Töölön yhteiskoulu
Töölön yhteiskoulu (TYK), puhekielellä Tykki, on Helsingin Taka-Töölön kaupunginosassa sijaitseva peruskoulun yläkoulu sekä toisen asteen oppilaitos. Koulu on perustettu oppikouluna vuonna 1912.[4] Koulussa toimivat perusopetuksen luokat 7–9 ja lukio sekä iltaisin toimiva aikuislukio. Vuonna 1927 perustettu Töölön yhteiskoulun aikuislukio on Suomen vanhin[5] ja yksi Euroopan vanhimmista.[6][7] Yksityisen koulun omistaa Töölön yhteiskoulun osakeyhtiö.[8] Koulurakennus sijaitsee osoitteessa Urheilukatu 10–12.
| Töölön yhteiskoulu | |
|---|---|
 |
|
 TYK (etummainen vihreä rakennus) Stadionin tornista nähtynä. |
|
| Sijainti | Taka-Töölö, Helsinki |
| Koordinaatit | |
| Tyyppi |
peruskoulun yläkoulu toisen asteen oppilaitos |
| Perustettu | 1912 |
| Rehtori |
Marja Mikkola (yläkoulu ja lukio) Kari Pekkarinen (aikuislukio)[1] |
| Luokat |
7–9 (peruskoulu) lukio aikuislukio |
| Opiskelijoita |
peruskoulu: n. 340 (2022)[2] lukio: n. 300 (2022)[3] aikuislukio: n. 180 (2022)[3] yhteensä: n. 820 (2022) |
| Verkkosivut | |
Vuonna 2022 koulussa oli noin 340 peruskoulun oppilasta[2], noin 300 lukion opiskelijaa ja noin 180 aikuislukion opiskelijaa.[3] Lukioon otettiin vuoden 2023 yhteishaussa 96 uutta opiskelijaa. Alin keskiarvo haussa oli 9,23.[9] Aikuislukioon ei ole keskiarvorajaa.[5]
Koulun historia
muokkaaTöölön yhteiskoulun perustajana toimi filosofian maisteri Väinö Heikkilä. Vuonna 1912 hän anoi lupaa koulun perustamiseen Töölöön. Koulun perustamisen päällimmäisenä syynä oli helpottaa Töölön alueen ja esikaupungin kasvavaa oppikoulutarvetta. Töölön yhteiskoulun yleisistä asioista päättänyt kokous pidettiin Töölön sokeritehtaan lukusalissa. Osakeyhtiö perustettiin senaattori Otto Stenrothin toimesta 8000 markan osakepääomalla. Töölön yhteiskoulu aloitti toimintansa syksyllä 1912 Rosavillan huvilassa Läntisen viertotien (nykyisen Mannerheimintien) varrella. Jo seuraavana syksynä koulu muutti kuitenkin suurempiin tiloihin Ruusulankatu 16:een. Ensimmäisenä lukuvuonna oppilaita oli 58 ja opettajia 10. Koulu sai luvan antaa keskikoulutodistuksia keväällä 1921. Ylioppilastutkinto-oikeus saatiin marraskuussa 1928.[6]
Vuonna 1927 valmistui koulun nykyiselle paikalle Urheilukatu 10–12:een uusi koulurakennus. Rakennuksen on piirtänyt arkkitehti A. Ekman. Koulutalo vaurioitui helmikuussa 1944 Helsingin suurpommituksissa, mutta rakennus korjattiin sodan jälkeen kuntoon. Vuosina 1959–1960 suoritettiin koulurakennuksen mittava laajennus- ja uusimistyö, jonka suunnitteli arkkitehti Markus Tavio. Oppilaiden määrä nousi 1960-luvun alussa 600:sta yli 700:aan. Kouluun rakennettiin muun muassa kotitaloustila sekä yhdeksän uutta luokkahuonetta. Saneeraus jatkui aina 1970-luvulle asti, jolloin kouluun saatiin kielistudio.[6]
Karjalan yhteiskoulu yhtyi Töölön yhteiskoulun lukioon 1. elokuuta 1986. Samalla 1970-luvulla perustettu iltalinja muuttui erilliseksi perusasteen sisältäväksi Töölön yhteiskoulun iltalukioksi.[6]
Viimeisin peruskorjaus tehtiin 2000-luvun alussa koulun 90-vuotisjuhlia varten. Syksyllä 2006 valmistui täysin peruskorjattu oppilasruokala. Vuonna 2012 koulu juhli 100-vuotisjuhlia.[6]
| Päivälukion keskiarvoraja 2000–2023 | |
|---|---|
| Vuosi | KA-raja |
| 2000–2001 |  8,09[10]
|
| 2001–2002 |  8,60[10]
|
| 2002–2003 |  7,44[10]
|
| 2003–2004 | 8,09[10]
