Ujesti
Ujesti eli kihlakunta[1] (ven. уе́зд, ujezd, suomeksi on käytetty myös nimitystä piirikunta) oli paikallishallinnon yksikkö Venäjällä ja Neuvostoliitossa 1920-luvun lopun hallintouudistukseen saakka[2].
.svg)
Käsite ujezd esiintyy ensimmäisen kerran 1100-luvun asiakirjoissa. Alkujaan se tarkoitti kaupungin ja sitä ympäröivien volostien muodostamaa aluetta, jota hallitsi ruhtinaan käskynhaltija (ven. namestnik). 1600-luvun alusta lähtien kihlakuntaa johti voivodi.[3] Katariina II:n hallintouudistuksessa vuosina 1775–1780 kihlakunnasta tuli kuvernementtiin kuulunut valtionhallinnon alin yksikkö, jonka johdossa toimivat poliisipäällikkö eli ispravnikka, paikallinen aatelismarsalkka sekä 1800-luvun lopulta lähtien myös semstvon edustajainkokous ja hallinto.[4]
Neuvostoliiton alkuvuosina kihlakuntien hallintoeliminä toimivat neuvostojen edustajainkokous ja toimeenpaneva komitea puhemiehistöineen. Kihlakunnat lakkautettiin piirijärjestelmään siirtymisen jälkeen vuonna 1929.[5] Viron, Latvian ja Liettuan neuvostotasavalloissa niistä luovuttiin vuosina 1949–1950[2].
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ M. Kuusinen, V. Ollikainen: Venäläis-suomalainen sanakirja, s. 894. Helsinki: Werner Söderström osakeyhtiö, 1984. ISBN 951-0-00150-3
- ↑ a b Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 26, s. 481. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1977.
- ↑ Slavjanskaja entsiklopedija, tom 2, s. 551. Moskva: Olma-Press, 2003. ISBN 5-224-02251-7
- ↑ Entsiklopeditšeski slovar Brokgauza i Jefrona (CD-rom): Ujezd. Moskva: Adept, 2002 (alkuperäisjulkaisu 1890–1907).
- ↑ Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 55, s. 603. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija – OGIZ, 1947.