Turun museokeskus
Turun museokeskus kokoaa yhteen Turun kaupungin omistamat museot. Se toimii myös Varsinais-Suomen alueellisena vastuumuseona ja jatkaa näin aiemman Turun maakuntamuseon/Varsinais-Suomen maakuntamuseon toimintaa.[1] Museokeskuksen toiminta-ajatuksena on huolehtia kulttuuri- ja taideperinnön säilymisestä ja välittämisestä nykyisille sekä tuleville sukupolville Varsinais-Suomen alueella.
Museokeskus vastaa Turun kaupungin kulttuuri-, taide ja luonnonhistoriallisesta museotoimesta.[2] Se huolehtii kaupungin esine- ja taidekokoelmista sekä edistää kulttuuriympäristön säilymistä. Tiedon jakaminen näyttelyiden ja tutkimusraporttien ja muiden julkaisujen kautta on museotoiminnan perusta. Näin toimien museokeskus välittää kulttuuriperintöä sekä visuaalista kulttuuria osaltaan. Museokeskuksen museopalveluja johtaa operatiivisesti Juhani Ruohonen[3] intendenttien kanssa.[2]
Turun museokeskus / Varsinais-Suomen alueellinen vastuumuseo toimii alueellaan antikvaarisena asiantuntijana ja lausunnon antajana kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, muinaisjäännöksiä ja kuntien kaavoituksia koskevissa asioissa.
Turun museokeskuksen hallinto- ja varastotilat ovat vuodesta 1978 sijainneet IX kaupunginosan Linnanfältin alueella, Kalastajankadun entisessä harja- ja sivellintehtaassa.[4]
Museot
muokkaaTurun kaupungin historiallinen museo perustettiin 1881. Vuonna 1981 nimi muuttui Turun maakuntamuseoksi, ja edelleen vuonna 2009 Turun museokeskukseksi. Sen hallinnoimat museot ovat Turun linna, WAM Turun kaupungin taidemuseo, Luostarinmäen museokortteli, Apteekkimuseo ja Qwenselin talo, Turun biologinen museo sekä Kuralan Kylämäki.[2] Lisäksi Museokeskus vastaa Vanhalla Suurtorilla sijaitsevasta Brinkkalan talon toiminnasta. Museoissa järjestetään vuosittain yhteensä noin 10 vaihtuvaa näyttelyä.
Museokeskuksen ulkopuolisia turkulaismuseoita ovat muun muassa Turun taidemuseo, jota hallinnoi Turun taideyhdistys, sekä Sibelius-museo, Aboa Vetus & Ars Nova ja Forum Marinum.[5]
Vuonna 2015 Turun museokeskuksen museoihin tutustui yhteensä 277 580 kävijää, joista 98 673 vierailijalle kirjattiin ilmaiskäynti. [6] Museoiden toimintatilastot julkaistaan vuosittain Museoviraston Museotilasto-hakupalvelussa.
Kokoelmat
muokkaaTurun museokeskus hallinnoi Turun kaupungin taidekokoelmaa. Kokoelmaan kuuluu lähes 10 000 teosta ja yli 90 ulkoveistosta. Taidekokoelman kolme linjaa ovat turkulainen taide, Wäinö Aaltosen taide sekä kuvanveisto ja kolmiulotteinen taide.
Museokeskuksella on mittava arkeologinen kokoelma, joka käsittää yli 100 000 alanumeroa. Arkeologisessa kokoelmassa on sekä historiallisen että esihistoriallisen ajan löytöjä. Esinekokoelman perustan muodostavat turkulaisista ja varsinaissuomalaisista säätyläis- ja porvariskodeista sekä Turun ympäristön kartanoista peräisin olevat esineet. Kulttuurihistoriallisissa esinekokoelmissa on noin 130 000 esinettä. Kokoelmaa, jonka juuret ovat 1880-luvulla, kartutetaan suunnitelmallisesti esineistöllä, jolla on merkitystä tutkimus-, näyttely ja opetustoiminnalle. Osa kokoelmista on nähtävänä erilaisissa näyttelyissä museokohteissa.
Valokuvakokoelmaan kuuluu yli miljoona valokuvaa, negatiivia ja diaa 1840-luvulta tähän päivään. Muun muassa varhaisin päivätty Suomessa otettu valokuva kuuluu Museokeskuksen valokuvakokoelmaan. Nykyään kokoelma karttuu lähinnä museon oman valokuvaustoiminnan tuloksena.
Perinnekasvikokoelma on laaja läpileikkaus perinteisen lounaissuomalaisen maalaispihan koriste- ja hyötykasvillisuuteen. Lisäksi on perinteisten huonekasvien kokoelma Kuralan Kylämäen Iso-Kohmon talossa. Kuralan Kylämäen opetuskokoelmaan kuuluu n. 15000 esinettä.
Kokoelmiin voi tutustua esimerkiksi muistiorganisaatioiden yhteisessä valtakunnallisessa Finna.fi-palvelussa.
Nykyajan dokumentointi ja tutkimus
muokkaaMuseokeskuksessa tehdään nykyajan dokumentointia keräämällä tietoa tämän hetken tavoista ja ilmiöistä. Dokumentointia tehdään vuodesta 2009 alkaen Suomen museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyö TAKOn puitteissa. Turun museokeskus osallistuu aktiivisesti TAKOn poolien 3 (Arki) ja 4 (Tuotanto, palvelut ja työelämä) työskentelyyn. Museokeskus on myös mukana pohjoismaisessa nykyajandokumentoinnin yhteistyöryhmässä Norsamissa.
Lähteet
muokkaa- ↑ Arkistoitu kopio Museovirasto, nba.fi. Arkistoitu 2.7.2016. Viitattu 23.7.2016.
- ↑ a b c Turun museokeskus Turun kaupunki, turku.fi. Viitattu 23.7.2016.
- ↑ hslahden: Juhani Ruohonen valittu Turun kaupungin uudeksi museopalvelujohtajaksi Turku.fi. 22.4.2020. Viitattu 22.4.2021.
- ↑ Silpo, Suvi: Maaperän alustava pilaantuneisuustutkimus. Linnanfältin asemakaavanmuutosalue, Turku, s. 3. Ramboll Oy, Turun kaupunki, 2007. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Museokortti, Turun taidemuseo. Viitattu 29.5.2017.
- ↑ Museotilasto - Tilastohaku - 2015 (Valitse tilastotieto -kohdasta valittu museoksi Pohjois-Karjalan museo, näytettäväksi taustatiedoksi Museotyyppi ja näytettäviksi muuttujiksi Kaikki käynnit yhteensä, Ilmaiskäynnit yhteensä ja Maksetut käynnit yhteensä) Museoviraston museotilasto, museotilasto.fi. Viitattu 23.7.2016.