Urho Kiukas
Urho Juhana Kiukas (19. marraskuuta 1902 Kymi – 19. marraskuuta 1995) oli suomalainen poliisijohtaja, maaherra ja ministeri. Koulutukseltaan Kiukas oli oikeustieteiden tohtori.
| Urho Kiukas | |
|---|---|
 Urho Kiukas vuonna 1960 |
|
| Sisäasiainministeri | |
|
Von Fieandtin hallitus
29.11.1957 - 26.4.1958 |
|
| Edeltäjä | Teuvo Aura |
| Seuraaja | Harras Kyttä |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. marraskuuta 1902 Kymi |
| Kuollut | 19. marraskuuta 1995 (93 vuotta) |
| Ammatti | juristi |
| Tiedot | |
| Puolue | ammattiministeri |
Urho Kiukas tuli ylioppilaaksi vuonna 1924, suoritti ylemmän oikeustutkinnon vuonna 1930 ja sai varatuomarin arvon vuonna 1934. Hän toimi asianajajana Helsingissä ja Mikkelissä vuosina 1927–1934, esittelijänä Mikkelin lääninhallituksessa vuosina 1934–1935 ja Heinäveden piirin nimismiehenä vuosina 1935–1944. Vuonna 1945 Kiukas siirtyi sisäministeriöön hallitussihteeriksi ja toimi sen jälkeen poliisiylijohtajana 29.8.1947–16.7.1957[1], Mikkelin läänin maaherrana vuosina 1957–1970 ja sisäasiainministerina Von Fieandtin virkamieshallituksessa viiden kuukauden ajan vuosina 1957–1958. Hän oli Saimaan kanavan valtuutettu ja Raha-automaattiyhdistyksen puheenjohtaja.
Vuosina 1947–1948 Kiukas toimi toisena syyttäjänä niin kutsutussa asekätkentäjutussa. Hän johti elokuusta 1948 alkaen komiteaa, joka selvitti Valtiollisen poliisin uudistamista Punaisen Valpon jälkeisessä tilanteessa.[2]
Kiukas oli jäsenenä X-komiteassa, joka tutki Neuvostoliitossa vakoilusta 1950-luvulla kiinni jääneiden suomalaisten toiminnan taustatekijöitä.[3]
Kätilöopiston juttuna tunnetun korruptioskandaalin käsittelyssä 1960–1961 valtakunnanoikeudessa häntä vastaan esitetyt syytteet hylättiin kokonaisuudessaan.[4]
Vuonna 1967 Urho Kiukas ja hänen puolisonsa Kaisu Kiukas perustivat nimeään kantavan rahaston, josta jaetaan apurahoja ja stipendejä Etelä-Savon alueelta kotoisin oleville opiskelijoille.
Lähteet
muokkaa- Urho Kiukas Suomen ministerit. Valtioneuvosto.
- Aiemmat poliisiylijohtajat[vanhentunut linkki] Poliisi. Viitattu 4.4.2011.
- Pohjonen, Juha: Maanpetturin tie: Maanpetoksesta Suomessa vuosina 1945–1972 tuomitut. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-16994-7
Kirjallisuus
muokkaa- Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1958, s. 145. Helsinki: Otava, 1957.
- Otavan Iso tietosanakirja. Otava 1968. Osa 4, p. 1098.
Viitteet
muokkaa- ↑ Aikaisemmat poliisiylijohtajat. Poliisi.fi. Web Archive 2011.
- ↑ Uola, Mikko: Unelma kommunistisesta Suomesta 1944–1953, s. 346. Helsinki: Minerva Kustannus Oy, 2013. ISBN 978-952-492-768-0
- ↑ Pohjonen 2000, 245
- ↑ Hidén, Mikael: Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä, Eduskunnan kanslian julkaisu 2/2011.
| Edeltäjä: Valto Käkelä |
Suomen sisäasiainministeri 1957−1958 |
Seuraaja: Harras Kyttä |
Esko Heilimo (1926–1934) • Martti Koskimies (1934–1946) • Erik Gabrielsson (1946–1947) • Urho Kiukas (1947–1957) • Fjalar Jarva (1957–1973) • Erkki Korhonen (1973–1982) • Olli Urponen (1983–1997) • Reijo Naulapää (1998–2004) • Markku Salminen (2005–2008) • Mikko Paatero (2008–2015) • Seppo Kolehmainen (2015–2024) • Ilkka Koskimäki (2024–)