Wikipedia

Vaasan hovioikeus

hallintorakennus Vaasassa

Vaasan hovioikeus (ruots. Vasa hovrätt) on toiseksi vanhin Suomen viidestä hovioikeudesta. Se on perustettu vuonna 1775 Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n päätöksellä. Hovioikeus aloitti varsinaiset istunnot 21.8.1776. Aluksi sillä oli toimitilat Vanhassa Vaasassa, jonne ne valmistuivat 1786. Vuonna 1862 Vaasan hovioikeus muutti nykyisille sijoilleen Vaasan kaupunkiin, kun C. A. Setterbergin suunnittelema punatiilitalo Hovioikeudenpuistossa valmistui.[2] Vanha hovioikeudentalo muutettiin kirkoksi, ja se toimii edelleen Mustasaaren seurakunnan kirkkona.

Vaasan hovioikeus
Vasa hovrätt
C. A. Setterbergin suunnittelema Vaasan nykyinen hovioikeudentalo.
C. A. Setterbergin suunnittelema Vaasan nykyinen hovioikeudentalo.
Perustettu 21. elokuuta 1776
Tehtävä Tuomioistuin
Ministeriö Oikeusministeriö
Päätoimi­paikka Hovioikeudenpuistikko 0
Hovioikeudenpuisto
Vaasa
Valtio Suomi
Presidentti Sakari Laukkanen
Alaisvirastot
Aiheesta muualla
Sivusto
Turun hovioikeuden sinetti 1623–.[1]

Hovioikeuteen perustettiin II osasto keisari Aleksanteri I:n päätöksellä 1818. Vuonna 1962 perustettiin vesioikeuksien ylioikeudeksi vesiylioikeus, joka toimi Vaasan hovioikeuden jaostona vuoteen 1987 saakka.

Vaasan hovioikeudessa oli vuonna 2020 yhteensä 60 virkaa. Annettuja ratkaisuja oli 1 142.[3]

Historia

muokkaa
 
Mustasaaren kirkko, entinen hovioikeudentalo

Kuninkaallinen Vaasan hovioikeus 1776–1808

muokkaa

Vaasan hovioikeus perustettiin vuonna 1776, jolloin Ruotsin kuningas Kustaa III teki esitykset hallinnollisesta ja oikeudellisesta jaotuksesta. Vaasan hovioikeudenneuvoksiksi Kustaa III nimitti Turun hovioikeuden nuorimman hovioikeudenneuvoksen Adolf Fredrik Silversparren, ylisotatuomari Adolf Tandefeltin ja viisi asessoria. Hovioikeuden ensimmäiseksi presidentiksi nimettiin vuonna 1776 tuolloin 41-vuotias kreivi Arvid Fredrik Kurck. Hovioikeus vihittiin käyttöön Tukholman linnassa 28. kesäkuuta 1776 ja hovioikeus aloitti varsinaiset istunnot 21. elokuuta 1776.

Suomen sodan käynnistyessä 1808 venäläiset joukot saapuivat myös Vaasaan. Venäjän armeijan ylipäällikkö kreivi Buxhoevden antoi hovioikeudelle käskyn jatkaa toimintaa keskeytyksettä. Hovioikeuden jäsenet vannoivat uskollisuudenvalan keisarille lukuun ottamatta kanneviskaali Anders Johan Bergwaldia, joka vangittiin ja tuomittiin kuolemaan mutta sittemmin armahdettiin. Hovioikeus jäi osin kuitenkin sodan jalkoihin, kun venäläiset sotilaat surmasivat vahtimestari Abraham Wilénin. Tuolloinen hovioikeuden presidentti Reuterholm siirtyi tapauksen jälkeen sivuun tehtävästään.[4]

Keisarillinen Vaasan hovioikeus 1808–1917

muokkaa

Vaasan hovioikeus nimettiin Keisarilliseksi Vaasan hovioikeudeksi 25. elokuuta 1808 kreivi Buxhoevdenin käskyn jälkeen. Yhteydet Ruotsiin loppuivat 1809 Haminan rauhan yhteydessä. Hovioikeutta uudistettiin 1818 perustamalla II osasto.

