Työasema
Työasema on käyttöjärjestelmällä varustettu mini- tai mikrotietokone, joka on tarkoitettu yhden henkilön ammattikäyttöön.[1][2][3] Joskus nimitystä on käytetty myös muun muassa suurtietokoneeseen kytketystä päätteestä tai puhelimen ja tietokoneen yhdistelmästä.[1][2][4]
.jpg)
Alun perin työasemalla tarkoitettiin tieteelliseen tutkimukseen ja vaativaan ammattikäyttöön, kuten graafiseen tai tietokoneavusteiseen suunnitteluun (CAD, CAE) sekä tietokonesimulointiin [4][5] valjastettua järjestelmää, joka oli usein varustettu Unix-käyttöjärjestelmällä ja RISC-suorittimella. Tällaiset työasemat olivat tehokkaampia kuin aikansa kotitietokoneet, ja niiden prosessori, grafiikkaominaisuudet, muistinhallinta ja moniajokyky olivat kehittyneempiä.
Nykyään työasemaksi kutsutaan on mitä tahansa LAN-verkkoon kytkettävissä olevaa ja itsenäisesti toimivaa henkilökohtaista tietokonetta yrityskäytössä erotuksena palvelinkoneesta eli serveristä [6]. Vieläkin laajemmassa merkityksessä työasema on synonyymi pöytäkotelossa toimitettavalle tietokonejärjestelmälle toimisto- tai kuluttajakäyttöön erotuksena kannettavista ja pelikäyttöön tarkoitetuista tietokoneista.
Historia
muokkaaVarhainen työ tietokoneella tarkoitti päätettä, joka oli kytketty jaettuun tietokoneeseen.[7] Näitä seurasivat jaetut, mutta tiettyyn käyttöön varatut minitietokoneet.[7]
Xerox Alto (1973) työasema oli ensimmäinen, jossa yhdistyivät tietokonehiirellä ohjattu graafinen käyttöliittymä, Ethernet-verkkoliittymä ja vaihdettavat massamuistit.[8]
Tektronix 4010 ja Tektronix 4014 olivat 1970- ja 1980-luvuilla käytettyjä CAD-työasemia.[9][10]
Työasema on 1980-luvulla syntynyt tietokoneluokka, joka toi VAX:in kaltaisen suorituskyvyn työpöydälle.[11] Työasema perustui edulliselle mikroprosessorille, joka oli tyypillisesti Motorola 68000.[11] Gordon Bellin mukaan "henkilökohtainen työasema" esiteltiin vuonna 1981 kun Apollo Computer, Sun ja Xerox esittelivät työasemansa ja varhaiset omaksujat ottivat ne käyttöön.[7] Henkilökohtaiset työasemat ovat tarpeesta johtuen hajautettuja henkilöille ja yhteydessä toisiinsa hajautetussa ympäristössä.[7] Näissä on lähiverkkoyhteys työasemien kytkemiseen toisiinsa.[7]
Minitietokoneiden ja mikroprosessorien kehittyminen mahdollisti uuden kehityssuunnan yrityksille kuten Apollo, SGI ja Sun Microsystems.[12] Apollo julkaisi vuonna 1981 työaseman, jonka hinta alkoi 40 000 dollarista.[11] Xerox oli aiemmin havainnut, että oli tehokkaampaa olla verkotettu tietokone jokaisen työntekijän pöydällä kuin käyttää jaettua osituskäyttöön tarkoitettua tietokonetta päätteellä.[11]
Vuonna 1991 64-bittinen MIPS R4000 mahdollisti työasemissa suorituskyvyn, joka vastasi supertietokoneen suorituskykyä vuonna 1975.[12] Vuonna 1993 DEC Alpha -suorittimeen perustuvat DEC 3000 -työasemat maksoivat 14 995 dollarista ylöspäin.[13] Hewlett-Packard kilpaili PA-RISC -suorittimeen perustuvilla työasemilla sekä alemmassa että korkeammassa hintaluokassa ja Sun lupasi SPARC-suorittimeen perustuvia työasemia henkilökohtaisten tietokoneiden hintaluokassa.[13]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Workstation britannica.com. Viitattu 2.1.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Definition of: workstation pcmag.com. Viitattu 2.1.2020. (englanniksi)
- ↑ The Workstation Era hp9845.net. Viitattu 2.1.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Workstation encyclopedia.com. Viitattu 2.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitos: Tietojenkäsittelyopin peruskurssi, Jouni Similä, haettu 4.6.2008 "Työasematietokoneet ovat joko minitietokoneita tai kehittyneitä mikrotietokoneita Tyypillisesti ne ovat yhden ihmisen kehittyneitä työasemia, sovellukset liittyvät usein insinöörityöhön tai tietokoneavusteiseen suunnitteluun."
- ↑ TIEKE ry, haettu 4.6.2008 (Arkistoitu – Internet Archive) "Työasema on yksittäinen henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu tietokone, joka voidaan yhdistää verkkoon tai käyttää siitä erillään. Pienissä yrityksissä kullakin työntekijällä on yleensä työpöydällään oma tietokone (PC), jota kutsutaan tässä työasemaksi. Ohjelmistot ja sovellukset sijaitsevat pääosin kunkin työntekijän omalla työasemalla."
- ↑ a b c d e C. Gordon Bell: Toward A History Of (Personal) Workstations (Draft) (PDF) dl.acm.org. 1986. doi:10.1145/12178.12179 Viitattu 3.9.2021. (englanniksi)
- ↑ Xerox Alto Computer History Museum. Viitattu 30.7.2017.
- ↑ Tektronix 4010 Storage Tube chilton-computing.org.uk. Viitattu 8.9.2017.
- ↑ Tektronix 4014 Storage Tube chilton-computing.org.uk. Viitattu 8.9.2017.
- ↑ a b c d Paul E. Ceruzzi: A History of Modern Computing. (Second edition) MIT Press, 1998. ISBN 0-262-53203-4 (englanniksi)
- ↑ a b Gordon Bell: Rise and Fall of Minicomputers ethw.org. Viitattu 22.1.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Dan Muse, Tom R. Halfhill, Dave Andrews: Battle of the Workstation Stars halfhill.com. helmikuu 1993. Viitattu 27.8.2021. (englanniksi)