Västmanlandin lääni
Västmanlandin lääni[3], aiemmin myös Västeråsin lääni[4] (ruots. Västmanlands län) on lääni Mälarenin luoteis- ja Hjälmarenin pohjoispuolella Keski-Ruotsissa. Lääni kattaa pääosan Västmanlandin maakunnasta. Lisäksi siihen kuuluu pieniä alueita naapurimaakunnista: Närkestä Götlunda, Uplannista Tärna sekä Södermanlandista Kung Karl ja Torpa. Lisäksi lääniin kuuluu osa Taalainmaan maakunnasta. Läänin pääkaupunki on Västerås. Valtiopäivävaaleissa lääni muodostaa Västmanlandin läänin vaalipiirin.
| Västmanlandin lääni | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Maakunta | Västmanland, Närke, Uplanti, Södermanland ja Taalainmaa |
| Maakäräjäkunta | Västmanlandin läänin maakäräjäkunta |
| Pääkaupunki | Västerås |
| Perustamisvuosi | 1634 |
| Hallinto | |
| – Maaherra | Ingemar Skogö |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 5 118,15 km² |
| Väkiluku | 254 257 |
| – Väestötiheys | 49,7 as./km² |
| Symbolit | |
| – Läänikirjain | U |
| – Läänikoodi | 19 |
Vuonna 2007 läänissä oli 1 025,52 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 19,9 prosenttia läänin maapinta-alasta.
Läänijaon kehitys
muokkaaVästmanlandin lääni perustettiin vuonna 1634. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa läänin rajat eivät muuttuneet. Sen sijaan 1970-luvun kuntauudistuksessa lääniin liitettiin Götlundan seurakunta Örebron läänistä ja läänistä siirrettiin pois Fjärdhundran maalaiskunta Uppsalan lääniin. Vuoden 2007 alusta Uppsalan lääniin liitettiin vielä Hebyn kunta, joka ei kuulunut Västmanlandin, vaan Uplannin maakuntaan.
Vaakuna
muokkaaVaakunaselitys: Hopeisessa kentässä sininen kolmihuippuinen vuori, josta nousee kolme punaista liekkiä. (Ruotsiksi I fält av silver ett blått, uppskjutande treberg med tre röda lågor.)
Lääninhallitus oli käyttänyt Västmanlandin maakuntavaakunaa, vaikka maakunta ja lääni eivät täysin vastaa toisiaan. Maakuntavaakuna vahvistettiin läänin vaakunaksi vuonna 1943.
Maantiedettä
muokkaa
Suurimmat taajamat
muokkaaVuonna 2010 Västmanlandin läänissä sijaitsi 40 taajamaa.[7] Seuraavassa on lueteltu läänin 10 suurinta taajamaa.[8]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010)[8] |
|---|---|---|
| 1 | Västerås | 110 877 |
| 2 | Köping | 17 743 |
| 3 | Sala | 12 289 |
| 4 | Fagersta | 11 130 |
| 5 | Hallstahammar | 10 478 |
| 6 | Arboga | 10 330 |
| 7 | Surahammar | 6 179 |
| 8 | Kungsör | 5 452 |
| 9 | Norberg | 4 518 |
| 10 | Skultuna | 3 133 |
Läänin pääkaupunkia vastaava keskustaajama on lihavoitu.
Elinkeinot
muokkaaSeuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[9][10] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo läänissä sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan läänissä asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätys, energiahuolto ja ympäristötoiminta sekä rakennustoiminta. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden toimiala on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 1,6 | 1,5 | |
| jalostus | 29,4 | 28,4 | |
| palvelut | 68,1 | 69,2 | |
| tuntematon | 0,9 | 0,9 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 110 791 | 113 966 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 97,2 | ||
Valtiopäivävaalit
muokkaaVästmanlandin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Västmanlandin läänin vaalipiiriin.[11] Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa vaalipiirillä oli 8 kiinteää paikkaa (ruots. fasta mandat)[12] valtiopäiville. Kiinteiden paikkojen lisäksi valtiopäivävaaleissa on koko maassa 39 tasauspaikkaa (ruots. utjämningsmandat), jotka jaetaan vaalipiirien kesken vasta vaalien jälkeen.[13]
Yhteensä vaalipiiristä valittiin 11 valtiopäiväedustajaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien valtiopäivävaalien tulos.
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[14] |
Valittuja edustajia[15] | ||
| Maltillinen kokoomus | 27,14 | 3 | |
| Keskustapuolue | 5,16 | 0 | |
| Liberaalit | 7,50 | 1 | |
| Kristillisdemokraatit | 4,62 | 0 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 36,36 | 4 | |
| Vasemmistopuolue | 5,72 | 1 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 5,91 | 1 | |
| Ruotsidemokraatit | 6,24 | 1 | |
| Muut | 1,35 | 0 | |
| Yhteensä | 11 | ||
Maakäräjäkunta
muokkaaVästmanlandin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Västmanlandin läänin maakäräjäkuntaan. Ruotsissa maakäräjäkunnat vastaavat pääasiassa yhteiskunnan julkisesti rahoitetusta terveydenhuollosta. Lisäksi maakäräjäkunta huolehtii yleisesti liikenteestä, vastaa tietyistä aluekehittämiseen liittyvistä tehtävistä ja tuottaa kulttuuritoimintaa.