Sortovuodet vaikuttivat osaltaan kuitenkin Vaasan hovioikeuden toimintaan. Enemmistö hovioikeudesta kieltäytyi antamasta vastauksia asevelvollisuuslain perusteella esitettyihin kysymyksiin palveluksesta vapautettavista oikeudenkäyttöpiirissä. Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov joutuikin erotuttamaan niskoittelevia jäseniä. Vasta 1905 marraskuun manifestin myötä lähes kaikki hovioikeudesta erotetut palasivat virkoihinsa.[4]

Vaasan hovioikeus 1917–

muokkaa

Vaasan hovioikeuden toimivallan muuttuminen Suomen itsenäisyyden aikana on muuttunut lähinnä juttumäärän tasaamisesta johtuvista seikoista. Vuonna 1962 perustettiin vesioikeuksien ylioikeudeksi vesiylioikeus, joka toimi yhtenä Vaasan hovioikeuden jaostona vuoteen 1987 asti. 1970-luvulla hovioikeuteen perustettiin vielä kaksi ylimääräistä jaostoa, jotka vahvistivat henkilökunnan määrää.[4]

Presidentit

muokkaa

Hovioikeuden toimintaa johtaa hovioikeuden presidentti. Vaasan hovioikeuden presidentteinä ovat toimineet:

Kuninkaallinen Vaasan hovioikeus

muokkaa

Keisarillinen Vaasan hovioikeus 1808

muokkaa

Vaasan hovioikeus 1917

muokkaa

Hovioikeus on jaettu kahteen osastoon, joita johtavat hovioikeudenlaamannit.

Hovioikeuspiiri

muokkaa
 
Vaasan hovioikeuden tuomiopiiri käsittää Länsi-Suomen (lukunottamatta Pirkanmaan maakuntaa) ja Satakunnan maakunnan

Hovioikeus käsittelee tuomiopiirinsä käräjäoikeuksien ratkaisuista tehdyt valitukset ja kantelut.

Käräjäoikeus Tuomiopiiri Pääkanslia
Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus Alajärven, Alavuden, Kauhajoen, Kauhavan, Kurikan, Lapuan, Seinäjoen ja Ähtärin kaupungit sekä Evijärven, Ilmajoen, Isojoen, Isonkyrön, Karijoen, Kuortaneen, Lappajärven, Soinin, Teuvan ja Vimpelin kunnat. Seinäjoki
Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus Kokkolan ja Kannuksen kaupungit sekä Halsuan, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kunnat. Kokkola
Keski-Suomen käräjäoikeus Jyväskylän, Jämsän, Keuruun, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken kaupungit sekä Hankasalmen, Joutsan, Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Konneveden, Kyyjärven, Laukaan, Luhangan, Multian, Muuramen, Petäjäveden, Pihtiputaan, Toivakan ja Uuraisten kunnat. Jyväskylä
Pohjanmaan käräjäoikeus Kaskisten, Kristiinankaupungin, Närpiön, Pietarsaaren, Uudenkaarlepyyn ja Vaasan kaupungit sekä Korsnäsin, Kruunupyyn, Laihian, Luodon, Maalahden, Mustasaaren, Pedersören ja Vöyrin kunnat. Vaasa
Satakunnan käräjäoikeus Harjavallan, Huittisten, Kankaanpään, Kokemäen, Porin, Rauman ja Ulvilan kaupungit sekä Euran, Eurajoen, Jämijärven, Karvian, Merikarvian, Nakkilan, Pomarkun, Siikaisten ja Säkylän kunnat. Pori

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • Vaasan hovioikeuden sivut
  • Yrjö Blomstedt: Vaasan hovioikeus 1776–1976 : 200-vuotishistorian pääpiirteitä. Vaasan hovioikeus, 1976. ISBN 951-53-1014-8
  • Vaasan hovioikeus: Muistoja Themiksen näyttämöltä, Kustaa III:n hovioikeuden kulttuurihistoriallisia perintöjä. Valtion taidemuseo ja Vaasan hovioikeus, 1996. ISBN 951-53-1014-8

Viitteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vaasan_hovioikeus&oldid=22818559”