Trelleborgin kunta
Trelleborgin kunta (ruots. Trelleborgs kommun) on Skånen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Skåneen. Kunnan keskustaajama on Trelleborg.[3]
Trelleborgin kunta | |
---|---|
vaakuna |
|
Valtio | Ruotsi |
Lääni | Skånen lääni |
Maakunta | Skåne |
Keskustaajama | Trelleborg |
Kuntakoodi | 1287 |
Pinta-ala ([1]) | |
– Maa | 339,80 km² |
Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 46 231 |
– Väestötiheys | 136,1 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 339,80 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 46 231 henkeä (31.12.2021).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 277,25 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 81,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
muokkaaTrelleborgin epäitsenäinen kauppala erotettiin vuonna 1867 silloisesta Trelleborgin maalaiskunnasta Trelleborgin kaupungiksi. Vuonna 1908 Trelleborgin maalaiskunta yhdistettiin kaupunkiin.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
- Alstad (Fru Alstad, Lilla Slågarp, Stora Slågarp ja Västra Alstad)
- Anderslöv (Anderslöv, Börringe, Grönby, Gärdslöv ja Önnarp)
- Gislöv (Gislöv, Bösarp, Dalköpinge, Gylle ja Kyrkoköpinge)
- Klagstorp (Simlinge, Hemmesdynge, Källstorp, Lilla Beddinge, Lilla Isie, Södra Åby, Tullstorp, Äspö, Östra Klagstorp ja Östra Torp)
- Skegrie (Skegrie, Bodarp, Fuglie, Hammarlöv, Maglarp, Västra Tommarp ja Västra Vemmerlöv)
Trelleborgin kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1955 entinen Simlingen kunta siirrettiin Klagstorpista osaksi Skegrietä.
Kuntaliitokset Trelleborgin kuntablokissa toteutettiin jo vuonna 1967, jolloin Trelleborgin kaupunkiin liitettiin edellä mainitut "suurkunnat". Poikkeuksena on Anderslöv, johon kuulunut Börringe liitettiin Svedalan kauppalaan. Vuonna 1971 Trelleborgin kaupunki muutettiin vielä Trelleborgin kunnaksi.
Vaakuna
muokkaaNykyinen vaakuna on entisen Trelleborgin kaupungin vaakuna. Myös Alstadin maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Väestönkehitys
muokkaaKunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
---|---|---|---|
Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 6 786 | 15,7 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 2 056 | 4,7 | |
Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 3 323 | 7,7 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 31 194 | 71,9 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 382 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 8,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 532 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 186 142 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 109 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 20,4 %
- 18–64-vuotiaat: 59,4 %
- 65 vuotta täyttäneet: 20,2 %
Elinkeinot
muokkaaSeuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Elinkeino | |||
---|---|---|---|
Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
alkutuotanto | 3,0 | 2,2 | |
jalostus | 23,3 | 21,9 | |
palvelut | 72,6 | 74,9 | |
tuntematon | 1,1 | 1,0 | |
Työpaikkoja ja työllisiä | 14 087 | 19 047 | |
työpaikkaomavaraisuus | 74,0 |
Taajamat
muokkaaKunnassa on 9 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 81,6 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 7 778 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
---|---|---|
1 | Trelleborg | 28 290 |
2 | Anderslöv | 1 808 |
3 | Smygehamn | 1 278 |
4 | Skegrie | 1 106 |
5 | Beddingestrand | 678 |
6 | Kurland | 507 |
7 | Klagstorp | 323 |
8 | Alstad | 237 |
9 | Västra Tommarp | 214 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Beddingestrandin taajaman nimenä on joskus ollut myös Beddinge Läge.[17]
Entiset taajamat
muokkaaRuotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
- Gislövs Läge (myöhemmin Gislövs Läge och Simremarken)
- Kapellvången
- Simremarken
- Södra Åby
- Västra Vemmerlöv
Luettelossa mainituista taajamista Simremarken ovat sittemmin kasvanut yhteen Gislövslägen Gislövs Läge och Simremarken -nimiseksi taajamaksi, joka on myöhemmin kasvanut yhteen Trelleborgin taajaman kanssa. Lisäksi Kapellvången on kasvanut yhteen Trelleborgin kanssa.[17]
Pientaajamat
muokkaaYli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
- Annexdal och Stensåker
