Tammenterho
Tammenterho on tammen tuottama pähkinä. Se soveltuu ihmisravinnoksi, mutta sen käyttö on nykyisin melko vähäistä.
Ominaisuudet
muokkaaTammenterho sisältää yhden tai joskus harvoin kaksi siementä, jotka ovat kovan kuoren sisällä. Terhojen pituus vaihtelee 1–6 senttimetrin ja leveys 0,8–4 senttimetrin välillä.lähde?
Tammenterhon kypsyminen kestää lajista riippuen 6–24 kuukautta.lähde? Terhon perikarppi muuttuu terhon kypsyessä tavallisesti vihreästä kokonaan tai osittain tummanruskeaksi tai mustaksi. Lajista riippuen tammenterho voi olla mustan, ruskean, keltaisen tai vihreän kirjava.[1]
Sato
muokkaaTammi alkaa tuottaa terhoja noin 20–30-vuotiaana. Sadon suuruus riippuu lajista – rautatammi saattaa tuottaa terhoja 300 kilogrammaa vuosittain, oregoninvalkotammi 90 kilogrammaa ja Quercus stellata vain keskimäärin 5 kilogrammaa.[1]
Tammenterhosato kerätään tavallisesti alku- tai keskisyksyllä villistä tammista käsin. Sadon suuruus vaihtelee huomattavasti vuosittain, ja usein sato jää monena peräkkäisenä vuonna pieneksi. Tämä aiheuttaa sen, että tammenterhoista riippuvaiset nisäkkäät ja linnut vähenevät niin, että kun taas tulee hyvä tammenterhovuosi, terhoja jää tarpeeksi tuottamaan uusia tammentaimia.[1]
Ravintona
muokkaa
Tammenterhot ovat tärkeää ravintoa monille nisäkkäille ja linnuille. Niitä syövät esimerkiksi orava, metsähiiri, pähkinähakki ja sepelkyyhky.[2] Sen sijaan koiralle ne voivat olla vaarallisia.[3]
Kaikki tammenterhot soveltuvat ihmisravinnoksi. Niiden korkean tanniinipitoisuuden vuoksi terhot on käsiteltävä ennen syömistä. Tanniini ja kitkeryys poistetaan terhoista liuottamalla tai keittämällä ne vedessä tietyn ajan. Keittovesi vaihdetaan aina kun se on värjäytynyt tanniinista, ja keittäminen voidaan lopettaa, kun vesi ei enää värjäydy.[1]
Tammenterhosta puristettu öljy muistuttaa oliiviöljyä, ja sitä käytetään ruoanlaitossa Pohjois-Afrikassa. Tammenterhoista tehdään myös jauhoa ja korvikekahvia. Portugalissa ja Espanjassa terhoja kasvatetaan sianrehuksi.[1]
Tammenterhojen ravintosisältö vaihtelee lajeittain. 100 grammassa terhoja on tyypillisesti 500 kilokaloria energiaa, 30 grammaa rasvaa, 50 grammaa hiilihydraattia ja 8 grammaa proteiinia, sekä 50 milligrammaa kalsiumia ja 700 milligrammaa kaliumia sekä runsaasti mangaania.[1] Terhoissa on myös runsaasti rautaa sekä A- ja E-vitamiineja.[4]
Länsimaissa tammenterhoja ei juurikaan enää syödä, vaan tammet käytetään mieluummin puuntuotantoon kuin terhojen tuotantoon. Tammenterhot kuuluvat kuitenkin joidenkin Yhdysvaltain intiaanien sekä joidenkin Aasian, Turkin ja Lounais-Euroopan asukkaiden ruokavalioon. Koreassa terhoja kerätään vuosittain yli miljoona tonnia ihmisravinnoksi.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g Janick, Jules & Paull, Robert E. (toim.): The Encyclopedia of Fruit & Nuts, s. 406–409. CABI, 2008. ISBN 978 0 85199 638 7
- ↑ Risto Sulkava: Sepelkyyhkyt tammenterhoapajalla Suomen Luonto. 2013. Viitattu 13.6.2022.
- ↑ Hevoskastanjat ja tammenterhot voivat olla koiralle vaarallisia Agria. 2017. Viitattu 13.6.2022.
- ↑ Are Acorns Edible? Everything You Need to Know Healthline. Viitattu 13.6.2022.
Aiheesta muualla
muokkaa- The Acorn Harvest: Acorn Foraging and Recipes Fres Bites Daily (englanniksi)