Tura (joki)
Tura (ven. Тура́ tai ven. Долгая eli Dolgaja eli Pitkäjoki) on Venäjällä Sverdlovskin ja Tjumenin alueilla Objoen vesistöön kuuluva Toboljoen vasemmanpuoleinen sivujoki, jonka valuma-alue sijaitsee keskisen Uralvuoriston itäpuolella taigan alueella.[2][c]
| Tura ven. Тура́ |
|
|---|---|
 |
|
| Alkulähde |
Keski-Ural [a] |
| Laskupaikka |
Tobol |
| Maat | Venäjä |
| Pituus | 1030 [1][2] km |
| Alkulähteen korkeus | 400 [b] m |
| Virtaama | 177 [2] m³/s |
| Valuma-alue | 80400 [1][2] km² |
 |
|
Maantietoa
muokkaaPääuoma
muokkaaTura saa alkunsa Uralin keskiosasta ja virtaa Länsi-Siperian alangolla kohti kaakkoa ja itää[3][4]. Joen pituus on 1 030 kilometriä. Tura yhtyy Tjumenin alapuolella Pokrovskojen kylässä (ven. Покровское) Toboljokeen 260 kilometriä ennen Irtyšjoen yhtymäkohtaa. Irtyšjoki on Pohjoiseen jäämereen laskevan Objoen suuri sivujoki.[1][2]
Joen yläjuoksu on vuoristossa metsämaata, joka alemmaksi laskettuaan joutuu peltojen ja metsämaiden täplittämille seuduille. Alavilla mailla on runsaasti soita, jotka ovat Länsi-Siperian alangon taigalla yleisiä. Samalla joki madaltuu ja uoman kaltevuus tasoittuu. Joen ja sen tulvatasangon yleispiirre on sedimenttien runsaus ja joen mutkitteleva luonne. Joen uoma on siirtynyt ja muodostanut uusia uomia vanhojen katkettua. Tästä on ollut seurauksena makkarajärviä, joita voi olla useita rinnakkain. Joki on silti liikennöintikelpoinen 753 kilometrin matkalla joen suusta.[2][5]
Joen varrella sijaitsevat Verhnjaja Turan, Nižnjaja Turan, Verhoturjen, Turinskin ja Tjumenin kaupungit sekä Turinskaja Slobodan piirikeskus. 1700-luvun loppupuolelle saakka Turan kautta kulki Euroopan-puoleisen Venäjän ja Siperian välinen tärkein vesireitti.[3][4]
-
Jokirantaa Tjumenin kaupungissa vuonna 2014. -
Näkymä Tjumenissa. -
Jokea ylittää Tjumenissa ponttoonisilta autoliikenteen tarpeisiin. -
Näkymä Tujumenissä vuonna 1917.
-2.jpg)
Sivujoet
muokkaaTura ja sen sivujoet muodostavat yhdessä 80 400 neliökilometrin suuruisen valuma-alueen [1], jonka pinta-ala on 2,7 % koko Objoen valuma-alueesta. Taulukossa on lueteltu suurimmat Turan sivujoet (osa tiedoista puuttuvat):
| yhtyy Turaan (km suusta) |
nimi | nimi (ven. ) |
pituus (km) |
valuma-alue (km²) |
lähde |
|---|---|---|---|---|---|
| 97 | Pyšma | Пышма | 603 | 19700 | [6] |
| 295 | Nitsa | Ница | 262 | 22300 | [7] |
| 643 | Tagil | Тагил | 414 | 10100 | [8] |
| 777 | Salda | Салда | 182 | 3670 | [9] |
| 951 | Malaja Imennaja | Малая Именная | 47 | 1 | |
| 977 | Kamenka | Каменка | 12 | 1 | |
| 1016 | Tura | Тура | 18 | 1 |
Lähteet: 1 = [1]
Vuodenajat ja virtaamat
muokkaaUralin itäpuolella Länsi-Siperiassa vallitsee mannermainen ilmasto. Alueelle tulee joskus vuorten yli Atlantilta ja joskus Pohjoiselta jäämereltä sateita. Itäiset tuule muodostavat alueelle korkeapaineen lukkoja, jotka tuovat seudulle kesällä helleaaltoja ja talvella pakkasjaksoja, jotka jatkuvat toisinaan pitkäänkin. Joki jäätyy lokakuun lopussa tai marraskuussa ja sen jäät lähtevät huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa. Vähäsateisina jaksoina joen virtaamat ovat vähäisiä. Talvella kertynyt lumi kuitenkin kasvattaa virtaamaa keväisin, kun se alkaa sulaa huhtikuussa. Tämä synnyttää joessa tulvan, joka kestää heinäkuulle saakka. Tämän jälkeen joen vedenpinta laskee alas ja joen pohjasta erottuu monin paikoin kivet. Joen virtaamista on tallella vuosien mittauksia kohdasta, joka on noin 184 kilometriä joen suistosta. Joen keskivirtaama (MQ) on 177 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), ylikeskivirtaama (MHQ) 3330 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) 8,6 m³/s. Joen vettä onkin padottu talous- ja tuotantokäyttöön kolmeen tekojärveen, joiden yhteispinta-ala on 23 neliökilometriä. Ne sijaitsevat Verhnjaja Turassa, Nižnjaja Turassa ja Verhoturjessa.[2][3][5][10]
-
Kesäkuun virtaama yläjuoksulla Nižnjaja Turassa vuonna 2007. -
Matalanveden aika Verhoturjessa vuonna 2011. -
Vanhaa rakennuskantaa koreilla kallioilla Verhoturjessa. -
Puinen kävelysilta Verhoturjessa.
Huomautukset
muokkaa- ↑ Koordinaatit otettu venäjänkielisen wikipedian Тура (река)-artikkelin tietolaatikosta!
- ↑ Lähdekorkeus otettu saksankielisen wikipedian Tura (Fluss)-artikkelin tietolaatikosta!
- ↑ Määritelmä on otettu venäjänkielisen wikipedian Тура (река)-artikkelista.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Venäjän federaation valtiollinen vesistöaluetietokanta: Тура (Долгая) (venäjäksi), viitattu 27.8.2018
- ↑ a b c d e f g Тура (Долгая) (venäjäksi), Neuvostoliiton suuri ensiklopedia, viitattu 27.8.2018
- ↑ a b c Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 26, s. 319. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1977.
- ↑ a b Entsiklopeditšeski slovar Brokgauza i Jefrona (CD-rom). Moskva: Adept, 2002 (alkuperäisjulkaisu 1890–1907).
- ↑ a b Ust'-Nitsinskoye, Sverdlovskin alue, Venäjä Google Earth Maps. 2018. Google Inc.. Viitattu 27.8.2018.
- ↑ Venäjän federaation valtiollinen vesistöaluetietokanta: Пышма (venäjäksi), viitattu 27.8.2018
- ↑ Venäjän federaation valtiollinen vesistöaluetietokanta: Ница (venäjäksi), viitattu 27.8.2018
- ↑ Venäjän federaation valtiollinen vesistöaluetietokanta: Тагил (venäjäksi), viitattu 27.8.2018
- ↑ Venäjän federaation valtiollinen vesistöaluetietokanta: Салда (venäjäksi), viitattu 27.8.2018
- ↑ Korjakova, Ludmila & Epimakhov, Andrei: The Urals and Western Siberia in the Bronze and Iron Ages, s. 1–7. Cambrodge, Englanti: Cambridge University Press, 2007. ISBN 9781139461658 Teoksen verkkoversio (viitattu 27.8.2018). (englanniksi)