- Böste läge
- Fuglie
- Gislöv
- Gränsbo
- Grönby
- Gylle
- Gylle östra och Fjärdingslöv
- Haglösa
- Hammarlöv
- Klörup
- Minnesberg
- Norra Grönby
- Simlinge
- Skateholm och del av Beddingestrand*
- Skåre
- Snarringe
- Stavsten
- Stora Beddinge
- Stora Isie
- Stora Slågarp
- Södra Åby
- Sörby
- Sörbylund
- Ugglarp södra
- Vallby
- Västra Alstad
- Västra Vemmerlöv
- Västra Virestad
- Önnarp
- Östra Värlinge
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Skateholm och del av Beddingestrand kuuluu osin myös Skurupin kuntaan.[19]
Entiset pientaajamat
muokkaaRuotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
Kunnanvaltuusto
muokkaaRuotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Trelleborgin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]
- Trelleborgs Första, Västra-Norra (26 valtuutettua)
- Trelleborgs Andra, Östra (25 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Trelleborgin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Puolue | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
Maltillinen kokoomus | 6 | 8 | 10 | 12 | 12 | 10 | 13 | 10 | 11 | 8 | 10 | 16 | 11 | 12 | ||
Keskustapuolue | 12 | 10 | 7 | 7 | 5 | 5 | 4 | 4 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 3 | ||
Liberaalit | 4 | 5 | 6 | 2 | 4 | 4 | 4 | 2 | 0 | 4 | 2 | 2 | 2 | 2 | ||
Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 1 | 4 | 4 | 4 | 2 | 0 | 3 | ||
Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 4 | 2 | 2 | 2 | 2 | 1 | 2 | 2 | 2 | ||
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 29 | 28 | 28 | 30 | 28 | 28 | 25 | 31 | 25 | 23 | 20 | 17 | 18 | 12 | ||
Vasemmistopuolue | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||
Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 7 | 7 | 11 | 13 | ||
Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 4 | 4 | 5 | 3 | 5 | 4 | ||
Yhteensä [23] | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 |
Piirit
muokkaaVuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Alstadin piiri
- Anderslövin piiri
- Bodarpin piiri
- Bösarpin piiri
- Dalköpingen piiri
- Fuglien piiri
- Gislövin piiri
- Grönbyn piiri
- Gyllen piiri
- Gärdslövin piiri
- Hammarlövin piiri
- Hemmesdyngen piiri
- Kyrkoköpingen piiri
- Källstorpin piiri
- Lilla Beddingen piiri
- Lilla Isien piiri
- Maglarpin piiri
- Simlingen piiri
- Skegrien piiri
- Södra Åbyn piiri
- Trelleborgin piiri
- Tullstorpin piiri
- Västra Tommarpin piiri
- Västra Vemmerlövin piiri
- Äspön piiri
- Önnarpin piiri
- Östra Klagstorpin piiri
- Östra Torpin piiri
Seurakunnat
muokkaaVuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]
- Trelleborg
- Hammarlöv
- Dalköpinge
- Källstorp
- Anderslöv
Historialliset seurakunnat
muokkaaSeuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Alstad (vuodesta 1980) (Västra Alstad)
- Anderslöv
- Bodarp
- Bösarp
- Dalköpinge
- Fru Alstad* (Alstad keskiajalla)
- Fuglie
- Gislöv
- Grönby
- Gylle
- Gärdslöv
- Hammarlöv
- Hemmesdynge
- Kyrkoköpinge (Köpinge)
- Källstorp
- Lilla Beddinge (Beddinge)
- Lilla lsie (Isie)
- Lilla Slågarp*
- Maglarp
- Markie*
- Simlinge
- Skegrie
- Stora Slågarp*
- Södra Åby (Åby)
- Trelleborg (vuodesta 1908) (Trelleborgs stadsförsamling)
- Trelleborgs landsförsamling* (Trelleborg vuoteen 1867)
- Tullstorp
- Västra Tommarp (Tommarp)
- Västra Vemmerlöv (Vemmerlöv)
- Äspö
- Önnarp
- Östra Klagstorp (Klagstorp)
- Östra Torp (Torp)
Kirkot
muokkaa-
Anderslövin kirkko
-
Bodarpin kirkko
-
Bösarpin kirkko
-
Dalköpingen kirkko
-
Fru Alstadin kirkko
-
Fuglien kirkko
-
Gislövin kirkko
-
Grönbyn kirkko
-
Gyllen kirkko
-
Gärdslövin kirkko
-
Hammarlövin kirkko
-
Hemmesdyngen kirkko
-
Kyrkoköpingen kirkko
-
Källstorpin kirkko
-
Lilla Beddingen kirkko
-
Lilla Isien kirkko
-
Lilla Slågarpin kirkko
-
Maglarpin vanha kirkko
-
Maglarpin uusi kirkko
-
Sankt Nicolai kyrka
-
Simlingen kirkko
-
Skegrien kirkko
-
Stora Slågarpin kirkko
-
Södra Åbyn kirkko
-
Tullstorpin kirkko
-
Västra Alstadin kirkko
-
Västra Tommarpin kirkko
-
Västra Vemmerlövin kirkko
-
Äspön kirkko
-
Önnarpin kirkko
-
Östra Klagstorpin kirkko
-
Östra Torpin kirkko
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Trelleborg Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 2.6.2016. Viitattu 5.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)