Thure Svedlin

Thure William Svedlin (20. helmikuuta 1891 Uusikaarlepyy – 30. syyskuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen toimittaja, kirjailija, kustannusjohtaja ja itsenäisyysaktivisti.

Elämä

Svedlinin vanhemmat olivat isännöitsijä Isak Svedlin ja Ida Lundqvist. Hän pääsi ylioppilaaksi Vasa svenska lyceumista vuonna 1909 ja opiskeli Helsingin yliopiston historiallis-filologisella laitoksella, josta hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1913 ja maisteriksi 1914. Svedlin toimi Helsingin yliopiston kirjaston amanuenssina vuosina 1912–1914.

Svedlin otti osaa jääkäriliikkeen johtoon. Hän edusti Vaasalaista osakuntaa jääkäriliikkeen alkuvaiheen järjestelyistä vastanneessa Ylioppilaiden keskuskomiteassa, kävi itsekin pfadfinder-kurssin Lockstedtin leirillä Saksassa vuonna 1915 ja toimi seuraavan kahden vuoden ajan jääkäriliikkeen tehtävissä Tukholmassa ja Berliinissä. Hän työskenteli muun muassa Tukholman jääkärivärväystoimistossa, Aftonbladetin toimittajana ja yhdessä Herman Gummeruksen kanssa sekä kuului Aktiiviseen komiteaan ja sen työvaliokuntaan. Svedlin palasi Suomeen keväällä 1917 ja osallistui aktivistien salaiseen työhön kuten Vimpelin ja Vöyrin sotakoulujen perustamiseen. Hän osallistui myös valkoisten puolella Suomen sisällissotaan 1918. Svedlin hankki helmikuussa 1918 salaa aseita maan alla toimineelle Helsingin suojeluskunnalle ja oli huhtikuussa Helsingin valtauksen aikana sen esikunnan jäsen. Sodan jälkeen hän oli jonkin aikaa Uudenmaan sotilaspiirin esikuntapäällikkönä ja järjesteli suojeluskuntakoulutuksen aloittamista. Hänet ylennettiin reservin luutnantiksi 1918.

Svedlin oli Svenska Tidningen -lehden toimittajana 1917–1918 ja lehden taloudenhoitajana 1919–1921. Hän kuului vuosina 1921–1928 julkaistun kahdeksanosaisen Suomen vapaussota -historiateoksen toimituskuntaan. Vuodesta 1922 Svedlin oli Holger Schildtin kustantamon palveluksessa. Hän oli kustantamon 2. johtaja vuodesta 1928 ja toimitusjohtaja Holger Schildtin seuraajana vuodesta 1931. Hän jatkoi tässä tehtävässä vuonna 1959 tapahtuneeseen kuolemaansa asti. Svedlin oli myös Vaasalaisen osakunnan kuraattori 1918–1920 ja Ruotsalaisen kansanpuolueen keskushallituksen jäsen 1917–1929. Hän kuului vuodesta 1929 Suomen Kustannusyhdistyksen hallintoneuvostoon.

Svedlin oli talvisodan aikana 1939–1940 ja jatkosodan alkuvaiheessa 1941–1942 päämajan sotahistorian kanslian kansliaupseerina. Hän sai reservissä majurin arvon 1942. Hän kuului jatkosodan aikana ruotsinkielisten oikeistoradikaalien piiriin, joka julkaisi Svensk Botten- ja Aftonposten-lehtiä ja keräsi ruotsinkielisen vasta-adressin kolmenkymmenenkolmen kirjelmälle.

Svedlin oli naimisissa vuodesta 1918 Elin Savanderin kanssa. Heillä oli neljä lasta.

