Ukrainan translitterointi

Ukrainan translitterointi on ukrainankielisen tekstin esittämistä jollakin muulla muulla kirjaimistolla kuin kyrillisellä. Suomen kielessä ukrainan translitterointiin käytetään Suomen Standardisoimisliiton laatimaa SFS 4900 -standardia. Kansainväliseen käyttöön on tarkoitettu Organisation internationale de normalisationin ISO 9 -standardi.

SFS 4900

muokkaa

SFS 4900 -standardia eli kansallista standardia käytetään kaikessa suomenkielisessä tiedonvälityksessä kuten yksityishenkilöiden välisessä viestinnässä, sanoma- ja aikakauslehdistössä, televisiossa, kaunokirjallisuudessa, yleistajuisessa tietokirjallisuudessa sekä suomenkieliseen kirjallisuuteen keskittyvissä kirjastoissa. SFS 4900 -standardin mukaisesti translitteroitua ukrainankielistä tekstiä ei voida mekaanisesti palauttaa takaisin alkuperäiseen kyrilliseen asuunsa.[1]

Kirjain Translitteraatio Esimerkki Huomautus
А а a Алушта Alušta
Б б b Бобринець Bobrynets
В в v Вишневе Vyšneve
Г г h Генічеськ Henitšesk
Ґ ґ g Ґалаґан Galagan
Д д d Дніпродзержинськ Dniprodzeržynsk
Е е e Енергодар Enerhodar
Є є je Єнакієве Jenakijeve
Ж ж ž Житомир Žytomyr
З з z Запоріжжя Zaporižžja
И и y Винники Vynnyky
І і i Іллічівськ Illitšivsk
Ї ї ji Ізмаїл, Їжакевич Izmajil, Jižakevytš
Й й j Красноармійськ Krasnoarmijsk sanan sisällä kirjaimen і jälkeen tai sanan alussa
i Гайсин, Хмельницький Haisyn, H’melnytskyi muualla kuin sanan alussa tai kirjaimen і jälkeen
Григорій Hryhori sanan lopussa kirjaimen і jälkeen
К к k Красноперекопськ Krasnoperekopsk
Л л l Лохвиця Loh’vytsja
М м m Миколаїв Mykolajiv
Н н n Нетішин Netišyn
О о o Острог Ostroh
П п p Прип’ять Prypjat
Р р r Рахів Rah’iv
С с s Севастополь Sevastopol
Т т t Тальне Talne
У у u Умань Uman
Ф ф f Феодосія Feodosija
Х х h’ Христинівка H’rystynivka h ja puolilainausmerkki
Ц ц ts Цюрупинськ Tsjurupynsk
Ч ч Чугуїв Tšuhujiv
Ш ш š Шепетівка Šepetivka
Щ щ štš Щастя Štšastja
Ю ю ju Южне Južne
Я я ja Ялта Jalta
Ь ь Комсомольськ Komsomolsk
Куп’янськ Kupjansk puolilainausmerkki
Ъ ъ ei esiinny nykyortografiassa

ISO 9 -standardia eli kansainvälistä standardia käytetään nimensä mukaisesti kansainvälisessä tiedonvälityksessä. Merkittävimmät käyttöalat ovat bibliografiat, tieteellisten kirjastojen tietojärjestelmät, tieteellinen tutkimus ja muu kansainvälinen toiminta. ISO 9 -standardin mukaisesti translitterointu teksti voidaan mekaanisesti palauttaa takaisin alkuperäiseen kyrilliseen asuunsa.[1]

Kirjain Translitteraatio Esimerkki Huomautus
А а a Алушта Alušta
Б б b Бобринець Bobrinecʹ
В в v Вишневе Višneve
Г г g Генічеськ Genìčesʹk
Ґ ґ Ґалаґан G̀alag̀an
Д д d Дніпродзержинськ Dnìprodzeržinsʹk
Е е e Енергодар Energodar
Є є ê Єнакієве Ênakìêve
Ж ж ž Житомир Žitomir
З з z Запоріжжя Zaporìžžâ
И и i Винники Vinniki
І і ì Іллічівськ Ìllìčìvsʹk
Ї ї ï Ізмаїл, Їжакевич Ìzmaïl, Ïžakevič
Й й j Красноармійськ, Гайсин, Хмельницький, Григорій Krasnoarmìjsʹk, Gajsin, Hmelʹnicʹkij, Grigorìj
К к k Красноперекопськ Krasnoperekopsʹk
Л л l Лохвиця Lohvicâ
М м m Миколаїв Mikolaïv
Н н n Нетішин Netìšin
О о o Острог Ostrog
П п p Прип’ять Prip’âtʹ
Р р r Рахів Rahìv
С с s Севастополь Sevastopolʹ
Т т t Тальне Talʹne
У у u Умань Umanʹ
Ф ф f Феодосія Feodosìâ
Х х h Христинівка Hristinìvka
Ц ц c Цюрупинськ Cûrupinsʹk
Ч ч č Чугуїв Čuguïv
Ш Ш š Шепетівка Šepetìvka
Щ щ ŝ Щастя Ŝastâ
Ю ю û Южне Ûžne
Я я â Ялта Âlta
Ь ь ʹ Комсомольськ Komsomolʹsʹk yläpuolinen indeksointipilkku
Куп’янськ Kup’ânsʹk puolilainausmerkki
Ъ ъ ʺ kaksinkertainen yläpuolinen indeksointipilkku; ei esiinny nykyortografiassa

SFS 4900:n ja ISO 9:n erot

muokkaa

Tiivistelmä SFS 4900- ja ISO 9 -standardien eroavaisuuksista:

Kirjain SFS 4900 ISO 9
Г г h g
Ґ ґ g
Є є je ê
И и y i
І і i ì
Ї ї ji ï
Й й j, i, – j
Х х h’ h
Ц ц ts c
Ч ч č
Щ щ štš ŝ
Ю ю ju û
Я я ja â
Ь ь ʹ
Ъ ъ ʺ

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b Suomen Standardisoimisliitto, Kyrillisten kirjainten translitterointi. Slaavilaiset kielet. SFS 4900 -standardi, 2. painos, vahvistettu 17. elokuuta 1998.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Paikkala, Sirpa: Yuliia, Julija, Yulia – Ukrainan, Valko-Venäjän ja Bulgarian omakielisten nimien latinaistaminen. Kielikello, 2012, 45. vsk, nro 4, s. 27–29. ISSN 0355-2675