Teemu Wirkkala
Teemu Sakari Wirkkala (s. 14. tammikuuta 1984 Kokkola) on suomalainen keihäänheittäjä. Hän edustaa Toholammin Urheilijoita.[1] Häntä on valmentanut vuodesta 2012 lähtien Petteri Piironen. Aikaisemmin häntä ovat valmentaneet isänsä Hannu Wirkkala ja vuoteen 2004 asti Petteri Piironen sekä vuosina 2005–2007 Hannu Wirkkala ja Kari Ihalainen, vuosina 2007–2009 Hannu Kangas ja vuosina 2010–2011 Kimmo Kinnunen.[1]
Wirkkala voitti vuonna 2001 alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuden Unkarin Debrecenissä tuloksella 76,18 (700 gramman keihäs). Seuraavana vuonna hän oli seitsemäs alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa Jamaikan Kingstonissa. Vuonna 2003 hän voitti alle 20-vuotiaiden Euroopan-mestaruuden Tampereella tuloksella 79,90 Tero Järvenpään ollessa toinen ja Antti Ruuskasen kolmas. Göteborgin EM-kilpailuissa 2006 hän karsiutui loppukilpailusta. Vuonna 2007 hän oli Osakan MM-kilpailuissa kahdestoista ja IAAF:n yleisurheilufinaalissa neljäs. Pekingin olympialaisissa 2008 Wirkkala sijoittui viidenneksi tuloksella 83,46. Seuraavana vuonna hän oli yhdeksäs Berliinin MM-kilpailuissa ja kuudes IAAF:n yleisurheilufinaalissa. Barcelonan EM-kilpailuissa 2010 hän sijoittui viidenneksi tuloksella 81,76 m.[2] Helsingin EM-kilpailuihin 2012 hän pääsi mukaan varamiehenä Antti Ruuskasen sairastuttua[3] mutta joutui nilkkavaivaisena keskeyttämään karsintakilpailun ensimmäisen heittonsa jälkeen ja jäi ilman tulosta[4]. Moskovan MM-kilpailuissa 2013 hän karsiutui loppukilpailusta.[1]
Wirkkalan ennätys on vuonna 2009 Joensuussa heitetty 87,23.[1] 27. heinäkuuta 2001 hän heitti Alavieskassa alle 18-vuotiaiden poikien maailmanennätyksen (700 g keihäs) 81,85 m.[5] Kalevan kisoissa Wirkkala on voittanut kultaa Espoossa 2009, hopeaa Kajaanissa 2010 ja pronssia Lappeenrannassa 2007 sekä Vaasassa 2013.[1] Hän voitti Pihtiputaan keihäskarnevaalit vuosina 2007[6] ja 2013[7]. Maaottelun keihäskilpailun hän on voittanut Helsingissä 2003. Kultaisen liigan kilpailuissa hän on ollut Oslossa toinen 2009 ja Berliinissä kolmas 2007. Timanttiliigassa hän oli 2010 toinen Pariisissa ja Tukholmassa sekä kolmas Oslossa.[1]
Teemu Wirkkalan kummityttö Mimosa Wirkkala kilpailee seitsenottelijana. Teemu Wirkkala opiskelee Kuortaneen urheiluopistossa valmentajan ammattitutkintoa.[8]
Parhaat tulokset
muokkaa- 10 parhaan tuloksen keskiarvo 85,36
- 87,23 (1) Joensuu 22.7.2009
- 86,95 (1) Daegu 25.9.2009
- 86,53 (3) Kuortane 26.6.2010
- 85,84 (1) Espoo 2.8.2009
- 85,04 (3) Oslo 4.6.2010
- 84,68 (2) Seinäjoki 6.6.2009
- 84,68 (2c1) Pihtipudas 28.6.2009
- 84,39 (3) Turku 25.6.2015
- 84,10 (2c1) Pihtipudas 29.6.2008
- 84,06 (3) Kuortane 3.6.2007
Kausien parhaat heitot
muokkaa- 2000 68,21 Kalajoki 10.9.
- 2001 69,22 Kälviä 25.7.
- 2002 74,56 Kuortane 18.5.
- 2003 80,57 Espoo 14.9.
- 2004 80,97 Marsa 13.3.
- 2005 80,68 Saarijärvi 25.6.
- 2006 82,82 Kuortane 24.6.
- 2007 84,06 Kuortane 3.6.
- 2008 84,10 Pihtipudas 29.6.
- 2009 87,23 Joensuu 22.7.
- 2010 86,53 Kuortane 26.6.
- 2011 82,39 Shanghai 15.5.
- 2012 83,73 Karjaa, Raasepori 7.6.
- 2013 82,91 Turku 16.6.
- 2014 77,45 Kuopio 2.8.
- 2015 84,39 Turku 25.6.
- 2016 81,16 Tampere 4.9.
- 2017 79,68 Seinäjoki 22.7.
- 2018 73,67 Ylivieska 8.9.
- 2019 78,91 Seinäjoki 21.7.
- 2020 76,84 Turku 16.8.
- 2021 76,93 Vaasa 29.6.
- 2022 78,00 Joensuu 7.8.
- 2023 74,30 Saarijärvi 25.6.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f Teemu Wirkkala Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
- ↑ Teemu Wirkkala Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
- ↑ Lehtisaari, Matti: Wirkkala nousee Suomen keihäsjoukkueeseen 26.6.2012. YLE. Viitattu 28.6.2012.
- ↑ Lehtisaari, Matti: Mannio ja Pitkämäki EM-keihäsfinaaliin 27.6.2012. YLE. Viitattu 28.6.2012.
- ↑ Yleisurheilu 2007 – Suomen Urheiluliiton vuosikirja, s. 648. Helsinki: Suomen Urheiluliitto, 2007. ISSN 0512-8005
- ↑ Keihäskarnevaalitulokset 2007 keihaskarnevaalit.com. Arkistoitu 5.7.2013. Viitattu 2.7.2013.
- ↑ http://www.iltasanomat.fi/yleisurheilu/art-1288578540863.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Nevalainen, Tapio: Wirkkala kuntouttaa kättään ja opiskelee valmentajaksi Etelä-Suomen Sanomat. 5.1.2020 (28.10.2016). Viitattu 6.8.2022.