhtiö palkkasi amerikkalaiset investointipankit Goldman Sachsin ja JPMorgan Chasen myymään yhtiötä kansainvälisille sijoittajille.[11]
Liiketoiminta
muokkaaKojamo on Suomen suurin yksityinen asuntosijoitusyhtiö ja yksi suurimmista investoijista Suomessa. Kojamon investoinnit kohdistuvat uudistuotantoon, kiinteistöjen konvertoimiseen asuinkäyttöön sekä valmiiden asuntokohteiden ostoon. Kojamon toiminta keskittyy Suomen suurimpiin kasvukeskuksiin. Yritys panostaa digitaaliseen kehitykseen ja palveluihin.[12]
Kojamon kuluttajabrändi on Lumo. Lumo-vuokra-asunnot ovat vuokrattavissa Lumo-verkkokaupasta.
Organisaatio on jakaantunut asiakkuuksiin, investointeihin ja kiinteistökehitykseen[7].
Omistus
muokkaaKojamon suurimmat osakkeenomistajat 30. marraskuuta 2024 olivat seuraavat:[13]
- Heimstaden Bostad AB – 19,98 %
- Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen – 8,31 %
- Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma – 7,83 %
- Teollisuusliitto – 6,39 %
- Opetusalan Ammattijärjestö OAJ – 4,50 %
- Ammattiliitto Pro – 1,98 %
- Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo – 1,60 %
- Rakennusliitto – 1,57 %
- OP-Suomi -sijoitusrahasto – 0,97 %
- Valtion Eläkerahasto – 0,77 %
Hallintarekisteröidyt osakkeet yhteensä: 32,1 %.
Arvostelu VVO:ta kohtaan
muokkaaYhtiö joutui vuonna 2012 arvostelun kohteeksi perittyään tasausjärjestelmään vedoten valtion korkotuetusta kohteestaan suurempaa vuokraa kuin mitä oli ilmoittanut ARA:lle[14]. Ilta-Sanomien politiikan toimituksen esimies Mika Koskinen arvosteli VVO:ta, koska yhtiö teki vuoden 2014 alussa korkeilla vuokrilla 38 miljoonan euron voiton 89 miljoonan euron liikevaihdolla ja maksoi 15 miljoonan euron osingot vuodelta 2013[15].
Vuonna 2016 yhtiö jakoi yhteensä 104 miljoonan euron ennätysosingot omistajilleen. Jo aiemmin ammattiyhdistysjohtajat joutuivat selittelemään, miksi rahoja ei käytetty pienentämään vuokrankorotuksia kohtuullisiksi, kun asunnoissa asuu paljon liittojen jäseniä. Kansanedustaja Leena Meri teki eduskunnassa kirjallisen kysymyksen siitä, miksi ammattiliitot lasketaan yleishyödyllisiksi omistajiksi, niin että niiden ei tarvitse maksaa veroja osingoista[16].
Kuluttajaliiton tutkimuksessa vuonna 2016 korkotuettujen vuokra-asuntojen vuokrat olivat korkeampia kuin vapaarahoitteisten jokaisessa vertailukelpoisessa saman alueen esimerkkiparissa. Esimerkiksi Vantaalla VVO:n korkotuetun kolmion vuokra oli 1 157 euroa, VVO:n vapaarahoitteisen kolmion 1 002 euroa ja yksityisen vuokranantajan kolmion 900 euroa. Syyksi epäiltiin julkista asumistukea. Takana ovat VVO:n, Saton, Ovenian ja muiden suuryhtiöiden kovat vuokrankorotukset[17].
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Tilinpäätös 2021 (PDF) kojamo.fi. Kojamo Oyj. Viitattu 23.6.2022.
- ↑ a b c Tiedot yrityksestä: Kojamo Oyj Asiakastieto. Viitattu 8.11.2023.
- ↑ Kojamo Vuosikertomus 2021 www.kojamo.fi. Kojamo Oyj. Viitattu 23.6.2022.
- ↑ Työpaikka - Kojamo-konserni Kojamo-konserni. Viitattu 11.4.2017.
- ↑ Kojamo Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2022 Kojamo. Viitattu 23.6.2022.
- ↑ Lumo-asiakaspalvelu ja paikalliset toimistot lumo.fi. Viitattu 23.6.2022.
- ↑ a b Organisaatio ja johto Kojamo-konserni. Viitattu 11.4.2017.
- ↑ a b Historia Kojamo – parempaa kaupunkiasumista. Viitattu 23.6.2022.
- ↑ Pia Viitanen: VVO 45-vuotta (sic) piaviitanen.fi. Viitattu 11.4.2017.
- ↑ VVO-yhtymä Oyj on nyt Kojamo - Kojamo-konserni Kojamo-konserni. 27.3.2017. Viitattu 11.4.2017.
- ↑ a b https://www.rakennuslehti.fi/2018/06/ay-liike-rikastuu-sadoilla-miljoonilla-kun-vvo-muuttui-kojamoksi-ja-listautuu-porssiin-mutta-nousevatko-asukkaiden-vuokrat/
- ↑ Visio, strategia ja arvot Kojamo – parempaa kaupunkiasumista. Viitattu 23.6.2022.
- ↑ Osakkeenomistajat kojamo.fi. 30.11.2024. Kojamo Oyj. Viitattu 20.12.2024.
- ↑ VVO joutui pudottamaan kohukohteen vuokraa Rakennuslehti. Viitattu 11.4.2017.
- ↑ Kommentti: Antti Rinne – ahne riistäjä? Ilta-Sanomat. 6.5.2014. Viitattu 11.4.2017.
- ↑ Vuokrataloyhtiö VVO maksaa jättiosingon ammattiliitoille ja työeläkeyhtiöille – jakavat yli sata miljoonaa euroa tänä vuonna Helsingin Sanomat. 7.9.2016. Viitattu 11.4.2017.
- ↑ Vuokra-asuntojen hinnoista paljastui outo vääristymä: Korkotuetun asunnon vuokra voi olla kallein Helsingin Sanomat. 29.4.2016. Viitattu 11.4.2017.
Aiheesta muualla
muokkaa