Torsten Rudeen

Torsten Rudeen (9. maaliskuuta 1661 Lysvik, Värmlanti – 9. syyskuuta 1729 Linköping) oli ruotsalainen runoilija, runouden professori, piispa ja valtiopäiväedustaja.

Torsten Rudeenin muistolaatta

Rudeen oli vuodesta 1692 alkaen runouden professori, 1706 teologian professori ja tuomiorovasti Turussa, 1708 Karlstadin superintendentti ja 1716 Linköpingin piispa. Hän on julkaissut muun muassa Finska Helicons underdånige fägnesånger (1704). Merkittävimpiä ovat hänen käsikirjoituksina säilyneet lyyrilliset runonsa. Hänen lapsensa aateloitiin 1719 nimellä Rudenschöld.

Rudeenin isä Haquinus Rudenius oli Lysvikin kappalainen ja äiti Christina Falk. Rudeen kävi Karlstadin lukion, jonka jälkeen hän meni Uppsalan yliopistoon 1678. Itämaisten kielten professorin Gustaf Peringerin ohjauksessa hän väitteli 1691 (pro gradu), saaden filosofian maisterin paperit.

Vuonna 1692 Rudeen nimitettiin Turun Akatemian runousopin professoriksi. Hän oli jo vuosia kirjoittanut runoja juhlatilaisuuksiin ja myös lausunut niitä. Turussa häneltä tilattin paljon virallisia runoja ja muistopuheita. Hänet vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa syyskuussa 1699 ja hänen palkkapitäjäkseen määrättiin Paimio, joka vaihdettiin Piikkiöksi 1701. Vuonna 1706 hänelle myönnettiin kolmannen teologian professuuri. Samana vuonna hänet nimitettiin myös Turun ruotsalaisen seurakunnan tuomiorovastiksi ja kirkkoherraksi. Hänen toimikautensa näissä viroissa jäi lyhyeksi, sillä jo 1709 hän muutti Ruotsiin Karlstadin piispaksi. Linköpingin piispaksi hänet nimitettiin 1716, ja samalla Ruotsin valtiopäiville pappissäädyn puhemieheksi. Rudeen vihittiin 1719 teologian tohtoriksi.

Vuonna 1692 Rudeen avioitui Anna Christoffersdotter Brunellin kanssa. Tämä kuoli 1695, ja Rudeen avioitui toistamiseen 1696 Magdalena Wallvikin kanssa, joka oli kuningttaren hovineiti. Vuonna 1719 vaimo ja lapset aateloitiin, ja he saivat nimekseen Rudenschöld.

Rudeenilla oli kahdeksan lasta, joista tunnettuja ovat ainakin seuraavat:

• Carl Rudenschöld (1698–1783), ruotsalainen diplomaatti, Torsten Rudeenin poika
  • Magdalena Rudenschöld (1766–1823), ruotsalainen poliittinen vehkeilijä, K. M. Armfeltin rakastettu, Carl Rudenschöldin tytär
• Ulrik Rudenschöld (1704–1765), ruotsalainen taloustieteilijä ja runoilija, Torsten Rudeenin poika.

Turun Akatemiassa Rudeen ohjasi Benedictus Granrothin väitöskirjan joutsenten laulusta (Exercitium academicum, De cantu cygnorum). Hän ohjasi myös Jacob Wijkarin tutkielman Pohjanlahden hylkeistä.

Lähteet

• Lehikoinen, Esa; Lemmetyinen, Risto; Vuorisalo, Timo & Kivistö, Sari: Suomen lintutieteen synty – Turun Akatemian aika. Faros 2009, Turku. ISBN 978-952-5710-04-5