Aluehallinto

Aluehallinto tarkoittaa hallinnossa tasoa, joka on valtion tai osavaltion keskushallintoa alempi ja yleensä sille alisteinen. Tällainen taso voi olla esimerkiksi lääni, maakunta, provinssi tai alue. Kunnat puolestaan luetaan yleensä kuuluviksi paikallishallintoon. Käytännöt aluehallinnon tasojen ja niiden nimeämisen suhteen vaihtelevat suuresti eri valtioiden välillä, ja usein jopa valtion sisällä. Esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa on useita erilaisia paikallishallinnon muotoja. Erityisesti Englannissa järjestelmä on monimutkainen.

Nykyaikaisissa vahvan keskushallinnon valtioissa aluehallinnon rooli päätöksenteossa valtion tasolla on usein selvästi pienempi kuin keskushallinnolla. Nimensä mukaisesti aluehallinnon yksiköt hoitavat paikallisia asioita. Niillä on joko jonkinlainen oikeus kerätä veroja tai niiden toiminta rahoitetaan keskushallinnon keräämillä veroilla. Yleensä kyseessä on näiden yhdistelmä. Veroja keräävillä aluehallinnon yksiköillä on usein demokraattisesti valittu edustus. Aluehallinnon tavallisimpia tehtäviä ovat muiden muassa koulutuksen ja terveydenhuollon järjestäminen, infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito sekä kaavoitus. Tällaiset tehtävät kuuluvat yleensä hierarkian alimmalle eli kuntatasolle.

Eri maissa käytettäviä aluehallinnon yksikköjä

• osavaltio, tasavalta (Kanadassa provinssi) - liittovaltion autonominen osa jossa on oma parlamenttinsa ja lainsäädäntönsä, mukaan lukien perustuslaki.
• itsehallintoalue, alueellinen yksikkö, jolla on oma parlamentti.
• territorio - anglosaksisissa maissa (Yhdysvallat, Kanada) liittovaltiotason yksikkö, jolla ei kuitenkaan ole omaa parlamenttia tai lainsäädäntöä. Ranskassa territorioita ovat merentakaiset departementit. Myös Australialla on territorioita.
• maakunta, provinssi - jakaa maan osiin yhtenäisvaltiossa. Tyypillisesti jonkinlainen historiallinen jako. Johdossa yleensä nimitetty kuvernööri.
• voivodikunta - maakunnan nimi Puolassa.
• alue (oblast) entisen Neuvostoliiton maiden maakuntatasoinen hallintoyksikkö, jolla on tiettyä itsehallintoa. Suurimmilla kaupungeilla on oblastin asema. Sille rinnakkaisia ovat kansallisten vähemmistöjen tasavallat, joilla on suurempi itsehallinto.
• alue (région) - Ranskan ensimmäisen tason jako (13 5), joka jakautuu edelleen departementteihin.
• lääni - ruotsalaisperäinen maakuntatason hallintoyksikkö, jonka tehtävänä on valvoa kuntien toimia. Johdossa on nimitetty maaherra. Läänejä on Ruotsissa ja Norjassa, aiemmin myös Suomessa (2009 asti).
• departementti - Ranskassa ja joissain Latinalaisen Amerikan maissa maakuntatason yksikkö. Ranskan 101 departementtia jaetaan 343 arrondissementtiin. Etelä-Amerikassa departementilla on yleensä presidentin nimittämä kuvernööri (Kolumbiassa myös valtuusto) ja se jakautuu kuntiin (Boliviassa provinsseihin).
• kantoni - Sveitsissä osavaltio, muissa maissa maakuntatason yksikkö.

Muita aluehallinnon yksiköitä ovat muiden muassa kreivikunnat (Englannissa, Walesissa ja Irlannissa) ja piirikunnat (Yhdysvalloissa).

Suomi

Pääartikkeli: Aluehallinto Suomessa

Katso myös

• Paikallishallinto
• NUTS, LAU - Euroopan unionin alueluokitusjärjestelmä
• Suomen NUTS-aluejako