Uskela
Uskela on Varsinais-Suomessa sijaitseva Suomen entinen kunta ja vanha kirkkopitäjä, joka on perustettu mahdollisesti jo 1200-luvulla. Uskelan kunta perustettiin vuonna 1868 ja liitettiin Saloon vuonna 1967.
| Uskela | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Salo |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Nykyinen Uskelan kirkko valmistui lähelle aiemman Salon kappelikirkon paikkaa vuonna 1832. |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Turun ja Porin lääni |
| Maakunta | Varsinais-Suomi |
| Kuntanumero | 888 |
| Perustettu [1] | ehkä noin 1230 mennessä |
| Liitetty | 1967 |
| – liitoskunnat |
Salo Uskela |
| – syntynyt kunta | Salo |
| Pinta-ala |
km² [2] (1.1.1966) |
| – maa | 124,4 km² |
| Väkiluku |
3 105 [3] (31.12.1966) |
| – väestötiheys | 24,8 as./km² |
Uskelan naapurikunnat ennen kuntaliitosta olivat Salon kaupunki sekä Angelniemi, Halikko, Kuusjoki, Muurla, Perniö ja Pertteli.
Historiaa
muokkaaSuurpitäjä
muokkaaEhkä noin vuoteen 1230 mennessä perustetun[1] ja asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1329 mainitun Uskelan on arveltu olleen Halikonlahden alueen vanhin kirkkopitäjä. Sen alueeseen olisivat joidenkin arvioiden mukaan vielä 1200-luvun puolivälissä ja 1300-luvun alussa saattaneet kuulua myöhemmät Halikon, Perniön ja Marttilan kirkkopitäjät.[4][5] Ilman näitä Uskelan alue laajimmillaan 1400-luvun lopulle asti kattoi nykyisen Salon keskustan ohella myöhempiä Muurlan, Perttelin, Kuusjoen ja Kiikalan kuntia sekä nykyistä Someron kaupungin eteläosaa vastanneen alueen.
Kappelit
muokkaaUskelan kirkkopitäjään perustettiin keskiajalla, ehkä 1440-luvulla Salon ja Perttelin kappelit. Näistä ensin mainittu käsitti myös myöhemmän Muurlan alueen ja viimeksi mainittu myös myöhemmät Kuusjoen ja Kiikalan. Perttelin kappeliin ehtivät tuolloin noin puolen vuosisadan ajan kuulua myös ne kahdeksan Uskelan pohjoisinta kylää, jotka vuonna 1492 siirrettiin kirkollisesti Uskelasta Someron seurakuntaan.[4][5]
Kun Kiikalasta muodostettiin itsenäinen seurakunta vuonna 1639, muodostuivat likimain ne Uskelan seurakunnan rajat, jotka säilyivät aina 1800-luvulle asti.
Poikkeuksellista Uskelan emäseurakunnan ja kappelien suhteissa oli, että itse Uskelan emäkirkko Uskelanjoen rantatöyräällä, Salosta Pertteliin johtaneen maantien varressa oli koko ajan puurakenteinen, kun sen sijaan Saloon ja Pertteliin rakennettiin 1500-luvulla komeat kivikirkot.[6][7] Myös itse Uskelan emäkirkonlääni eli emäseurakunnan alue erotuksena kappeleista oli alueeltaan varsin pieni.
Uusi emäkirkko
muokkaaSalon ja Perttelin kappeliseurakuntien muodostumisen jälkeen Salon kappelin alaisesta Muurlasta muodostettiin oma saarnahuonekuntansa vuonna 1742. Myös Teijon ruukin ympäristössä tapahtui 1700- ja 1800-luvuilla osittain edestakaisia aluemuutoksia, joiden tuloksena Teijon alue lopulta tuli kuulumaan Perniöön.[8]
Suuri muutos alueen seurakuntajaossa tapahtui kun Uskelan Isokylän emäkirkko vaurioitui maanvyöryssä ja purettiin 1820-luvun lopulla.[9][10][11] Tämän tuloksena Uskelan vanha emäseurakunta yhdistettiin Salon kappeliseurakuntaan, josta näin tuli Uskelan uusi emäseurakunta.[8] Nykyinen kivirakenteinen Uskelan kirkko, jonka suunnitteli Carl Ludvig Engel, rakennettiin vuosina 1831–1832 lähelle vanhan Salon kappelikirkon paikkaa, ja vanha kivinen kappelikirkko purettiin sen rakennustarpeiksi. Uskelan vanhan emäkirkon paikalle Uskelanjoen rantatöyräälle jäivät kellotapuli ja hautausmaa, jotka ovat vieläkin olemassa.
