Värmdön kunta

Värmdön kunta
	; vaakuna
Valtio	Ruotsi
Lääni	Tukholman lääni
Maakunta	Uplanti ja Södermanland
Keskustaajama	Gustavsberg
Kuntakoodi	0120
Pinta-ala ()
– Maa	448,12 km²
Väkiluku (31.12.2021) ()	46 232
– Väestötiheys	103,2 as./km²
	www.varmdo.se
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Värmdön kunta (ruots. Värmdö kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Uplantiin ja Södermanlandiin. Kunnan keskustaajama on Gustavsberg.^[3]

Kunnan maapinta-ala on 448,12 neliökilometriä (1.1.2016)^[1] ja asukasluku 46 232 henkeä (31.12.2021).^[2]

Värmdö sijaitsee Tukholman saaristossa ja koostuu kokonaan saarista. Sen naapurikuntia ovat Haninge, Tyresö, Nacka, Vaxholm, Österåker ja Norrtälje.

Ensimmäinen kirjallinen maininta Värmdöstä on vuodelta 1314, jolloin se kirjoitettiin muodossa Wermdo. Todennäköisesti nimi liittyy Vindön virtaan, joka oli vanhempina aikoina yksi tärkeimmistä liikennereiteistä. Tämä virta oli tunnettu siitä, että se pysyi pitkään avoinna talvisaikaan, mihin sana värmd todennäköisesti viittaa.

Värmdön ja Norrtäljen kunnissa on eniten saaria koko Ruotsissa; kummassakin niitä noin 11 000 kappaletta, joista 10 500 sijaitsee meressä.^[4] Eräitä tunnettuja saaria ovat Sandhamn, Runmarö, Möja ja Grinda.

Vuonna 2007 kunnassa oli 9,81 km² peltoa,^[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan^[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 2,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Nykyisen Värmdön alueelle muodostettiin vuoden 1862 kuntauudistuksessa viisi maalaiskuntaa, jotka olivat Värmdö, Djurö, Ingarö, Möja ja Nämdö. Vuonna 1902 Gustavsberg erotettiin Värmdöstä omaksi kunnakseen.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa näistä muodostettiin kolme "suurkuntaa":

Djurö (Djurö, Möja ja Nämdö)
Gustavsberg (Ingarö ja Gustavsberg)
Värmdö (ei muutosta)

Nykyinen Värmdön kunta muodostettiin vuonna 1974 yhdistämällä edellä mainitut kolme maalaiskuntaa. Gustavsbergistä tuli uuden kunnan keskustaajama.

Vaakuna

Vaakunaselitys: Sinisessä kentässä kaksi hopeista posliininpolttouunia, jotka on koko leveydeltään asetettu punaisen palkin päälle. (Ruotsiksi: I blått två porslinsbrännugnar av silver, i hela sin bredd ställda på en röd stam.)

Vaakuna valittiin alun perin Gustavsbergin maalaiskunnalle vuonna 1960. Vaakunan aihe on saatu alueen posliiniteollisuudesta, jossa käytettiin kahta vaakunassa esiintyvän näköistä uunia. Kuntajakouudistuksen jälkeen 1970-luvulla vaakuna tuli Värmdön kunnan käyttöön.

Väestönkehitys

Värmdön kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi			Asukkaita
1950			8 212
1955			8 216
1960			8 645
1965			10 108
1970			12 882
1975			16 050
1980			17 846
1985			19 173
1990			22 067
1995			26 548
2000			31 260
2005			34 933
2010			38 301
2015			41 107
2020			45 566
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).^[7]^[2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta	Tarkempi jaottelu	Henkilöä (31.12.2015)^[8]	%
Ulkomaalaistaustaiset	Ulkomailla syntyneet	4 872	11,9
Ulkomaalaistaustaiset	Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla	1 447	3,5
Ruotsalaistaustaiset	Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla	4 133	10,1
Ruotsalaistaustaiset	Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa	30 655	74,6

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 380 Suomessa syntynyttä,^[9] mikä vastasi 3,7 prosenttia kunnan väestöstä. Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 13,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 559 Suomessa syntynyttä,^[10] mikä vastasi 8,3 prosenttia kunnan väestöstä.

