Tapanila
Tapanila (ruots. Mosabacka) on vanha huvila-alue[2] ja Malmin peruspiiriin kuuluva osa-alue Koillis-Helsingissä pääradan varrella. Yhdessä Tapaninvainion kanssa se muodostaa Tapaninkylän kaupunginosan.
| Tapanila | |
|---|---|
| Mosabacka | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Tapanila korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Koillinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 392 |
| Pinta-ala | 1,46 km² |
| Väkiluku | 6 193 ()[1] |
| Väestötiheys | 3 0749 as./km² |
| Osa-alueet | on osa-alue Tapaninkylässä, Malmin peruspiirissä |
| Postinumero(t) | 00730, 00731 |
| Lähialueet | Ala-Malmi, Malmin lentokenttä, Puistola, Tapaninvainio, Töyrynummi, Ylä-Malmi |
Tapanilan alueen naapureina ovat lounaassa Ylä-Malmi ja lännessä Tapaninvainio; näihin molempiin rajalinjana toimii Kotinummentie. Pohjoisessa Tapanilankaaren (tie) toisella puolella sijaitsevat Tapulikaupunki ja Puistola. Idässä Malminkaari (tie) määrittää rajan Malmin lentokentän suuntaan. Radan eteläpuolella naapurina on Ala-Malmi.
Tapanilan länsiosa on pientalovaltainen. Radan itäpuolella on kerrostaloalue, joka on pääosin rakennettu 1970- ja 1980-luvuilla lukuun ottamatta 2003–2005 rakennettua Fallkullan aluetta.
Tapanilassa toimii vuonna 1908 perustettu työväenyhdistys, jonka omistuksessa on vuonna 1924 valmistunut, nykyisin suojeltu työväentalo.
Historia
muokkaaTapanila, kuten muukin Uusimaa, oli esihistoriallisella ajalla todennäköisesti hämäläisten aluetta. Alkuperäinen asutus on ollut mahdollisesti peräisin Hämeestä. Alueen vanhan asutuksen kylä on ollut paikannimitutkimuksen perusteella mahdollisesti Kaukola. Ruotsalaisten keskiajalla toisen ristiretken vanavedessä tekemän Uudenmaan kolonisaation seurauksena alue kuitenkin myöhemmin ruotsalaistui.[3]
Tapaninkylä oli yksi Helsingin maalaiskunnan vanhimmista ja suurimmista henkikirjakylistä, jossa oli isonjaon päättyessä vuonna 1777 kaikkiaan 12 taloa. Myöhemmin niiden maista muodostettiin useita pienempiä tiloja. Rautatien varteen kylän alueelle perustettiin vuonna 1907 pysäkki, joka myöhemmin korotettiin asemaksi.[4] Varsinaista asemarakennusta ei Tapanilassa enää ole.
Tapanilaa mainostettiin vuonna 1910 näin: "Missä aiotte asua! Sananen niille, jotka kärsivät asuntokurjuutta pääkaupungissa." A.B. Parkstad-Wanda-Puistokylä O.Y. osti syksyllä 1906 laajat alueet Tapanilasta ja alkoi seuraavana keväänä myydä siitä palstoja. Alueelle syntyi nopeasti vehreä puutarhaesikaupunki. Radan länsipuolen mäki on paremmin rakentamiseen soveltuvaa ja se rakennettiin ensin. Tapanila muodostettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi vuonna 1908 ja yhdistettiin Malmin kanssa Malmi–Tapanilan yhdyskunnaksi vuonna 1915. Vuoteen 1935 mennessä alueelta lohkottiin noin 2 500 asuntotonttia, ja Tapanilasta muodostui Helsingin suurin esikaupunki.[5]
Kaupunginosa liitettiin Helsinkiin 1946 ja jaettiin Tapanilan ja Tapaninvainion osa-alueisiin vuonna 1959.
Tapanilassa toimi vuosina 1909–1956 yksi Suomen vanhimmista tanssilavoista, paikallisen työväenyhdistyksen omistama Mosabackan lava. Työväenyhdistyksen näyttämötoiminta on jatkunut vilkkaana nykypäiviin saakka. Tapanilasta kotoisin olevia muusikoita ovat muun muassa Erik Lindström ja Pauli Granfelt.