Tämän jälkeen seuraavat muutokset olivat Muurlan kappeliseurakunnan perustaminen Uskelan emäseurakunnan alaisuuteen vuonna 1860 ja Perttelin itsenäistyminen omaksi kirkkoherrakunnakseen vuonna 1869.[8] Samoihin aikoihin käynnistyi myös kunnallishallinto ja Perttelin kunta perustettiin vuonna 1867 ja Muurlan ja Uskelan kunnat vuonna 1868.[12]
Esikauppalasta liitoskunnaksi
muokkaaUskelan sisällä taajamaksi muodostuneesta Salosta tuli kauppala vuonna 1872 ja itsenäinen kunta vuonna 1891. Seurakunnallisesti Salo itsenäistyi Uskelasta vuonna 1914 ja Muurla vuonna 1919.[8][13] Aluksi muodostuneen Salon kauppalan pinta-ala oli vain noin 74 hehtaaria ja sen ympärille Salon ja Halikon puolelle ehti muodostua laajoja taajaan asuttuja "esikauppala"-alueita. Vuonna 1932 nämä kuitenkin liitettiin Salon kauppalaan, jonka pinta-alaksi nyt tuli 1803 ha ja väkilukukin nousi 1800 hengestä yli 6000:een. Seurakuntien rajoja ei kuitenkaan muutettu vastaavasti ennen kuin vuonna 1935, jolloin tehtiin päätös Salon ja Uskelan seurakuntien yhdistämisestä Salo-Uskelan seurakunnaksi (toteutui tosin vasta 1951).[14] Kunnallisesti vuonna 1960 kaupungiksi tullut Salo ja reikäleipäkunnaksi jäänyt Uskela yhdistyivät vuonna 1967.
Väestö
muokkaaSeuraavassa kuvaajassa on esitetty Uskelan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1960.
Vuonna 1914 Uskelasta liitettiin Saloon alue, jossa oli 1 417 asukasta. Vuonna 1948 Uskelasta Saloon liitetyllä alueella oli 4 899 asukasta.[15]
Vuoden 1960 väestönlaskennassa Uskelan silloisista 3 013 asukkaasta 2 998 oli suomenkielisiä ja 13 ruotsinkielisiä.[2] Samassa väestönlaskennassa Uskelan taajamia olivat Anjala (371 asukasta), Helisnummi (363 asukasta) ja Karjaskylä (207 asukasta). Karjaskylä sijaitsi kokonaan Uskelassa, Anjala ja Helisnummi osittain Salossa. Vastaavasti osa Salon keskustasta sijaitsi Uskelan puolella. Uskelan taajama-aste oli 30,8 %.[16] Vuonna 1960 ammatissa toimivaa väestöä oli 1 362 henkeä, joista 47 % työskenteli maa- ja metsätaloudessa, 22 % teollisuudessa ja käsityössä ja 12 % rakennustoiminnassa.[15]
Kylät
muokkaaUskelassa oli kunnan lakkauttamishetkellä 32 kylää: Aninen, Anjala, Breidilä, Falkkila¹, Fulkkila², Hakastaro, Hankala, Haukkala, Hämeenkylä, Hämmäinen, Isokylä, Jaanu³, Karjaskylä, Kaukvuori, Kavila, Kirjola, Kokkola, Kurjenpahna, Kälpiö4, Kärkkä, Lopenkylä, Moisio, Mäenala, Mököinen, Närvelä, Pahkavuori, Pappila, Pappinen, Pettilä, Pukkila, Ragneböle4, Rauvola, Röykkälä4, Salon kylä, Tottola, Ullenpyöli, Veitakkala ja Villilä.[17]
- liitetty Pukkilaan
- liitetty Kärkkään
- liitetty Pahkavuoreen
- liitetty Rauvolaan
Kulttuuri
muokkaaMurre
muokkaaUskelan alueella puhutun kielen perustana on itäinen Lounais-Suomen murre. Uskelan murre kuuluu Lounais-Suomen itäryhmän Halikon alaryhmään.[18]
Lähteet
muokkaa- Alifrosti, Kari: Salon ja Uskelan historia 1869–1990. Salo: Salon kaupunki, 1996. ISBN 951-96152-1-0
- Hiekkanen, Markus: Uskelan pitäjän kirkkorakennukset ennen 1800-luvun alkua. (Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868) Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Hiekkanen 2006: 660.
- ↑ a b Suomen tilastollinen vuosikirja 1966 (PDF) (sivu 15) Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 24.7.2014.
- ↑ Väestönmuutokset 1966 (PDF) (sivu 17) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria. Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ a b Pylkkänen, Ali: Elämä Uskelassa, s. 74-79. (Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868) Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0 Lähteeksi tiedolle on annettu Aulis Ojan tutkimuksia 1950-luvulta.
- ↑ a b Laine, Esko M.: Salo-Uskelan seurakunta yhteisönä, s. 592-595. (Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868) Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0
- ↑ Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9
- ↑ Hiekkanen 2006: 664-665.
- ↑ a b c d Vähäkangas, Ismo: Vapaudenajalta kunnallishallinnon perustamiseen, s. 338-340. (Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868) Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0
- ↑ Hautausmaat Salon seurakunta. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 7.6.2010.
- ↑ Hannu Arve ym.: Salo kuninkaantien kaupunki, s. 86. Salo: Salon kaupunki, 2004. ISBN 951-96152-3-7
- ↑ Alifrosti 1996: 11.
- ↑ Alifrosti 1996: 17.
- ↑ Alifrosti 1996: 18, 21, 373.
- ↑ https://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=584&TYPE=HTML&LANG=FI
- ↑ a b c Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
- ↑ Yleinen väestölaskenta 1960: Taajamat ja niiden rajat, ym. (PDF) (sivut 30, 38–39, 89 ja 97) Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 24.7.2014.
- ↑ Uskela (Maanmittaushallituksen uudistusarkisto Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni, Siikainen-Uskela, Bia:108) Digitaaliarkisto. Arkistolaitos. Viitattu 9.3.2020.
- ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 194. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9