Wikipedia

Tromssa

kaupunki ja kunta Tromssan läänissä, Pohjois-Norjassa
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa/kaupunkia. Tromssa on myös lääni eli fylke.

Tromssa[2] (norj. Tromsø, pohjoissaameksi Romsa) on kaupunki Norjassa. Asukkaita Tromssassa on 77 992 (1.1.2023). Kaupungin maapinta-ala on 2 472 km² ja väestöntiheys 31,6 as./km².[1]

Tromssa
(Tromsø)
Kaamosaika Tromssassa
Kaamosaika Tromssassa
vaakuna
vaakuna

Tromssa

Koordinaatit: 69°40′58″N, 018°56′34″E

Valtio Norja
Lääni Tromssan lääni
Kunta Tromssa
Hallinto
 – Asutustyyppi Kaupunki
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 2 521 km²
 – Maa 2 472 km²
Väkiluku (1.1.2023[1]) 77 992
 – Väestötiheys 31,6 as./km²
Aikavyöhyke UTC 1
 – Kesäaika UTC 2









Tromssa on Norjan 12. suurin kaupunki. Se on myös Pohjoismaiden suurin napapiirin pohjoispuolella oleva kaupunki. Kaupunki sijaitsee noin 70. pohjoisella leveysasteella. Se on Pohjois-Norjan ja Tromssan läänin hallinnollinen keskus. Kaupungin keskusta sijaitsee Tromssan saarella, joka on noin 12 kilometriä pitkä ja kaksi kilometriä leveä.

Tromssa on kalastuksen ja merenkulun keskus. Kaupungista on kehittynyt myös arktisen alueen tutkimuksen keskus sekä perus- että soveltavan tutkimuksen suhteen. Vuonna 1968 perustettu Tromssan yliopisto on maailman pohjoisin yliopisto. Yliopiston lisäksi kaupungissa on arktiseen tutkimukseen keskittyvä Fram-keskus, jossa on noin parikymmentä eri tutkimuslaitosta, kuten Norjan merentutkimuslaitos ja Polaari-instituutti. Tutkimuksen painopistealueita ovat Barentsin meri ja Pohjoinen jäämeri, erityisesti kalatalous ja ilmastonmuutoksen vaikutukset. Lisäksi kaupungissa on useita satelliittipalveluihin keskittyviä yrityksiä sekä ympäristö- ja öljyalanyrityksiä palvelevia konsulttiyrityksiä. Tromssa isännöi myös Arktisen neuvoston sihteeristöä, joka on ollut pysyvästi Tromssassa vuodesta 2013 alkaen.

Kaupungin lempinimiä ovat Pohjolan Pariisi ja Jäämeren portti.

Historia

muokkaa
 
Tromssan historiallinen satama-alue.

Ensimmäiset merkit ihmisasutuksesta alueella ajoittuvat noin 9 000 vuoden päähän. Tromssan lähellä olevan Skavbergin kallioista on löytynyt kalliomaalauksia, jotka on ajoitettu 4 500 vuoden päähän. Merkkejä saamelaiskulttuurista on 2 000 vuoden ajalta. Ensimmäiset skandinaavit saapuivat alueelle 300–400 jaa. 1700-luvulla alueelle muutti siirtolaisia Suomesta (kts. kveenit).

Tromssan kaupunki perustettiin 1794, mutta ensimmäinen kirkko on rakennettu jo 1252. 1800- ja 1900-luvun vaihteessa alueen suomalais- ja saamelaisyhteisöt joutuivat rajun norjalaistamisohjelman kohteeksi.

Natsi-Saksan valloitettua Etelä-Norjan toisessa maailmansodassa Tromssa toimi vapaan Norjan pääkaupunkina muutaman viikon ajan. Sodasta Tromssa säästyi ainoana Pohjois-Norjan kaupunkina ilman vahinkoja.

