Tämnarånin vesistö
Tämnarånin vesistö (ruots. Tämnaråns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 54) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen sen eteläreunalle laskevan Tämnarånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 258 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma
muokkaaVesistön pääuomana on sen nimikkojoki Tämnarån, jonka pituus on 60 kilometriä. Joki laskee Itämereen noin 0,3 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]
Vesistön valuma-alue
muokkaaTämnarånin vesistö sijaitse kahden suuren vesistön Daljoen vesistön (tunnus 53) ja Norrströmin vesistön (tunnus 61) välissä. Vain nämä päävesistöt seuraavat sen vedenjakajaa; Norrströmin vesistö sen kaakkoispuolelta ja Daljoen vesistö sen länsipuolelta. Tämnarånin joensuun ympärillä on vielä mereen laskevien purojen ja ojien valuma-alueita, joiden yhteispinta-ala on pieni.[1]
Valuma-alueen piirteitä
muokkaaValuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (47,1 %), turve (12,9 %), kalliomaa (5,4 %), hiekka ja sora (5,2 %), multamaa (7,9 %), savimaa (16,3 %) ja jäätikköjokijäänteet (1,5 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (70,7 %), soita ja kosteikkoja (1,5 %), viljelymaita (18,3 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (1,3 %) sekä joutomaita (4,8 %). Näiden lisäksi on 3,4 % vesistöjä.[5]
Virtaamia
muokkaa| Tämnarånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2013) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Tämnarånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 9,99 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 41,2 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 1,48 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 9,5 m³/s, keskiylivirtaama (MHQ) on 46 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 1,35 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 52,6 m³/s on mitattu huhtikuussa 1982 ja pienin 1,4 m³/s lokakuussa 1989. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi huhtikuusta toukokuuhun ja sen huippu ajoittuisi huhtikuulle.[3]
Vesivoimaa
muokkaaVesistöalueella on patorekisterin mukaan 16 patoa, joilla ei säännöstellä jokien virtaamia [5]. Tämnarånissa on 4 vesivoimalaitosta: Västland, Strömsberg, Husbykvarn ja Ullfors. Voimaloiden yhteisteho on 0,7 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 3,0 gigawattituntia.[6]
Lähteet
muokkaaHuomautuksia
muokkaa- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Tämnarån.
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 16.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Tämnarånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 1.1.2021.(ruotsiksi)
- ↑ a b Tämnarån (SE671215-160017) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 1.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 3136–3146, viitattu 16.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c Tämnarånin vesistö (Excel-lomake nro 11264), Vattenwebb, SMHI, viitattu 1.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Kuhlins, Leif: Tämnarån, vattenkraft.info, viitattu 3.1.2021 (ruotsiksi)
