Toivo Nygård

suomalainen historioitsija

Toivo Nygård (s. 17. maaliskuuta 1943 Alajärvi)[1] on suomalainen historiantutkija, joka oli Tampereen yliopiston professorina vuosina 1990–1993 ja Jyväskylän yliopiston Suomen historian professorina vuodesta 1993 eläkkeelle jäämiseensä vuoteen 2007.

Nygård on tutkinut muun muassa maailmansotien välisen ajan äärioikeistoa, Suomen sanomalehdistöä, 1600-luvun palvelusväkeä, suomalaista väkivaltaa, 1800-luvun irtolaisuutta ja marginaaliryhmiä. Voimakkaimmin hän oli kiinnostunut vähemmistöjen aseman tutkimisesta, mutta saattoi tutkia myös esimerkiksi kuningas Kustaa III:ta kääntämällä näkökulmaa perinteisestä poikkeavaksi eli julkisuuskuvan rakentamiseksi.[2]

Nygård toimi Jyväskylän yliopiston historian laitoksen johtajana 1994–2003.[2]

Nygårdin tutkimuksia

muokkaa
  • Opas Suomen historian lähteistöön ; kirj. Erkki Markkanen, Toivo Nygård, Heikki Rantatupa. Otava 1976
  • Suur-Suomi vai lähiheimolaisten auttaminen : aatteellinen heimotyö itsenäisessä Suomessa, Jyväskylän yliopiston väitöskirja. Otava 1978
  • Itä-Karjalan pakolaiset 1917–1922. Studia historica Jyväskyläensia 19. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 1980
  • Suomalainen äärioikeisto maailmansotien välillä : ideologiset juuret, järjestöllinen perusta ja toimintamuodot. Studia historica Jyväskyläensia 25. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 1982
  • Irtolaisuus ja sen kontrolli 1800-luvun alun Suomessa. Studia historica Jyväskyläensia 31. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 1985
  • Suomen lehdistön historia 2, Sanomalehdistö suurlakosta talvisotaan ; päätoimittaja Päiviö Tommila ; kirj. Toivo Nygård, Raimo Salokangas. Kustannuskiila, Kuopio 1987
  • Luistinradalta liikuntahalliin : Jyväskylän liikuntatoimen historiaa 1925–1988 ; kirj. Erkki Markkanen, Toivo Nygård. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 68. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö, Jyväskylä 1989
  • Suomen palvelusväki 1600-luvulla : palkollisten määrä, työ, palkkaus ja suhteet isäntäväkeen. Historiallisia tutkimuksia 150. Suomen historiallinen seura, Helsinki 1989
  • Itsemurha suomalaisessa yhteiskunnassa. Studia historica Jyväskyläensia 50. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 1994
  • Raahen tienoon historia 2, Raahen kaupungin ja Salon pitäjän eli Saloisten, Pattijoen ja Vihannin historia isonvihan jälkeen 1860-luvulle ; kirj. Toivo Nygård ym. ; toimittanut Ossi Viita. Raahen kaupunki - Pattijoen kunta - Vihannin kunta 1995
  • Erilaisten historiaa: Marginaaliryhmät Suomessa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Atena, 1998.
  • Erään tapon tarina: Romanien ja talonväen yhteenotto Alajärvellä 1888. Atena, 2001.
  • Kustaa III : Vallanomaava mutta alamaisilleen armollinen kuningas. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005.
  • Nygård, Karonen, Einonen, Jyväskylän yliopiston historia. Osa I Seminaarin ja Kasvatusopillisen korkeakoulun aika 1863–1966, Osa II Yliopisto 1966-2006. Jyväskylän yliopisto 2009.[3]

Toimitustöitä

muokkaa
  • Nivalan kirja. JYY:n kotiseutusarja 7. Nivalan kunta ja seurakunta, Nivala 1970
  • Suomen sisä- ja ulkopoliittisia ongelmia itsenäisyyden alun ja toisen maailmansodan aikana : Jyväskylän yliopistossa kesällä 1980 pidetyn historian opettajien täydennyskoulutuskurssin ja SUOMA:n seminaarin esitelmät. Suomen historian julkaisuja / Jyväskylän yliopiston historian laitos n:o 8. Jyväskylä 1981
  • Järviseudun historia 2, Kunnallishallinnon toteuttamisesta 1970-luvulle. Järviseudun historian historiatoimikunta, Evijärvi 1983
  • Avun kohteesta itsensä auttajaksi : katsaus Suomen vammaishistoriaan ; toim. Toivo Nygård ja Kari Tuunainen. Vammaisuus ja yhteiskunta -projekti. Atena, Jyväskylä 1996
  • Kuka oli Artturi Nyyssönen? : jyväskyläläinen lääkäri ja valtakunnallinen vaikuttaja ; toim. Erik Erämetsä, Pekka Kalaja, Toivo Nygård. Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö, Jyväskylä 1996

Lähteet

muokkaa
  1. Nygård, Toivo Uppslagsverket. Viitattu 25.7.2013.[vanhentunut linkki]
  2. a b Petja Savoila: Kevyillä välihuomautuksilla. Toivo Nygård 70 vuotta. Keskisuomalainen, 16.3.2013, s. 17. ISSN 0356-1402
  3. Raimo Salokangas: Jyväskylän yliopiston historia Keskisuomalainen. 3.12.2010. Viitattu 16.3.2013.[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla

muokkaa