Timrån kunta

Timrån kunta (ruots. Timrå kommun) on Västernorrlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Medelpadiin ja Ångermanlandiin. Kunnan keskustaajama on Timrå.

Timrån kunta
vaakuna
Valtio	Ruotsi
Lääni	Västernorrlandin lääni
Maakunta	Medelpad ja Ångermanland
Keskustaajama	Timrå
Kuntakoodi	2262
Pinta-ala  ()
– Maa	783,26 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ()	17 923
– Väestötiheys	22,9 as./km²
www.timra.se
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Medelpadin maakunnan alueella sijainneet pitäjät. Pitäjien nimet lukevat pienimmällä, vuoden 1970 kuntajako hieman suuremmalla ja nykyisten kuntien nimet ovat kilpien sisällä. Entisten kuntien rajat ovat rosalla, nykyiset kirkkaanpunaisella ja maakuntaraja sinisellä.

Kunnan maapinta-ala on 783,26 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 17 923 henkeä (31.12.2021).

Vuonna 2007 kunnassa oli 25,48 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 3,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Timrån maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1935 Vivsta-Näsin taajaväkinen yhdyskunta. Koko maalaiskunta muutettiin vuonna 1947 Timrån kauppalaksi ja taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Vuonna 1952 Hässjön, Ljustorpin ja Tynderön maalaiskunnat yhdistettiin Hässjön "suurkunnaksi". Vuoden 1971 kuntauudistuksessa muodostettiin nykyinen Timrån kunta yhdistämällä kauppala ja Hässjön maalaiskunta.

Vaakuna

Timrån kauppalalla ja Hässjön maalaiskunnalla oli aikaisemmin oma vaakuna.

• 
  Timrån kauppala
• 
  Hässjön maalaiskunta

Väestönkehitys

Timrån kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi			Asukkaita
1950			15 283
1955			16 880
1960			16 869
1965			17 072
1970			17 797
1975			18 603
1980			18 872
1985			18 279
1990			18 540
1995			18 764
2000			17 988
2005			17 747
2010			17 990
2015			17 987
2020			17 963
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta	Tarkempi jaottelu	Henkilöä (31.12.2015)	%
Ulkomaalaistaustaiset	Ulkomailla syntyneet	1 649	9,2
	Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla	390	2,2
Ruotsalaistaustaiset	Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla	936	5,2
	Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa	15 012	83,5

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 389 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 2,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 524 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 2,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 185 667 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 42 000 kruunua.

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:

• 0–17-vuotiaat: 21,3 %
• 18–64-vuotiaat: 57,8 %
• 65 vuotta täyttäneet: 21,0 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010

Elinkeino
		Työpaikat (%)	Työlliset (%)
	alkutuotanto	3,9	2,3
	jalostus	28,8	23,2
	palvelut	64,9	72,7
	tuntematon	2,5	1,8
	Työpaikkoja ja työllisiä	5 536	8 112
	työpaikkaomavaraisuus	68,2

Taajamat

Kunnassa on 4 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 80,8 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 456 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2010)
1	Timrå	10 443
2	Söråker	2 312
3	Bergeforsen	1 563
4	Stavreviken	216

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:

• Laggarberg
• Ljustorp
• Sörberge
• Vivsta

Luettelossa mainituista taajamista Sörberge ja Vivsta ovat sittemmin kasvaneet yhteen. Tämän uuden taajaman nimeksi on annettu Timrå.

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:

• Horsta och Laggarberg
• Laggarberg östra
• Ljustorp
• Lunde (västra delen)
• Mällby och Ava
• Ri

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:

• Fuske
• Sörsidan
• Åstön

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Timrån kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022

Puolue
		1973	1976	1979	1982	1985	1988	1991	1994	1998	2002	2006	2010	2014	2018	2022
	Maltillinen kokoomus	2	2	3	3	3	2	3	2	3	2	5	9	4	4
	Keskustapuolue	12	13	11	8	7	8	6	5	7	7	7	4	2	3
	Liberaalit	2	2	2	1	4	4	3	2	2	3	2	3	3	2
	Kristillisdemokraatit	1	1	2	4	3	3	3	2	4	3	2	1	1	1
	Ympäristöpuolue vihreät	0	0	0	0	0	2	1	2	2	1	1	2	1	0
	Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue	28	27	27	29	28	26	27	31	21	25	26	24	20	18
	Vasemmistopuolue	4	4	4	4	4	4	4	5	10	7	4	4	3	3
	Ruotsidemokraatit	0	0	0	0	0	0	0	0	0	1	2	2	4	6
	Muut	0	0	0	0	0	0	2	0	0	0	0	0	3	4
	Yhteensä	49	49	49	49	49	49	49	49	49	49	49	49	41	41

Piirit

Kartta Timrån kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Hässjön piiri
• Ljustorpin piiri
• Timrån piiri
• Tynderön piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:

• Timrå
• Ljustorp
• Hässjö
• Tynderö

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

• Hässjö
• Lagfors bruksförsamling*
• Ljustorp
• Lögdö bruksförsamling*
• Timrå
• Tynderö

Aiheesta muualla

• Timrån kunnan kotisivut

Västernorrlandin läänin kunnat