Uspenskin katedraali

Uspenskin katedraali eli Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen katedraali (ruots. Uspenskijkatedralen) on Helsingin ortodoksisen seurakunnan sekä samalla Helsingin hiippakunnan ja Suomen ortodoksisen arkkipiispakunnan pääkirkko eli katedraali. Punatiilinen kirkko sijaitsee Helsingin keskustassa Katajanokan kalliolla. Uspenskin katedraali on Pohjois- ja Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkko. Se on myös suosittu turistikohde, jossa käy vuosittain jopa puoli miljoonaa vierailijaa.

Uspenskin katedraali Uspenskijkatedralen
Sijainti	Katajanokka, Helsinki
Koordinaatit	60°10′06″N, 024°57′36″E
Seurakunta	Helsingin ortodoksinen seurakunta
Rakentamisvuosi	1868
Suunnittelija	Aleksei M. Gornostajev
Materiaali	tiili, kivi
Tyylisuunta	venäläinen revivalismi
Avoinna yleisölle	ti–pe 9.30-16.00 la 10.00-15.00 su 12.00-15.00
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OKNimi-testi OK

Kirkon nimi tulee slaavikielisestä sanasta uspenie, joka merkitsee poisnukkumista (kuolemista). Katedraali onkin pyhitetty Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen muistolle, jonka muistopäivää vietetään 15. elokuuta.

Historia

Uspenskin katedraalin monikerroksinen ikonostaasi.

Katedraalin on suunnitellut kuuluisa venäläinen kirkkoarkkitehti, akateemikko Aleksei M. Gornostajev. Kirkon arkkitehtuurissa on vahvasti vaikutteita 1500-luvun venäläisestä kivikirkosta, joka sijaitsee Moskovan lähellä Kolomenskojessa. Uspenskin katedraali on rakennettu vuosina 1862–1868 pääasiassa lahjoitusvaroin ja vihitty käyttöön 25. lokakuuta 1868. Uspenskin katedraalin rakentamiseen käytettiin tiiliä, jotka tuotiin Ahvenanmaalta Bomarsundin purettavasta linnoituksesta. 1960-luvulla katedraalia kunnostettiin ja sen kupolit kullattiin, ja korjaustyö valmistui kirkon satavuotisjuhliin 1968.

Kirkon kupolit päällystettiin 24 karaatin kullalla uudestaan vuodesta 2004 alkaen, ja kultaustyö valmistui toukokuussa 2007. Kupolien juuriosien ruostumattomasta teräksestä valmistetut rungot ovat peräisin 1960-luvulta. Kuparipellit uusi metalliseppä Antero Flander Rautalammilla; ristit ja niiden alla olevat pallot ja suurimman kupolin kuparipellitys jäivät käyttöön vanhoista osista. Kultaustyön suorittivat kultaajamestari Harri Virtanen ja kultaajamestari Raimo Snellman työryhmineen. Kupolityö kultauksineen kokonaisuudessaan maksoi noin 500 000 euroa, joista lahjoituksina saatiin 170 000 euroa. Vuonna 2005 kunnostettiin ja asennettiin paikalleen viisi kupolia. Loput kupoleista nostettiin takaisin paikalleen 4. kesäkuuta 2007 alkaen.

Pohjoisseinälle oli sijoitettu ihmeitätekeväksi sanottu ikoni, Kozelštšanin Jumalanäiti, joka on tuotu kirkkoon Viipurin Sorvalista. Ikoni on koristeltu helmin, ja sen suojalasin alla on monia kiitokseksi saatuja koruja ja ristejä. Ikoni varastettiin aamuyöllä 9. kesäkuuta 2010. Kirkkoon oli murtauduttu ja yritetty viedä myös toinen ikoni. Poliisi piti varkautta tilaustyönä ja epäili varastetun ikonin päätyneen ulkomaille − lähinnä itäiseen Eurooppaan −, koska sen myymistä Suomessa pidettiin käytännössä mahdottomana. Kozelštšanin Jumalanäiti löydettiin kuitenkin maastokätköstä läheltä Turkua helmikuussa 2011, kun varkaudesta rangaistustaan istuva mies kertoi sijainnista oma-aloitteisesti. Ikoni vietiin korjattavaksi Uuden Valamon luostariin Heinävedelle.

Vuoden 2007 elokuussa kirkosta vietiin keskellä päivää Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän ikoni.

Katedraalin kupeessa olevan puiston on suunnitellut Svante Olsson. Puiston istutustyöt aloitettiin vuonna 1897. Puiston nimi oli Katajanokanpuisto vuoteen 2014 asti. Vuonna 2014 puisto nimettiin uudelleen Tove Janssonin puistoksi.

Ulkoasu

Katedraali ympäristöineen ilmasta.

Vaikka kirkko ulkoisesti on vanhan slaavilaisen perinteen mukainen, sisällä kirkossa näkyy sen bysanttilainen perinne. Sisätila on avara, ja kattoa tukee neljä suurta, yhdestä graniittilohkareesta veistettyä pylvästä. Ortodoksiseen tapaan kirkossa ei ole penkkejä, mutta salin reunoille on asetettu muutamia istuimia. Kirkon etuosassa sijaitsee ikonostaasi, jonka takana on alttari. Kirkon pinta-ala on 967 neliömetriä. Kirkossa on kolmetoista kullattua sipulinmuotoista kupolia, yksi suuri ja kaksitoista pienempää. Kupolien määrä kuvastaa Kristusta ja kahtatoista apostolia. Lisäksi kellotornin päällä on vielä yksi kupoli.

Katedraalin pohjakerroksessa on seurakuntasali ja kryptakappeli, joka on pyhitetty pappismarttyyri Aleksandr Hotovitskille (k. 1937). Kryptassa järjestetään erilaisia tilaisuuksia, kuten kirkkotaiteen ja kirkollisten esineiden näyttelyitä ja luentotilaisuuksia.

Konesali

Vuonna 2010 katedraalin alla sijaitsevaan kallioon avattiin Academica Oy:n konesali, jonka vihki käyttöön Helsingin ortodoksisen seurakunnan tuolloinen kirkkoherra Markku Salminen. Konesali oli edistyksellinen, koska se viilennettiin Helsingin Energian kaukokylmäverkkon avulla. Lisäksi Helsingin Energia hyödynsi tuotetin lämmön kaukolämpöverkon kautta helsinkiläisten käyttöön. Konesali päätyi muutaman yrityskaupan kautta Equinixin omistukseen ja suljettiin lopulta vuonna 2019.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uspenskin katedraali Wikimedia Commonsissa

• Uspenskin katedraali (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
• Uspenskin katedraali / Ortodoksi.net
• Panoraamakuva Uspenskin katedraalista sisältä / Ortodoksi.net
• Uspenie eli Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen / Ortodoksi.net
• Uspenskin katedraalin sivut / Helsingin ortodoksinen seurakunta: www.uspenski.fi
• Radio-ohjelma Uspenskin katedraalista Ylen Elävässä arkistossa

Suomen ortodoksiset katedraalit

Uspenskin katedraali (Helsinki) · Pyhän Nikolaoksen katedraali (Kuopio) · Pyhän Kolminaisuuden katedraali (Oulu)

Huomattavia suomalaisia kirkkorakennuksia