Tapanila asuinalueena
muokkaa
Tapanila on omakoti-, rivitalo- ja pienkerrostaloalue. Omakotitaloista on suhteellisen suuri osa vanhoja, 1900-luvun alussa rakennettuja ja myöhemmin kunnostettuja. Kerrostaloissa, rivitaloissa ja paritaloissa on omistus-, osaomistus-, asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja. Vuonna 1990 alueen tonttien rakennusoikeudet kaksinkertaistettiin, ja tämän vuoksi uudisrakennuksia alueella on paljon. Samalla pihat kutistuivat ja alueen puutarhamaisuus väheni. Rakennustyylissä on vältytty pahoilta ylilyönneiltä – alueen tyyli on säilynyt hyvin.[6] Yhtenä erikoisuutena alueella on muutama Terijoelta aikanaan siirretty huvila, jotka tunnistaa pyöröhirsirakenteesta.
Yrityksiä ja palveluja
muokkaa
Yritys- ja teollisuustoimintaa Tapanilassa on enää vähän. Aivan rautatien varressa kuitenkin sijaitsee vanha teollisuuskortteli, jossa ovat aikoinaan toimineet autokoritehdas ja Sanduddin tapettitehdas. Nykyään entisen tapettitehtaan rakennuksessa toimii autokorjaamoja, ja siellä on taiteilijoiden työhuoneita sekä Teatteri Tuike. Kuoppatien reunalla ollut teollisuus (Fläkt, Mock Doors) on väistynyt tai väistymässä asutuksen tieltä.
Tapanilassa on useita kouluja, muun muassa puretun asbestitehtaan tontille vuonna 2004 valmistunut Hiidenkiven peruskoulu, joka on Helsingin suurimpia kouluja.
Tapanilan kirjasto on ollut lakkautusuhan alaisena mutta on yhä toiminnassa. Tapanilan muita palveluja ovat muun muassa asiamiesposti, ruokakaupat, kioski, muutama ravintola ja taidegalleriat. Läheisissä Malmin ja Tikkurilan aluekeskuksissa on lisää palveluja.
Tapanilassa sijaitsee Tapanilan tukikoti, joka on tarkoitettu asunnottomille miehille.[7]
Pääkatu Päivöläntie halkaisee Tapanilan keskeltä. Kadun puolivälissä on pieni tori, eteläpäässä Tapanilan rautatieasema ja ravintola Dogtori. Urheilutalon vieressä on pieni kirjasto. Pohjoisessa kylä jatkuu kaupungin virallisten rajojen yli Rasmuksentielle, idässä Fallkullaan, etelässä Malmin rajoille ja lännessä Tapaninvainion kujasille. Viralliset rajat ovat paljon pienemmät, ja joissain dokumenteissa Tapanila on kokonaan kadonnutselvennä.[8]
Urheilu
muokkaaYksi alueen tunnetuimmista urheiluseuroista on yleisseura Tapanilan Erä, jonka salibandyjaosto oli aikanaan Suomen menestynein salibandyseura.[9] Esimerkiksi naisten edustusjoukkue, Erä III, oli ensimmäinen suomalainen joukkue, joka voitti EuroFloorball Cupin mestaruuden.
Liikenneyhteyksiä
muokkaa
- I-, P-, K - ja T-junat Tapanilan asemalle
- 61 (Rautatientori – Pukinmäki – Tapanilan urheilukeskus)
- 73 (Karhupuisto – Malmi - Tapulikaupunki – Ala-Tikkurila)
- 73N (yö- ja sunnuntailinja, Rautatientori – Malmi – Tapulikaupunki – Ala-Tikkurila)
- 74 (Karhupuisto – Malmi – Tapanila – Puistola – Heikinlaakso)
- 74N (Rautatientori – Sörnäinen – Tapanila – Heikinlaakso)
Lähteet
muokkaa- ↑ http://www.aluesarjat.fi/. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ http://www.tapanila.fi/historia/
- ↑ Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 161. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
- ↑ Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 185. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970.
- ↑ Helsingin kadunnmet, s. 185.
- ↑ http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/07_02_20_vuori_hki_alueittain_2006.pdf Helsingin kaupungin tietokeskuksen sivut
- ↑ http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/HelsinkiV2/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/sosiaalinen-tuki-ja-toimeentulo/asunnottomien-tuet-ja-palvelut/tukikodit/?1dmy&urile=wcm:path:/wps/wcm/connect/HelsinkiV2/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/lapsiperheiden-palvelut/neuvola/#tapaninkyla (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://omakaupunki.hs.fi/haku/Tapanila (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.tapanilanera.fi
Aiheesta muualla
muokkaa