Kaupungin väkimäärä on kasvanut voimakkaasti 1960-luvulta asti. Tähän on vaikuttanut vuonna 1964 tehty kuntaliitos, jossa Tromssaan liitettiin Tromsøysundin ja Ullsfjordin kunnat sekä pääosa Hillesøyn kunnasta. Kuntaliitoshetkellä Tromsøysundissa oli yli 16 000 asukasta. Tromssan yliopiston perustaminen vuonna 1968 on myös vauhdittanut väestönkasvua.

Tromssassa toimii Tromssan ruijansuomalaisten yhdistys – Tromsø norskfinske forening (perustettu 1983).

Ilmasto

muokkaa

Huolimatta pohjoisesta sijainnistaan Tromssan seudulla vallitsee Golfvirran ansiosta leuto rannikkoilmasto. Kesällä lämpötila vaihtelee 5–28 °C välillä. Talven pakkasennätys Tromssassa on vain −18 °C, keskilämpötila tammikuussa on −4 °C.

Tromssan ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 0 0 1 4 7 12 15 14 10 5 2 1 ka. 5,9
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −9 −9 −8 −4 0 4 7 6 3 −1 −5 −8 ka. −2
Vrk:n keskilämpötila (°C) −4,4 −4,2 −2,7 −0,3 4,8 9,1 11,8 10,8 6,7 2,7 −1,1 −3,3 ka. 2,5
Sademäärä (mm) 94 81 68 57 46 55 66 72 97 124 99 99 Σ 958
Päivän pituus (h/d) 2 7 12 16 22 24 24 18 13 9 3 0 ka. 12,5
Auringonpaistetunnit (h/d) 0 1 3 5 7 8 7 6 3 2 0 0 ka. 3,5
Sadepäivät (d) 21 20 19 18 16 17 18 19 22 24 22 23 Σ 239
Veden lämpötila (°C) 5 5 5 5 6 8 10 11 10 8 7 6 ka. 7,2
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
0
−9
0
−9
1
−8
4
−4
7
0
12
4
15
7
14
6
10
3
5
−1
2
−5
1
−8
S
a
d
a
n
t
a 		94
81
68
57
46
55
66
72
97
124
99
99


Lähde: [3][4]

Väestön kehitys

muokkaa
Vuosi Väkiluku[5] Väestömuutos %
1951 10 940 —
1960 12 283 12,3 %
1970 38 094 210,1 %
1980 45 833 20,3 %
1990 50 548 10,3 %
2000 59 145 17,0 %
2010 67 305 13,8 %
2020 76 974 14,4 %

Kyliä ja paikkoja

muokkaa

Moskivuono (Ullsfjord), Tromssannuora (Tromsøysundet)

Nähtävyyksiä

muokkaa

Urheilu

muokkaa

Jalkapalloseura Tromsø IL pelaa Norjan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Tromssa oli myös ehdolla vuoden 2018 talviolympialaisten järjestäjäksi.

Media

muokkaa

Tromssassa ilmestyviä sanomalehtiä ovat Nordlys, iTromsø ja Ruijan Kaiku.

Ystävyyskaupungit

muokkaa

Lähde:[6]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b 11342: Areal og befolkning i kommuner, fylker og hele landet (K) 2007 – 2024 Statistisk sentralbyrå. Viitattu 6.6.2024. (norjaksi)
  2. ↑ EKI kohanimeandmebaasi eki.ee. Viitattu 3.2.2016.
  3. ↑ Tromsø, Norway World Climate Guide. Viitattu 21.06.2011. (englanniksi)
  4. ↑ Yleistä tietoa Tromssan läänistä Key facts about Troms. 19.4.2011. VisitNorway.com. Viitattu 22.06.2011. (englanniksi)
  5. ↑ Statistics Norway (englanniksi)
  6. ↑ Fakta om Tromsø Tromsø. Viitattu 29.11.2021. (norjaksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tromssa.
 
Tromssan läänin kunnat

Norjan läänit | Norja

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tromssa&oldid=22689596”