Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto (lyhenne TAU) on Tampereella toimiva yliopisto. Se muodostui vuoden 2019 alusta Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston sulautuessa vuonna 2017 perustettuun Tampereen korkeakoulusäätiöön. Tampereen yliopisto on runsaalla 20 000 opiskelijallaan Suomen toiseksi suurin yliopisto.[2]
| Tampereen yliopisto | |
|---|---|
 |
|
 Toivo Korhosen suunnittelema 1960 valmistunut Päätalo-rakennus. |
|
|
lat. Universitas Tamperensis
|
|
|
engl. Tampere University
|
|
| Motto | Ihminen ratkaisee |
| Perustettu | 20.4.2017[1] (aloitti 1.1.2019) |
| Tyyppi | Säätiöyliopisto |
| Rehtori | Keijo Hämäläinen |
| Henkilökunta | 5 000 |
| Opiskelijoita | 18 800 (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) |
| Jatko-opiskelijoita | 2 700 (tohtorikoulutettavat) |
| Sivusto |
www |
Tampereen yliopisto on säätiömuotoinen. Oikeushenkilönä se on nimeltään Tampereen korkeakoulusäätiö, ja yliopistolaissa se on ”Tampereen yliopistona toimiva Tampereen korkeakoulusäätiö”.[3][4] Säätiö omistaa myös 87 % Tampereen ammattikorkeakoulusta.[5] Yhdessä ne muodostavat niin ikään Suomen toiseksi suurimman, yli 30 000 opiskelijan korkeakouluyhteisön.[2] Yliopiston ylioppilaskuntana toimii Tampereen ylioppilaskunta.
Historia
muokkaaTampereen yliopisto
muokkaa- Pääartikkeli: Tampereen yliopisto (1925–2018)
Vuonna 1925 perustettiin Helsinkiin Kansalaiskorkeakoulu, joka vaihtoi nimekseen Yhteiskunnallinen korkeakoulu vuonna 1930. YKK muutti Tampereelle vuonna 1960, jolloin valmistui myös yliopiston keskustakampuksen päärakennus. Korkeakoulu nimettiin uudelleen Tampereen yliopistoksi vuonna 1966. Valtio-omisteiseksi yliopisto muuttui vuonna 1974. Alkujaan yhteiskuntatieteisiin painottunut korkeakoulu laajeni vuosien saatossa monialaiseksi yliopistoksi.
Tampereen teknillinen yliopisto
muokkaa- Pääartikkeli: Tampereen teknillinen yliopisto
Vuonna 1969 Tampereelle perustettiin Teknillisen korkeakoulun sivukorkeakoulu teknillisen alan koulutustarpeeseen. Korkeakoulu itsenäistyi vuonna 1972 nimellä Tampereen teknillinen korkeakoulu ja muutti Hervannan esikaupunkiin vaiheittain vuodesta 1974 alkaen. Vuonna 2003 TTKK vaihtoi nimensä Tampereen teknilliseksi yliopistoksi. TTY muuttui säätiöyliopistoksi vuonna 2010.
Yhdistyminen
muokkaaTamperelaiset korkeakoulut alkoivat keväällä 2014 vuorineuvos Stig Gustavsonin johdolla selvittää yhteistyön syventämisen vaihtoehtoja. Seuraavana syksynä valmistunut selvitys sai jatkoa koulujen vararehtoreista koostetusta työryhmästä, jonka työn tuloksena korkeakoulujen hallitukset nostivat seuraavan vuoden toukokuussa esille mahdollisuuden yhdistymisestä. Prosessia alettiin tässä vaiheessa kutsua nimellä Tampere3[6].
Uutena yliopistona toimivan Tampereen korkeakoulusäätiön perustamistilaisuudessa yliopiston nimeksi ilmoitettiin Tampereen uusi yliopisto, englanniksi Tampere New University. Ehdotusta kritisoitiin voimakkaasti ja nimi muutettiin Tampereen yliopistoksi[7]. Alkuperäisen nimen tarkoitus oli painottaa että kyseessä on nimenomaan uusi yliopisto, eikä samanniminen vanha yliopisto johon teknillinen yliopisto on vain liitetty. Tampereen korkeakoulusäätiö perustettiin vuonna 2017.
Uusi Tampereen yliopisto aloitti varsinaisen toimintansa 1.1.2019. Samalla yliopistosta tuli Tampereen ammattikorkeakoulun pääomistaja.[2]
Yksiköt
muokkaaTiedekunnat
muokkaaTampereen yliopistossa on 7 tiedekuntaa[8].
- Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta (ITC)
- Johtamisen ja talouden tiedekunta (MAB)
- Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta (EDU)
- Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta (MET)
- Rakennetun ympäristön tiedekunta (BEN)
- Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta (ENS)
- Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (SOC)
Muut yksiköt
muokkaa- Kielikeskus
- Kirjasto
- Porin yksikkö
- Seinäjoen yksikkö
- Tampereen normaalikoulu
- Tampereen ammattikorkeakoulu (87 %)
Kampusalueet
muokkaa
Tampereen yliopistolla on kolme kampusaluetta. Näiden lisäksi toimintaa on Lahden, Porin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa.
Keskustakampus on vanhan Tampereen yliopiston pääkampus Kalevanharjun kaupunginosassa. Rakennuksista Päätalo, Linna ja Virta on nimetty tunnettujen tamperelaisten henkilöiden mukaan.
Hervannan kampus on vanhan Tampereen teknillisen yliopiston pääkampus. Rakennukset on nimetty eri tekniikan alojen mukaan, kuten Konetalo ja Sähkötalo.