|
| 2004–2005 | 8,10[10]
|
| 2005–2006 | 8,20[10]
|
| 2006–2007 | 8,61[10]
|
| 2007–2008 | 8,77[10]
|
| 2008–2009 | 8,77[10]
|
| 2009–2010 | 9,00[10]
|
| 2010–2011 | 8,92[10]
|
| 2011–2012 | 8,50[10]
|
| 2012–2013 | 8,75[10]
|
| 2013–2014 | 8,79[10]
|
| 2014–2015 | 8,85[10]
|
| 2015–2016 | 8,85[10]
|
| 2016–2017 | 9,08[10]
|
| 2017–2018 | 9,17[10]
|
| 2018–2019 | 9,23[10]
|
| 2019–2020 | 9,25[10]
|
| 2020–2021 | 9,17[10]
|
| 2021–2022 | 9,33[10]
|
| 2022–2023 | 9,25[10]
|
| 2023–2024 | 9,23[10]
|
Aikuislukio
muokkaaLukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkinnon lisäksi aikuislukiossa voi jatkaa keskeytyneet lukio-opinnot loppuun tai opiskella yksittäisiä oppiaineita. Vuosittain noin puolella aikuislukiosta ylioppilaaksi kirjoittavilla on taustallaan ammatillinen tutkinto.[11] Muu kuin perusopetukseen tai lukion päättötodistukseen tähtäävä opiskelu on maksullista.[12]
Aikuislukiossa on tarjolla myös maahanmuuttajille ja vieraskielisille suunnattu lukioon valmistava koulutus eli LUVA. Opetus kestää yhden lukuvuoden ja käsittää 25 kurssia.[13]
Senioriyhdistys
muokkaaVuonna 1966 perustetun senioriyhdistyksen tavoitteena on luoda yhteenliittymä Töölön yhteiskoulun entisille oppilaille. Yhdistys järjestää vuosittain erilaisia tapahtumia ja on mukana koulun merkkivuosien juhlien järjestelyssä. Entisten oppilaiden lisäksi yhdistyksen toiminnassa on mukana myös entisiä rehtoreita ja opettajia. Lisäksi senioriyhdistys jakaa vuosittain neljälle oppilaalle stipendin tiettyjen kriteerien perusteella.[14]
Rehtorit
muokkaa- Väinö Heikkilä (1912–1954)
- Ruusa Niemistö (1954–1955)
- Yrjö Penttinen (1955–1963)
- Olavi Päivänsalo (1963–1964)
- Yrjö Penttinen (1964–1977)
- Mikko Mikkeli (1977–1987)
- Anna-Liisa Mikkeli (1987–1991)
- Maire Pietarinen (1991–2004)
- Esko Heikkonen (2005–2005)
- Jouni Hokkanen (2005–2013)
- Ukkopekka Hyvönen (2013–2017)
- Pirkko Majakangas (2017–2021~)
- Paula Prinssi (~2021–2023)
- Marja Mikkola (2024–)
Aikuislukion rehtorit
muokkaa- Boris Gyllenbögel (1924–1938)
- Y. K. Laine (1944–1952)
- Lars Frösen (1952–1957)
- Kauko Salmenkallio (1957–1973)
- Elisabet Savio (1973–1983)
- Maria Salomaa (1983–2001)
- Mikko Takala (2001–2003)
- Marja-Leena Ruha-Tuomola (2003–2023)
- Kari Pekkarinen (2023–)
Tunnettuja entisiä Töölön yhteiskoulun oppilaita
muokkaa- Arto Salminen, kirjailija [15]
- Heikki Harma, muusikko [16]
- Ben Zyskowicz, kansanedustaja [17]
- Sampsa Aaltio, kansanedustaja [18]
- Lenita Toivakka, kansanedustaja [19]
- Nasima Razmyar, vuoden pakolaisnainen 2010 ja kansanedustaja [20]
- Tapio Wirkkala, muotoilija [21]
- Markku Annila, arkkitehti [22]
- Kaarlo Sarkko, oikeustieteilijä ja valtakunnansovittelija [23]
- Heikki Castrén, arkkitehti [24]
- Leena Kartio, Turun yliopiston professori emerita
- Anna Paljakka, toimittaja, tietokirjailija ja suomentaja
- Erkki Aaltio, professori ja tekniikan tohtori [25]
- Arvid Lindeqvist, jääkäri ja everstiluutnantti
- Toivo Kaario, insinööri ja keksijä
- Risto Siilasmaa, tuotantotalouden diplomi-insinööri [26]
Lähteet
muokkaa- Hanski, Jari: Töölön yhteiskoulu 100 vuotta - "Esikaupunkien asukasten sivistämiseksi". Edita Publishing, Helsinki: Töölön yhteiskoulu, 2013. ISBN 978-951-37-6351-0
Viitteet
muokkaa- ↑ Yhteystiedot | Töölön yhteiskoulu tyk.fi. Töölön Yhteiskoulu Oy. Viitattu 1.8.2024.
