Tomislav II
Tomislav II eli Aymon (ital. Aimone) Roberto Margherita Maria Giuseppe Torino (9. maaliskuuta 1900 Torino – 29. tammikuuta 1948 Buenos Aires) oli itsenäisen Kroatian valtion ensimmäinen ja ainoa kuningas vuosina 1941–1943.[1]
| Tomislav II | |
|---|---|
| Kroatian kuningas, Savoijin prinssi, Spoleton herttua, Aostan herttua | |
 | |
| Kroatian kuningas | |
| Valtakausi | 18. toukokuuta 1941 – 12. lokakuuta 1943 |
| Syntynyt |
9. maaliskuuta 1900 Torino, Italian kuningaskunta |
| Kuollut |
29. tammikuuta 1948 (47 vuotta) Buenos Aires, Argentiina |
| Puoliso | Kreikan ja Tanskan prinsessa Irene (1904–1974) |
| Lapset | Amadeo, Aostan viides herttua (1943-) |
| Koko nimi | Roberto Margherita Maria Giuseppe Torino |
| Suku | Savoiji |
| Isä | Emanuele Filiberto |
| Äiti | prinsessa Hélène |
| Uskonto | roomalaiskatolilaisuus |
Tomislav II oli alkujaan Savoijin prinssi, Aostan neljäs herttua. Hänen vanhempansa olivat prinssi Emanuele Filiberto (Espanjan kuningas Amadeus I:n ja Cisternan ruhtinatar Maria Vittoria dal Pozzon poika) ja Ranskan prinsessa Hélène (Ranskan prinssi Louis-Philippen ja Espanjan infantin Maria Isabellan tytär). Hänen isoisoisänsä oli Viktor Emanuel II, joten Aymon oli myös Savoijin kuningashuoneen jäsen. Aymonille annettiin 22. syyskuuta 1904 arvonimi Spoleton herttua.[2] [3]
Italialaisen prinssin toisena poikana hänet koulutettiin merivoimien upseeriksi. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän oli vesilentokonelentueen päällikkö. Hän sai palveluksestaan useita kunniamerkkejä. Vuonna 1929 hän johti retkikuntaa Himalajalle Karakorumiin yhdessä italialaisen tutkimusmatkailija Ardito Desion kanssa.[4] Vuosina 1935-1936 Abessinian sodan aikaan hän komensi laivuetta Punaisellamerellä. Hänet ylennettiin laivaston kontra-amiraaliksi vuonna 1939.[5] Toisen maailmansodan sytyttyä Spoleton herttua kuului La Spezian laivastotukikohdan komentajistoon.[6]
Prinssi Aymon meni 1. kesäkuuta 1939 naimisiin Kreikan ja Tanskan prinsessa Irenen (1904–1974) kanssa. Irenen isä oli Kreikan kuningas Konstantin I ja äiti Preussin prinsessa Sophie. Aymonin ja Irenen poika, Amadeo, Aostan viides herttua, syntyi 27. syyskuuta 1943.[3]
Uuden itsenäisen Kroatian valtion valtionhoitajana toiminut Ante Pavelić pyysi Italian kuningas Viktor Emanuel III:a nimittämään jonkun kuningashuoneensa jäsenen Kroatian kuninkaaksi. Hän valitsi serkkunsa Aymonin, joka oli pitkä ja komea Italian laivaston upseeri. Tämä kruunattiin 18. toukokuuta 1941 Kroatian kuninkaaksi nimellä Tomislav II.[7] Kuninkaaksi nimitysjuhlaa laimensi tieto siitä, että samaan aikaan Aymonin vanhempi veli Aostan herttua Amadeo, silloinen Italian Itä-Afrikan joukkojen komentaja, antautui italialaisjoukkoineen alueen brittijoukoille.[8]
Aymonilla ei ollut kuninkaana minkäänlaista valtaa - hän ei koskaan edes käynyt virallisesti Kroatiassa - tosin hänen kerrotaan tehneen lyhyitä vierailuja tuntemattomana. Kun Italia vaati häntä poistumaan maasta sotaakäyvän vihollismaan valtionpäämiehenä, Aymon mieluummin luopui kruunusta 12. elokuuta 1943.[1]
Prinssi Aymon sai arvonimen Aostan neljäs herttua hänen vanhemman veljensä Amedeon, Aostan kolmannen herttuan, kuoltua brittien sotavankileirillä Nairobissa 3. maaliskuuta 1942. Aymon itse kuoli tammikuun lopulla 1948.[9]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b 80 years since the enthronement of Aimone Tomislav II as the King of Croatia Croatian Royal Council. 2.6.2021. Viitattu 21.9.2021. (englanniksi)
- ↑ Herzog Aimone von Aosta und Spoleto Munzinger. 2.6.2021. Viitattu 11.11.2024. (saksaksi)
- ↑ a b Darryl Lundy: Aimoe di Savoia-Aoste, Principe di Savoia thepeerage.com. 2019. Viitattu 11.11.2024. (englanniksi)
- ↑ Jules Rouch: Époque contemporaine - IV: Histoire Universelle des Explorations, s. 126. Nouvelle Librairie de France, 1957. (ranskaksi)
- ↑ Savòia, Aimone di, duca di Spoleto, poi d'Aosta Treccani. Viitattu 11.11.2024. (italiaksi)
- ↑ Paolo Alberini; Franco Prosperini: Uomini Della Marina 1861-1946 - Dizonario Biografico, s. 17. Ufficio Storico della Marita Militare, 2015. Teoksen verkkoversio (viitattu 11.11.2024). (italiaksi)
- ↑ Spoleton herttua nimitettiin Roomassa Kroatian kuninkaaksi. Helsingin Sanomat, 19.5.1941, s. 1, 5. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 8.5.2024.
- ↑ Abessinian menetys - Tunnelmia Italiassa Aostan herttuan antautumisen jälkeen. Helsingin Sanomat, 29.5.1941, s. 4. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 8.5.2024.
- ↑ Aostan herttua haudataan Afrikkaan - Spoleton herttua peri hänen arvonimensä. Helsingin Sanomat, 5.3.1942, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 11.11.2024.