Maakäräjäkunnat perustettiin Ruotsiin vuonna 1863. Maakäräjäkunnan valtuusto (ruots. landstingsfullmäktige) valitaan samaan aikaan kuin valtiopäiväedustajat ja kunnanvaltuustot. Vaaleja varten Västmanlandin lääni on jaettu seuraaviin 2 vaalipiiriin:[16]
- Östra valkretsen (43 kiinteää paikkaa)
- Västra valkretsen (26 kiinteää paikkaa)
Valtuuston paikoista yhdeksän kymmenesosaa on kiinteitä paikkoja (ruots. fasta mandat) ja niiden lisäksi yksi kymmenesosa on tasauspaikkoja (ruots. utjämningsmandat).[17] Maakäräjäkunnan valtuustossa on yhteensä kaikkiaan 77 paikkaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien maakäräjäkuntavaalien tulos.
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[18] |
Valittuja edustajia[19] | ||
| Maltillinen kokoomus | 23,68 | 19 | |
| Keskustapuolue | 5,12 | 4 | |
| Liberaalit | 7,76 | 6 | |
| Kristillisdemokraatit | 4,45 | 4 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 38,99 | 31 | |
| Vasemmistopuolue | 6,49 | 5 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 4,88 | 4 | |
| Ruotsidemokraatit | 4,35 | 4 | |
| Muut | 4,28 | 0 | |
| Yhteensä | 77 | ||
Läänin kunnat
muokkaa
Västmanlandin läänissä on nykyään 10 kuntaa. Niiden lisäksi Hebyn kunta kuului aiemmin Västmanlandin lääniin, mutta nykyään se kuuluu Uppsalan lääniin. Västeråsin kunta on yksi niistä Ruotsin kunnista, joka on ottanut kaupunkinimityksen uudelleen käyttöön.
| Kuntakoodi | Kunta | Keskustaajama | Kunnan väkiluku (31.12.2011)[20] |
|---|---|---|---|
| 1904 |  Skinnskattebergin kunta
|
Skinnskatteberg | 4 412 |
| 1907 |  Surahammarin kunta
|
Surahammar | 9 871 |
| 1960 |  Kungsörin kunta
|
Kungsör | 8 086 |
| 1961 |  Hallstahammarin kunta
|
Hallstahammar | 15 224 |
| 1962 |  Norbergin kunta
|
Norberg | 5 725 |
| 1980 |  Västeråsin kunta
|
Västerås | 138 709 |
| 1981 |  Salan kunta
|
Sala | 21 568 |
| 1982 |  Fagerstan kunta
|
Fagersta | 12 553 |
| 1983 |  Köpingin kunta
|
Köping | 24 807 |
| 1984 |  Arbogan kunta
|
Arboga | 13 302 |
Väestönkehitys
muokkaaVuoden 2011 lopussa 22,0 prosenttia läänin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 16,5 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[22]
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan läänissä asui 11 425 Suomessa syntynyttä,[23] mikä vastasi 4,5 prosenttia läänin väestöstä.
Seuraaviin vuoden 1984 lopun mukaisiin tietoihin sisältyy myös nykyään Uppsalan lääniin kuuluva Hebyn kunta. Kyseisten tietojen mukaan 11,0 prosenttia läänin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin läänissä asui 16 461 Suomessa syntynyttä,[24] mikä vastasi 6,4 prosenttia läänin väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden läänin asukkaiden mediaaninettotulot olivat 187 216 kruunua.[25]
Vuoden 2011 lopussa läänin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[26]
- 0–17-vuotiaat: 19,8 %
- 18–64-vuotiaat: 59,7 %
- 65 vuotta täyttäneet: 20,6 %
Väestö maakunnittain
muokkaaVästmanlandin läänissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 254 257 asukasta,[27] jotka jakaantuivat eri maakuntiin seuraavasti:
| Maakunta | Väkiluku (31.12.2011)[27] |
% |
|---|---|---|
| Västmanland | 245 100 | 96,4 |
| Södermanland | 6 596 | 2,6 |
| Närke | 1 415 | 0,6 |
| Uplanti | 1 079 | 0,4 |
| Taalainmaa | 67 | 0,0 |
Kaikki maakunnat kuuluvat lääniin vain osittain.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Folkmängden efter län, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter län och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Suviranta, Sami: Ruotsin maakuntien ja läänien nimet. Kielikello, 1998, nro 2. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675 Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
- ↑ Artikkeli "Västmanlands län", Nordisk familjebok, Runeberg org
- ↑ Åkerarealens användning efter län/riket och gröda. År 1981-2007 12.9.2008. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Förvärvsarbetande 16 år med arbetsplats i regionen (dagbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Förvärvsarbetande 16 år med bostad i regionen (nattbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ 4 kap. Valkretsar och valdistrikt m.m. Vallagen (SFS 2005:837). Valmyndigheten. Arkistoitu 21.4.2014. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Riksdag (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 26.10.2013. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Valgeografi - Valkretsar och valkretsmandat Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till riksdagen - Röster Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till riksdagen - Valda Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Landsting (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Valkretsmandat landstingen Valmyndigheten. Arkistoitu 20.10.2012. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till landstingsfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till landstingsfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd i län 1749-2010 (XLS) 8.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
- Länsstyrelsen i Västmanlands län (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi)
- Regionfakta – Fakta och perspektiv om Västmanlands län (ruotsiksi)
- WestmannaTurism - information om boende, jobb och turism i Västmanlands län (ruotsiksi)
