Tazovski
Tazovski (ven. Тазовский) tai Taz, vuoteen 1949 saakka myös Halmer-Sede (ven. Хальмер-Седэ) on Tazin kunnallispiirin hallintokeskuksena toimiva kaupunkityyppinen taajama Jamalin Nenetsian autonomisen piirikunnan itäosissa Luoteis-Siperiassa, Tazinlahden pohjukassa, sinne laskevan Taz-joen suun eteläpuolella. Tazovski sijaitsee linnuntietä noin 540 kilometriä Jamalin Nenetsian pääkaupunki Salehardista itäkoillisen.[3]
| Tazovski (Тазовский) Taz; 1949 saakka: Halmer-Sede |
|
|---|---|
.png) lippu |
|
 Jamalin Nenetsian sijainti Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella |
|
  Tazovski |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Piirikunta | Jamalin Nenetsia |
| Piiri | Tazin piiri |
| Historiallinen maininta | 1500-luku |
| Väkiluku (2010) | 6 793 |
| Postinumero | 629350[1] |
| Suuntanumero(t) | 7 34940[2] |
Väestö
muokkaaVuoden 2010 väestönlaskennan mukaan taajamassa asui 6 793 henkeä ja koko Tazin eli Tazovskin kunnallispiirissä 16 537.[4] Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan Tazovskin taajaman etninen jakauma oli seuraava: nenetsit 51,7%, venäläiset 31,3%, ukrainalaiset 6,9%, tataarit 3,0%, azerit 1,3 %, valkovenäläiset 0,7% ja muut kansallisuudet 5,1%.[5]
Historiaa
muokkaaEnsimmäiset historialliset maininnat kylästä alueella liittyvät 1500-luvun kauppareitin kuvaamiseen. Tazin kylä tunnetaan siten yhtenä koko Jamalin Nenetsian piirikunnan vanhimmista asutuspaikkoina. Vuodesta 1883 alkaen kauppayhtiö (Funk, Murzein ja Vordropper) piti kauppa-asemaa kylässä Halmer-Seden alueella (nenetsiaksi: kuollut mäki/harju); sieltä vaihdettiin teetä, sokeria, tulitikkuja ja vastaavaan paikallisten asukkaiden kalaa vastaan. Seuraavana vuonna kauppayhtiö ryhtyi ostamaan paikallisten nenetsien Taz-joelta ja Tazinlahdelta pyytämää kalaa tonnikaupalla. Kauppiaat vaihtuivat, kylä kehittyi.[5]
Vallankumous puhkesi ja aikanaan tästä kaukaisesta kylästäkin tuli osa Neuvostoliittoa. Vuonna 1921 perustettiin ideologian mukaisesti kyläneuvosto, joka otti paikallisten asukkaiden elämän ja osuuskuntien järjestämisen vastuulleen. Kylän pääasiallinen toimeentulo oli lokakuussa 1931 kalastus, johon tarkoitukseen oli yhteensä seitsemän moottorivenettä tai kalastusalusta. Kylässä asui 2 560 henkeä, joista vain 14 oli lukutaitoisia...[5]
Liikenneyhteyksiä
muokkaaTaajamassa on kesäkaudella avoin jokisatama ja ainakin joskus käytössä ollut pienlentokenttä (helikopterilennot). Maantieyhteys muualle Jamalin Nenetsiaan olemassa petrokemian tuotantokenttien ja Urengoin kautta. Lähin rautatieasema on noin 10 kilometriä Urengoista länteen sijaitseva Korotšajevo. Lähin 100 tuhannen asukkaan kaupunki on Novyi Urengoi, joka sijaitsee linnuntietä noin 180 kilometriä lounaaseen (rautatie ja lentoasema).[3][6]
Lähteet
muokkaa- ↑ Jamalo-Nenetski avtonomnyi okryg: Potštovnyje indeksy ruspostindex.ru. Viitattu 30.4.2012. (venäjäksi)
- ↑ Jamalo-Nenetski avtonomnyi okryg: Telefonnyje kody ruspostindex.ru. Viitattu 30.4.2012. (venäjäksi)
- ↑ a b Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 ( 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
- ↑ Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 30.4.2012. (venäjäksi)
- ↑ a b c P posjoleni (Tazovskin taajamasta) Tazin piiri, tasu.ru. Arkistoitu 20.4.2013. Viitattu 13.5.2012. (venäjäksi)
- ↑ Схема развития объектов транспорта, путей сообщения, информатики и связи регионального значения Jamalin nenetsien autonomisen piirikunnan aiempi virallinen sivusto, adm.yanao.ru. Viitattu 13.5.2012. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
muokkaa- Tazin eli Tazovskin piirin kotisivut (venäjäksi)