Thierry Henry

ranskalainen jalkapalloilija

Thierry Daniel Henry (s. 17. elokuuta 1977[1] Les Ulis) on ranskalainen entinen jalkapalloilija ja valmentaja. Menestyneimpien ranskalaisten kärkipelaajien joukkoon luettu Henry edusti urallaan useita huippuseuroja, ja hän on Ranskan maajoukkueen kaikkien aikojen toiseksi paras maalintekijä sekä toiseksi eniten maaotteluita pelannut mies (123 ottelua ja 51 maalia)[3]. Henry lopetti uransa vuonna 2014 ja aloitti urheilukanava Sky Sportsin asiantuntijana alkuvuodesta 2015.[4]

Thierry Henry
Henkilötiedot
Koko nimi Thierry Daniel Henry
Syntymäaika 17. elokuuta 1977 (ikä 47)
Syntymäpaikka Les Ulis, Ranska[1]
Pelipaikka hyökkääjä
Pituus 188 senttimetriä
Lempinimi Titi
Seura
Seura Montreal Impact
Tehtävä Päävalmentaja
Junioriseurat
1983–1989 CO Les Ulis
1989–1990 US Palaiseau
1990–1991 ES Viry-Châtillon
1991–1992 Clairefontaine
1992–1993 Versailles
1993–1994 Monaco
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1994–1999 Monaco 110 (20)
1999 Juventus 16 (3)
1999–2007 Arsenal 254 (174)
2007–2010 Barcelona 80 (35)
2010–2014 New York Red Bulls 122 (51)
2012 Arsenal (laina) 4 (1)
Maajoukkue
1997–2010 Ranska 123 (51)
Valmennusura
2016–2018 Belgia (apuvalmentaja)
2018–2019 Monaco
2019–2021 Montreal Impact
2021-2022 Belgia (apuvalmentaja)
2023- Ranska U21

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 31. toukokuuta 2015.
Maajoukkueuran tilastot päivitetty 31. toukokuuta 2015.[2]

Henry vuonna 2011.

Pelaajana

muokkaa

Henry aloitti ammattilaisuransa Monacossa, jossa hän debytoi 17-vuotiaana.[1] Monacon valmentajana toimi tuolloin Arsène Wenger. Ranskan maajoukkueessa Henry teki ensiesiintymisensä lokakuussa 1997 Etelä-Afrikkaa vastaan.[2] Hän oli mukana myös Ranskan maailmanmestarijoukkueessa sen kotikilpailuissa vuonna 1998. Henry teki turnauksessa kolme maalia ollen joukkueensa paras maalintekijä.[2] Onnistuneiden MM-kilpailuiden jälkeen hän siirtyi tammikuussa 1999 italialaiseen Juventukseen. Juventuksessa Henry pelasi kuitenkin vain puolen kauden verran. Keskushyökkääjänä viihtyvää Henrya peluutettiin joukkueessa laidassa ja hän teki Juventukselle vain kolme maalia.

Kesällä 1999 Henry siirtyi Englannin Valioliigan Arsenaliin, jossa hänen uransa nousi uuteen kukoistukseen. Hän oli mukana myös Ranskan voittaessa vuoden 2000 EM-kilpailut.[1] Turnauksessa Henry teki kolme maalia.[2] MM-kilpailuissa 2002 Henry kuului Ranskan avauskokoonpanoon mutta hänen turnauksensa päättyi ulosajoon toisessa ottelussa Uruguayta vastaan eikä Ranska päässyt alkulohkosta jatkoon, kun kukaan joukkueesta ei onnistunut maalinteossa.[5] Arsenalissa Henryn maalintekotahti oli hurjaa ja hän nousi seuran kaikkien aikojen parhaaksi maalintekijäksi.[1] Sekä pelaajat että lehdistö valitsivat Henryn Englannin Valioliigan parhaaksi pelaajaksi kausina 2002–2003 ja 2003–2004.[2] Hän on sijoittunut kahdesti toiseksi Fifan vuoden pelaaja -äänestyksessä. Viimeisinä kausinaan Arsenalissa hän toimi myös joukkueen kapteenina.[2]

Kesällä 2007 Henry siirtyi espanjalaiseen Barcelonaan.[2] Sopimus oli nelivuotinen ja siirtosummaksi arvioitiin 24 miljoonaa euroa. Kaudella 2008–2009 Henry oli voittamassa Barcelonan riveissä Espanjan mestaruutta ja cupia sekä Mestarien liigaa.[2]

17. lokakuuta 2007 Henrysta tuli Ranskan maajoukkueen kaikkien aikojen paras maalintekijä, kun hänen kaksi maaliaan EM-karsintaottelussa Liettuaa vastaan nostivat maalimäärän 43 osumaan.[2] Entistä ennätystä piti hallussaan Michel Platini.[2]

MM-karsinnoissa 2010 Henry alusti kyseenalaisen maalin käsivirheen jälkeen Irlantia vastaan jättäen sen ulos kilpailuista. Vaikka Henry olikin mukana Barcelonassa kaudella 2009, jolloin joukkue voitti triplamestaruuden, siellä pelatut kaudet eivät olleet henkilökohtaisella tasolla yhtä menestyksekkäitä kuin Arsenalissa vietetyt.