- ↑ a b Perusopetuksen oppilaitokset (Valitse opetuksen järjestäjäksi Töölön yhteiskoulu osakeyhtiö) Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Viitattu 4.9.2023.
- ↑ a b c Lukiokoulutuksen oppilaitokset (Valitse opetuksen järjestäjäksi Töölön Yhteiskoulu Osakeyhtiö) Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Viitattu 4.9.2023.
- ↑ Hanski 2013, s. 5
- ↑ a b Töölön yhteiskoulun aikuislukion kotisivujen esittelyosiot Töölön yhteiskoulu. Arkistoitu 16.2.2015. Viitattu 17.2.2015.
- ↑ a b c d e Töölön yhteiskoulun kotisivujen esittelyosiot Töölön yhteiskoulu. Arkistoitu 20.10.2013. Viitattu 21.4.2011.
- ↑ Töölön yhteiskoulun aikuislukion sivusto - Historia Töölön yhteiskoulu. Arkistoitu 16.2.2015. Viitattu 5.6.2014.
- ↑ http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/toolonyh.htm
- ↑ Helsingin lukioiden yhteishaun tulokset (.xlsx) Helsingin kaupunki. Viitattu 4.9.2023.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x Helsingin lukioiden sisäänpääsyrajat (.xlsx) Helsingin kaupunki. Viitattu 4.9.2023.
- ↑ Töölön yhteiskoulun aikuislukion sivusto - Lukio Töölön yhteiskoulu. Arkistoitu 16.2.2015. Viitattu 17.2.2015.
- ↑ Töölön yhteiskoulun aikuislukion sivusto - Maksut Töölön yhteiskoulu. Arkistoitu 17.2.2015. Viitattu 17.2.2015.
- ↑ Töölön yhteiskoulun aikuislukion sivusto - Lukioon valmistava koulutus, LUVA Töölön yhteiskoulu. Arkistoitu 16.2.2015. Viitattu 17.2.2015.
- ↑ Senioriyhdistyksen esittely koulun kotisivuilla Töölön yhteiskoulu. Arkistoitu 25.5.2007. Viitattu 21.4.2011.
- ↑ Jussi Ojajärvi: Salminen, Arto (1959 - 2005) kansallisbiografia.fi. 9.10.2015. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 10.5.2020.
- ↑ Kohtauspaikka: Luokkakuva YLE. Arkistoitu 20.10.2013. Viitattu 21.4.2011.
- ↑ Ben Zyskowiczin esittely Eduskunnan sivuilla Eduskunta. Viitattu 21.4.2011.
- ↑ Sampsa Aaltion esittely Eduskunnan sivuilla Eduskunta. Viitattu 21.4.2011.
- ↑ Lenita Toivakan esittely Eduskunnan sivuilla Eduskunta. Viitattu 21.4.2011.
- ↑ Nasima Razmyarin CV Nasima Razmyarin kotisivut. Arkistoitu 14.4.2011. Viitattu 21.4.2011.
- ↑ Harri Kalha: Wirkkala, Tapio (1915–1985) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 2.10.1998. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Eero Larmola: Töölön Yhteiskoulun Seniorit ry:n historiatiivistelmä Töölön yhteiskoulu. Arkistoitu 20.10.2013. Viitattu 19.10.2013.
- ↑ Johanna Forsström: Sarkko, Kaarlo (1938 - 1983) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 30.11.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit 1973, Suomen teknillinen seura ja Tekniska föreningen i Finland 1973, ISBN 951-9110-00-3.
- ↑ Muistot: Erkki Aaltio Helsingin Sanomat. Arkistoitu 3.12.2013. Viitattu 4.6.2014.
- ↑ City - Risto Siilasmaa 19.3.1999. City. Viitattu 4.6.2014.