Teoksia

Hugget i ryggen (yhdessä Kurt Antellin ja Erik Grotenfeltin kanssa). Söderström & c:o, Helsingfors 1917
Finland i krigstid. Bonnier, Stockholm 1916 (nimimerkillä Sven Puke)
Kamp och äventyr i röda Finland. Förra delen, De nyländska kårernas kamp ; redigerad av Thure Svedlin. Schildt, Helsingfors 1918
Kamp och äventyr i röda Finland. Senare delen. Schildt, Helsingfors 1918
Valkoisten salainen toiminta Helsingissä punaisena aikana ; toim. Thure Svedlin. Gummerus 1919 (Teos digitaalisessa muodossa, Työväenliikkeen kirjasto, Digitaalinen arkisto (Helda))
Finlands frihetskrig skildrat av deltagare 1 : Förberedelser och förhistoria ; under redaktion av Kai Donner, Th. Svedlin, Heikki Nurmio. Schildt, Helsingfors 1921 (suomeksi nimellä Suomen vapaussota I, Valmistelut ja esihistoria. Gummerus 1921)
Finlands frihetskrig skildrat av deltagare 2 : Krigsutbrottet och frontbildningen ; under redaktion av Kai Donner, Th. Svedlin, Heikki Nurmio. Schildt, Helsingfors 1922 (suomeksi nimellä Suomen vapaussota II, Sodan puhkeaminen ja rintaman muodostuminen. Gummerus 1922)
Finlands frihetskrig skildrat av deltagare 3 : Händelserna i södra Finland och på Åland ; under redaktion av Kai Donner, Th. Svedlin, Heikki Nurmio. Schildt, Helsingfors 1921 (suomeksi nimellä Suomen vapaussota III, Etelä-Suomen ja Ahvenanmaan tapahtumat. Gummerus 1921)
Finlands frihetskrig skildrat av deltagare 4 : Tiden intill den vita offensiven ; under redaktion av Kai Donner, Th. Svedlin, Heikki Nurmio. Schildt, Helsingfors 1924 (suomeksi nimellä Suomen vapaussota IV, Aika valkoisten yleisen hyökkäyksen alkuun. Gummerus 1924)
Finlands frihetskrig skildrat av deltagare 5 : Tammerforsoffensiven ;under redaktion av Kai Donner, Th. Svedlin, Heikki Nurmio ; Tammerforsoffensiven av W. A. Douglas. Schildt, Helsingfors 1925 (suomeksi nimellä Suomen vapaussota V, Tampereen hyökkäysliike. Gummerus 1925)
Finlands frihetskrig skildrat av deltagare 6 : Tiden intill Viborgsoffensiven : västra Finlands rensning ; under redaktion av Kai Donner, Th. Svedlin, Heikki Nurmio. Schildt, Helsingfors 1927 (suomeksi nimellä Suomen vapaussota VI, Viipurin valloituksen edellinen aika : Länsi-Suomen puhdistaminen. Gummerus 1927)
Finlands frihetskrig skildrat av deltagare 7 : De tyska truppernas operationer i södra Finland ; under redaktion av Kai Donner, Th. Svedlin, Heikki Nurmio. Schildt, Helsingfors 1922 (suomeksi nimellä Suomen vapaussota VII, Saksan joukkojen toiminta Etelä-Suomessa. Gummerus 1922)
Finlands frihetskrig skildrat av deltagare 8 : Krigets slutoperationer i östra Finland ; under redaktion av Kai Donner, Th. Svedlin, Heikki Nurmio. Schildt, Helsingfors 1928 (suomeksi nimellä Suomen vapaussota VIII, Viimeiset sotatoimet Itä-Suomessa. Gummerus 1927)
Dalsbruks järnverk och brukspatroner 1686–1936. Aktiebolaget Dalsbruk, Helsingfors 1936.
Frihetskriget i översikt. Schildt, Helsingfors 1938 (suomeksi nimellä Vapaussota : yleiskuvaus Suomen vapaussodan kulusta. Otava 1939)

Lähteet

Kuka kukin on 1954 (Projekt Runeberg)
Aikalaiskirja 1934 (Projekt Runeberg)
Lars-Folke Landgrén: Svedlin, Thure (ruotsiksi) Biografiskt lexikon för Finland