Kaupin kampus sijaitsee Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Tampereen ammattikorkeakoulun välittömässä läheisyydessä.
Tampereen yliopisto pyrkii vähentämään neljännesosan tiloistaan vuoteen 2030 mennessä. Muutosta on vastustettu.[9] Yksi keinoista saavuttaa tilavähennystavoite on Sähkötalon remontti [10].
Rehtorit
muokkaaAloittavan yliopiston rehtoriksi valittiin Luonnonvarakeskuksen toimitusjohtaja Mari Walls.[2] Hänen valintansa aiheutti keskustelua julkisuudessa, sillä rekrytointiin liittyviä asiakirjoja ei annettu julkisuuteen. Maaliskuussa 2020 yliopisto luovutti niistä osan Suomen Kuvalehdelle, mutta valintaprosessista vastannut konsultti, kansainvälinen Heidrick & Struggles -yhtiö ei luovuta kaikkia yliopistolle. Ainakin yhtä hakijaa oli neuvottu vetämään hakemus pois, etteivät asiakirjat joutuisi julkisuuteen. Yliopiston nykyisen hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin käynnisti selvityksen asiakirjojen pimittämisestä, jolloin asiakirjoja löytyi suuret määrät. Niiden perusteella selvisi, että tehtävään oli ehdolla ainakin 23 henkilöä. Myös konsultin hallussa olevat asiakirjat kuuluvat julkisuuslain piiriin, ja yliopisto harkitsee niiden hakemista oikeusteitse.[11]
Wallsin kausi loppui jo suunniteltua aikaisemmin ja uudeksi rehtoriksi astui 1. kesäkuuta 2023 Keijo Hämäläinen.
Entisiä opiskelijoita
muokkaa- Jyrki Katainen – yhteiskuntatieteiden maisteri, Suomen pääministeri (2011–2014)
- Sanna Marin – hallintotieteiden maisteri, Suomen pääministeri (2019–2023)
- Mika Lintilä – hallintotieteiden kandidaatti, Suomen elinkeinoministeri (2019–)
- Kalevi Sorsa – yhteiskuntatieteiden maisteri, Suomen pääministerinä neljässä hallituksessa (1972–1975, 1977–1979, 1982–1983, 1983–1987)
- Paula Risikko – terveystieteiden tohtori, muun muassa Suomen sisäministeri (2016–2018)
- Sampo Terho – filosofian maisteri, Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri (2017–2019)
- Satu Hassi – tekniikan lisensiaatti, Ympäristöministeri (1999–2002)
- Hailemariam Desalegn – diplomi-insinööri, Etiopian pääministeri (2012–2018)
- Rainer Mahlamäki – arkkitehti, muun muassa Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto
- Kari Jormakka – filosofian tohtori, arkkitehti
- Jouko Karvinen – diplomi-insinööri, Stora Enson toimitusjohtaja (2007–2014)
- Matti Kähkönen – diplomi-insinööri, Metson toimitusjohtaja (2011–2017)
- Jarmo Kekäläinen – kauppatieteiden maisteri, NHL-seura Columbus Blue Jacketsin toimitusjohtaja (2013–2024)
- Mariina Hallikainen – tekniikan kandidaatti, Colossal Orderin toimitusjohtaja (2009–)
- Hille Korhonen – diplomi-insinööri, Nokian Renkaiden toimitusjohtaja (2017–2020)
- Kari Neilimo – kauppatieteiden tohtori, vuorineuvos
Lähteet
muokkaa- ↑ Tampereen korkeakoulusäätiö perustettiin Tampereen kaupunki. 20.4.2017. Viitattu 23.7.2018.
- ↑ a b c d Mansikka, Heli: Uusi Tampereen yliopisto saa rehtorin Luonnonvarakeskuksesta – professori Mari Wallsin valinta oli yksimielinen 23.4.2018. Yle. Viitattu 31.12.2018.
- ↑ Tampereen korkeakoulusäätiö sr YTJ – Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Viitattu 6.3.2019.
- ↑ Laki yliopistolain muuttamisesta 1367/2018 finlex.fi. Viitattu 6.3.2019.
- ↑ Organisaatio – TAMK tamk.fi. Viitattu 23.7.2018.
- ↑ Tästä on kyse Tampereelle syntyvässä uudessa korkeakouluyhteisössä – Lue tästä kaikki Tampere 3 -hankkeesta Aamulehti. 21.2.2018. Arkistoitu 3.8.2018. Viitattu 24.7.2018.
- ↑ ”Uusi on ihan pian vanha” – Tampereen korkeakoulun nimeksi sittenkin ”Tampereen yliopisto” – Aviisi Aviisi. 14.9.2017. Viitattu 24.7.2018.
- ↑ Tampereen uuden yliopiston tiedekuntajako jättää johtamisen tutkinto-ohjelmat erilleen Aamulehti. 8.6.2018. Arkistoitu 31.8.2018. Viitattu 23.7.2018.
- ↑ Elina Nieminen, Yliopiston Linna vallattiin perjantai-iltana – suunnitelmat tilojen vähentämisestä saavat täystyrmäyksen Tampereella, Yle 5.11.2021. Viitattu: 6.9.2024.
- ↑ Riina Haapala, Tampereen yliopisto saa uuden laboratoriorakennuksen – "Yksi vaativimmista hankkeista", Tamperelainen 8.5.2024. Viitattu: 6.9.2024.
- ↑ Jari Hanska, Herlin pani tuulemaan, Suomen Kuvalehti 20.3.2020