1960-luvun alusta lähtien Värmdön väestönkasvu on ollut koko Ruotsin nopeimpia. Tänä aikana väestön määrä on noussut noin 8 500 asukkaasta jo lähes 39 000 asukkaaseen. Kaunis sijainti saaristossa ja Tukholman läheisyys johtivat omakotitaloalueiden voimakkaaseen kasvuun ja loma-asuntoja on muutettu pysyvään käyttöön soveltuviksi. Gustavsbergin posliinitehtaalle on suuntautunut työperäistä maahanmuuttoa, joka alkoi 1940-luvulla italialaisten saapuessa. Suurimmillaan muutto oli 1970-luvulla, jolloin Gustavsbergin väestöstä suuri osa oli suomalaisia.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 228 866 kruunua.^[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 143 000 kruunua.^[12]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:^[13]

0–17-vuotiaat: 26,2 %
18–64-vuotiaat: 59,6 %
65 vuotta täyttäneet: 14,2 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa^[14]^[15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Elinkeino		Työpaikat (%)	Työlliset (%)
	alkutuotanto	0,5	0,3
	jalostus	20,7	17,0
	palvelut	77,1	81,7
	tuntematon	1,7	1,0
	Työpaikkoja ja työllisiä	10 666	19 452
	työpaikkaomavaraisuus	54,8

Taajamat

Kunnassa on 20 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 75,7 prosenttia.^[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 9 311 asukasta.^[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:^[17]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2010)
1	Gustavsberg	11 333
2	Hemmesta	5 240
3	Skeppsdalsström	1 573
4	Mörtnäs	1 511
5	Fågelvikshöjden	1 043
6	Djurö	967
7	Brunn	950
8	Stavsnäs	810
9	Kopparmora	631
10	Lugnet och Skälsmara	625
11	Björnömalmen och Klacknäset	624
12	Strömma	579
13	Långvik	559
14	Värmdö-Evlinge	559
15	Torsby	477
16	Ängsvik	403
17	Norra Lagnö	332
18	Ingaröstrand	286
19	Hedvigsberg	282
20	Återvall	206

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:^[18]

Luettelossa mainituista taajamista molemmat ovat sittemmin kasvaneet yhteen Hemmestan taajaman kanssa.^[18]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:^[19]

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:^[20]

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Värmdön kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:^[21]

Ingarö och Gustavsberg (27 valtuutettua)
Värmdö och Djurö (24 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Värmdön kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022^[22]
Puolue
Puolue		1973	1976	1979	1982	1985	1988	1991	1994	1998	2002	2006	2010	2014	2018	2022
	Maltillinen kokoomus	7	8	10	12	13	13	15	17	17	13	21	19	17	14
	Keskustapuolue	8	8	6	4	3	4	3	2	2	2	2	3	2	5
	Liberaalit	4	4	3	2	5	4	4	2	2	8	4	4	5	3
	Kristillisdemokraatit	0	0	0	0	0	0	1	0	2	4	2	2	2	3
	Ympäristöpuolue vihreät	0	0	0	1	0	2	1	2	2	2	3	5	5	3
	Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue	19	18	19	19	17	16	14	16	13	19	17	15	15	14
	Vasemmistopuolue	3	3	3	3	3	2	2	2	3	3	2	1	1	2
	Ruotsidemokraatit	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	2	4	7
	Muut	0	0	0	0	0	0	1	0	0	0	0	0	0	0
	Yhteensä ^[23]	41	41	41	41	41	41	41	41	41	51	51	51	51	51

Sosiaalidemokraatit johtivat kuntaa vuoteen 1985. Vuoden 1985 kunnallisvaaleissa porvarilliset tahot voittivat ja paikallisesti keskusteltiin, että tyytymättömyys rakennuslupien saamiseen olisi ollut pääsyy vallanvaihdokseen. Tätä ei kuitenkaan ole vahvistettu, vaan kyse on spekulaatioista.

Porvarillinen koalitio kaatui kevään 2001 aikana ja uusi Vasemmistopuolueesta, Sosiaalidemokraateista, ympäristöpuolueesta, Keskustasta ja Kristillisdemokraateista koostuva sateenkaarikoalitio tuli valtaan. Jo vuoden 2002 vaaleissa Vasemmistopuolue jätti koalition. Ennen vuoden 2006 vaaleja Kristillisdemokraatit päättivät tukea porvallisia sateenkaarikoalition sijasta. Noissa vaaleissa porvarillisen allianssin puolueet saivat enemmistön paikoista. Vuoden 2010 vaalien jälkeen kuntaa ovat johtaneet Kokoomus, Kansanpuolue, Kristillisdemokraatit ja Ympäristöpuolue.

Talous

Gustavsberg on kasvanut vuonna 1825 perustetun posliinitehtaan ympärille. Tehdas oli pitkään Värmdön suurin työnantaja. Nykyisin keraamista valmistusta hallitsevat saniteettitiloihin tehtävät tuotteet, kuten WC-istuimet ja käsienpesualtaat. Muita suuria työnantajia ovat kunta ja Kooperativa Förbundet.

Piirit

Kartta Värmdön kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:^[24]

Värmdö
Djurö, Möja och Nämdö
Gustavsberg-Ingarö

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.^[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.