Heinäkuussa 2010 Henry siirtyi Pohjois-Amerikan Major League Soccer -liigan New York Red Bullsiin.[6] Hän teki täyden debyyttinsä 31. heinäkuuta 2–2-tasapelissä Houstonia vastaan syöttäen molemmat maalit Juan Pablo Angelille.[2] Henry teki ensimmäisen MLS-maalinsa 28. elokuuta 2–0-voitossa San Josesta.[2] Henry sai 2000 dollarin sakot syyskuun 16. päivänä ottelussa FC Dallasia vastaan, kun hän aiheutti Kevin Hartmanin loukkaantumisen halutessaan potkaista pallon maaliin Mehdi Ballouchyn maalin jälkeen.

Tammikuussa 2011 hän siirtyi harjoittelemaan Arsenalin vahvuuteen pitääkseen yllä kuntoaan ennen MLS-kautta. 7. tammikuuta 2012 Arsenal kertoi tehneensä kahden kuukauden lainasopimuksen Henryn kanssa. Paluuottelussaan Henry teki vaihdosta tultuaan ratkaisumaalin FA Cupin ottelussa Leeds Unitedia vastaan.[7] Sopimus kattoi tammi- ja helmikuun, minkä jälkeen Henry palasi taas New York Red Bullsin vahvuuteen. Hän jätti seuran kauden 2014 jälkeen ja lopetti pelaajauransa.[8] Hän siirtyi uransa lopettamisen jälkeen Sky Sportsin jalkapalloasiantuntijaksi. Hän työskenteli kanavalla kesään 2018 saakka, kunnes ilmoitti keskittyvänsä valmennusuransa rakentamiseen.[9]

Valmentajana

muokkaa

Elokuussa 2016 Henry aloitti valmennusuransa Roberto Martínezin apulaisvalmentajana Belgian jalkapallomaajoukkueessa.[10] Henry voitti Belgian valmennustiimissä MM-pronssia 2018.[11]

13. lokakuuta 2018 Henrystä tuli entisen seuransa AS Monacon päävalmentaja kesään 2021 ulottuvalla sopimuksella.[12] Henry ei onnistunut kääntämään Monacon peliä parempaan suuntaan, vaan joukkue hävisi hänen alaisuudessaan pelaamistaan 20 ottelusta 11 ja voitti vain neljä. Seurajohto erotti Henryn 24. tammikuuta 2019, kun Monaco oli hävinnyt Ranskan cupissa FC Metzille.[13]

Marraskuussa 2019 Henry teki kaksivuotisen sopimuksen MLS-liigan kanadalaisjoukkue Montreal Impactin kanssa. [14]

Saavutukset

muokkaa

Pelaajana

muokkaa

Apulaisvalmentajana

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Tilastot

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. a b c d e f g h i Thierry Henry - FCBarcelona.cat FCBarcelona.cat (englanniksi) Viitattu 1.10.2014.
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Thierry Henry - MLSSoccer.com MLSSoccer.com (englanniksi) Viitattu 1.10.2014.
  3. Pierrend, José Luis: France - Record International Players 17.7.2018. RSSSF. Viitattu 1.11.2018. (englanniksi)
  4. Introducing Thierry Henry Sky.com. Viitattu 6.11.2015. (englanniksi)
  5. Eskola, Jussi, ym.: Jalkapallon MM-kisat 2002, s. 21–22, 25, 27. Intereuropean Publications Ltd Oy, 2002. ISBN 951-97920-6-6
  6. New York Red Bulls sign international star Thierry Henry 13.7.2010. New York Red Bulls. Arkistoitu 16.7.2010. Viitattu 14.7.2010.
  7. Henry makes hero's return 9.1.2012. ESPN Soccernet. Viitattu 10.2.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  8. Thierry Henry leaves New York Red Bulls 1.12.2014. BBC Football. Viitattu 6.8.2018. (englanniksi)
  9. Thierry Henry quits role as Sky Sports pundit to pursue job in management 17.7.2018. ESPN. Viitattu 6.8.2018. (englanniksi)
  10. Thierry Henry joins Belgium coaching staff as assistant to Roberto Martínez 26.8.2017. The Guardian. Arkistoitu 27.8.2016. Viitattu 6.8.2018. (englanniksi)
  11. England’s loss to Belgium seen by 9.8million compared with 30.9million for semi-final 16.7.2018. The Sun. Viitattu 6.8.2018. (englanniksi)
  12. Thierry Henry confirmed as new Monaco head coach 13.10.2018. The Telegraph. Viitattu 15.10.2018. (englanniksi)
  13. Thierry Henry: Monaco sack manager after three months in charge 24.1.2019. BBC Football. Viitattu 25.1.2019. (englanniksi)
  14. THIERRY HENRY NAMED HEAD COACH OF THE MONTREAL IMPACT Montreal Impact. Viitattu 23.12.2020. (englanniksi)
  15. Jukka Rönkä: Parhaat tuontilagerit. Urheilulehti, 2009, nro 12, s. 83.

Aiheesta muualla

muokkaa
Edeltäjä:
Sylvain Wiltord
Zinedine Zidane
France Footballin vuoden pelaaja
2000, 20032006
Seuraaja:
Patrick Vieira
Franck Ribéry
Edeltäjä:
Leonardo Jardim
AS Monacon päävalmentaja
10/2018–1/2019
Seuraaja:
Leonardo Jardim
Edeltäjä:
Wílmer Cabrera
Montreal Impactin päävalmentaja
1/2020–
Seuraaja: