Tottijärvi (järvi)
Tottijärvi [1][2] on Pirkanmaalla Nokian Tottijärvellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Tottijärvi on osa Pyhäjärven lähialuetta.[1][2]
| Tottijärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Nokia |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Pyhäjärven alue (35.21) |
| Laskuoja | oja Stenvikinjärveen [1] |
| Järvinumero | 35.211.1.009 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 87,6 m [1] |
| Rantaviiva | 4,819 km [2] |
| Pinta-ala | 0,68588 km² [2] |
| Tilavuus | 0,0019 km³ [3] |
| Suurin syvyys | 5,5 m [3] |
| Valuma-alue | 4,8 km² [3] |
 Tottijärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa
muokkaaJärven pituus on 1,6 kilometriä, leveys 900 metriä ja sen pinta-ala on 69 hehtaaria. Se sijaitsee 1,5 kilometriä Pyhäjärven Maivaselän rannasta luoteeseen. Järvi on kaksiosainen niin, että pohjoisen järvenselän jatkeena on Kurjennokan kohdalla etelään työntyvä 800 metriä pitkä ja 300 metriä leveä lahti. Järveen laskee kahdeksan ojaa, joista huomattavimmat tuovat vettä länsipuolen metsistä, soistuneesta Kirstuanjärvestä ja idässä olevasta Hämysvuoren alueelta. Järven laskuoja lähtee sen eteläpäästä ja juoksee kolmen kilometrin matkallaan etelään Stenvikinjärven läpi ja sen jälkeen lounaaseen laskien lopuksi Pyhäjärven Pihnalanperänlahteen. Järven valuma-alueen koko on vain 4,8 km², ja siinä on suunnilleen yhtä paljon peltoja ja metsää. Veden laskennallinen viipymä järvessä onkin jopa 1,2 vuotta. Rantaviivan pituus on 4,8 kilometriä. Rantoja reunustavat useimmiten peltomaat, mutta joissakin kohdissa on myös metsämaata. Tottijärven kirkonkylä jää järven itäpuolelle ja järven vaikutuspiirissä on toistakymmentä maatilaa ja muita asuintaloja. Taajaman jätevesiä puhdistetaan omassa pienpuhdistamossa, joka laskee vedet järveen. Rannoille on rakennettu lähes 50 vapaa-ajanasuntoa. Niille johtaa tiet kirkonkylän läpi kulkevalta yhdystieltä 2992 ja siitä haarautuvalta yhdystieltä 13769 tai talojen omilta tieltä.[1][2][4]
Vedenlaatu
muokkaaTottijärven vedenlaatua on tutkittu vuodesta 1980 lähtien epäsäännöllisin väliajoin, mutta kuitenkin kohtuulisen tiheästi. Vuosina 1999 ja 2000 on lisäksi tarkkailtu Tottijärven pienpuhdistamon puhdistustehoa sekä sen aiheuttamia kuormituksia järvessä. Tottijärven vesi on ruskeanväristä, vaikka se on vähähumuksinen järvi. Vedessä on runsaasti ravinteita ja se onkin erittäin rehevöitynyt järvi. Veden happamuustaso on normaali ja järven puskurikyky happamoitumista vastaan on hyvä.[3]
Järven ravinnepitoisuudet ovat voimakkaasti koholla. Ne vaihtelevat voimakkaasti sekä eri vuosina että eri vuodenaikojen mukaan. Kesäisin fosforipitoisuus nousee yleensä erittäin rehevien järvien tasolle, mutta talvisin se laskee rehevien tai lievästi rehevien järvien tasolle. Tämä voidaan selittä laajan peltoalueen tuomalla hajakuormituksella, joka on riippuvainen sademääristä. Myös Tottijärven vedenpuhdistamon päästöt vaikuttavat kuormitukseen vähäisin määrin. Koska vedessä esiintyy runsaasti ravinteita, kuluttavat ne veden happea talvisin jääkannen alla. Jos järven jääpeite säilyy pitkään tai jos alusvesi on ollut järven jäätyessä lämmintä, kuluu järven happi lähes loppuun. Talvella vuosina 1981, 1993, 1996 ja 2000 alusveden lämpötila oli korkea ja pohjan läheinen vesikerros oli täysin hapeton. Kun hapenkulutus on muina vuosina ollut suurta, happipitoisuus on laskenut pintavesissä kylläisyysasteella ilmaistuna alle 50 % ja alusveden happipitoisuus ollut vähäinen. Happitilanne on siten aina korkeintaan välttävä. Matalana järvenä Tottijärvi ei lämpötilakerrostu kesällä, joten silloin ei happiongelmia esiinny.[3]
Tottijärven veden hygieeninen laatu on ollut uimavesiluokituksen mukaan hyvä, vaikka lämpökestoisia kolibakteereja on ajoittain todettu pieniä määriä. Tottijärvi soveltuu virkistyskäyttöön välttävästi. Järvessä saattaa kesäisin esiintyä leväkukintoja.[3]
Historiaa
muokkaaVuonna 1855 julkaistussa Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin ”Tottjärvi”[5]. Vuonna 1953 julkaistun peruskartan mukaan kaikki järven rannat oli raivattu pelloksi, mutta vuoden 1975 kartassa joitakin rantoja oli annettu metsittyä. Rannoilta alettiin samaan aikaan myydä vapaa-ajan asunnoille tontteja ja kirkonkylä kehittyi voimakkaasti 1980-luvulla.[6][7][8][9]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Tottijärvi, Nokia (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 16.10.2016.
- ↑ a b c d e f Tottijärvi 12.03.2001. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 16.10.2016.
- ↑ Tottijärvi, Nokia (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Rantatupa, Heikki: Kalmbergin kartasto (R III:List 9) (vuodelta 1855), Jyväskylän yliopisto, viitattu 21.10.2016
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 02 Siuro. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1953. Kartan verkkoversio Maanmitauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 16.10.2016)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 02 Siuro. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1975. Kartan verkkoversio Maanmitauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 16.10.2016)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 02 Siuro. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1980. Kartan verkkoversio Maanmitauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 16.10.2016)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 02 Siuro. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1991. Kartan verkkoversio Maanmitauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 16.10.2016)
- Pyhäjärvi
- Kulovesi
- Jokisjärvi
- Teernijärvi
- Vihnusjärvi
- Tottijärvi
- Alinenjärvi
- Järvenjärvi
- Ylinenjärvi
- Tuulosjärvi
- Hätikkäjärvi
- Sanasjärvi
- Otajärvi
- Kalliojärvi
- Taulajärvi
- Ruokejärvi
- Juojärvi
- Kivikesku
- Toivasjärvi
- Porrasjärvi
- Kyynijärvi
- Murtoonjärvi
- Kirstuanjärvi
- Iso-Ahvenisto
- Iso-Tappuri
- Launiasjärvi
- Koukkujärvi
- Oksilammi
- Ruutana
- Siukolanjärvi
- Juottojärvi
- Hangaslammi
- Ylinenjärvi
- Heinijärvi
- Haukijärvi
- Korpijärvi
- Heinijärvi
- Pitkälammi
- Jouttijärvi
- Ylisenjärvenlammi
- Hangaslammi
- Vähäjärvi
- Lilträskinjärvi
- Iso Kakkurijärvi
- Kahtalammi
- Haukijärvi
- Pieni Porrasjärvi
- Pieni-Tappuri
- Kiimalammi
- Paskolampi
- Pieni Koukkujärvi
- Ylisenlammi
- Jänninjärvi
- Pikku-Matalus
- Pannukakko