Tähtitornin vuori

Tähtitorninvuori (ruots. Observatorieberget/Observatoriebacken, myös muodossa Tähtitorninvuori, puhekielessä Tähtitorninmäki, Tähtis tai Tähtäri) on noin 30 metriä korkea kallioinen mäki Helsingin Ullanlinnassa Eteläsataman vieressä. Mäki on suurimmaksi osaksi puistoa, mutta siellä sijaitsee myös muutamia julkisia rakennuksia.

Tähtitorninvuori

Mäen huipulla, Unioninkadun eteläpään kohdalla, sijaitsee Helsingin yliopiston vuonna 1834 valmistunut observatorio, jonka tähtitorneista mäki on saanut nimensä. Nykyisin observatorio toimii tähtitieteen yleisökeskuksena, eikä sitä käytetä tutkimustarkoituksiin. Tähtitieteellisiä havaintoja siellä ei enää voi tehdä, koska kaupungin valot peittävät tähtitaivaan himmeät kohteet kokonaan näkyvistä. Tutkijat voivat tehdä havaintoja muun muassa Kirkkonummen Metsähovissa tai ulkomailla. Tähtitornin portille johtava Unioninkadun jatke sai vuonna 1973 Nikolaus Kopernikuksen mukaan nimen Kopernikuksentie. Aikoinaan tähtitorni näkyi pitkän ja suoran Unioninakselin päätepisteenä selvästi Kallion kirkolle saakka, mutta nykyisin Kopernikuksentien molemmin puolin kasvavat puut miltei peittävät sen näkyvistä.

Puistoalueen länsipuolella Kasarmikadun varrella sijaitsee Kirurginen sairaala. Puiston pohjoisreunassa Unioninkadun alkupäässä sijaitsevat Helsingin Saksalainen kirkko ja Grundskolan Norsen. Puiston Eteläsataman puoleisella reunalla, korkean jyrkänteen yläpuolella olevalla tasanteella sijaitsee Robert Stigellin veistos Haaksirikkoiset vuodelta 1897. Eteläsataman puoleisessa rinteessä on myös Nils Haukelundin ja Rafael Wardin suunnittelema kahdeksan Natsi-Saksaan luovutetun juutalaispakolaisen muistomerkki vuodelta 2000. Kallion sisään on louhittu suuri väestönsuoja, joka rauhan aikana toimii pysäköintitalona. Mäen etelärinteessä on kaksi pitkää ja kapeaa asuinkorttelia, joiden välissä sijaitsevan Ullanpuistikon yli avautuu näkymä Kaivopuiston yli merelle.

Historia

Observatorio hallitsi maisemaa 1870-luvulla.

Tähtitorninvuori kuuluu Helsinginniemelle luonteenomaisiin korkeisiin kalliokukkuloihin. Sen vanhin tunnettu nimi oli Kasaberget (”Vartiovuori” tai ”Roihuvuori”). Vuorta käytettiin keskiajalla vartiotulivuorena, jolta on tulimerkein varoitettu lähiseudun asukkaita mereltä uhkaavista vaaroista. Vastaavia vartiotulivuoria oli Suomenlahden rannikolla pitkä ketju, ja myös nykyisen Helsingin lähiympäristössä niitä oli useita, kuten Kasavuori (Kasaberget) Espoon Soukassa, Roihuvuori (Kasberget) ja Kasakallio (Kasaberget) Salmenkalliossa Itä-Helsingissä. Helsinginniemen Kasavuoren vartiotulet kunnostettiin viimeisen kerran Hattujen sodan alla vuonna 1740.

Kun Viaporin merilinnoitusta ryhdyttiin rakentamaan 1740-luvulla, oli tarkoituksena rakentaa samassa yhteydessä laaja linnoitusalue myös mantereelle Helsinginniemen eteläosaan. Augustin Ehrensvärdin alkuperäisessä linnoitussuunnitelmassa, joka hyväksyttiin vuonna 1747, Helsinginniemen korkeimmille kallioille Kasavuorelle ja Siltavuorelle oli sijoitettu vahvat linnakkeet, joita yhdisti maavallitus vallinsarvineen. Tämän rakennelman tarkoituksena oli suojata Helsingin kaupunkia mantereen puolelta. Kasavuorella muurattiin 16. heinäkuuta 1748 Ehrensvärdin johdolla linnakkeen peruskivi, ja sille annettiin kuningatar Ulrika Eleonoran mukaan nimi Ulrikasborg.

Ulrikasborgin linnoitus oli kunnianhimoisen Helsinginniemen linnoitussuunnitelman ainoa osa, joka lopulta toteutui; kaikki muut suunnitellut linnakkeet ja varustukset, mukaan lukien Siltavuoren linnoitus, jäivät rahan ja resurssien puutteessa kesken. Linnoitustöistä mäki sai uuden nimen Ulrikasborgsberget. Suomeksi nimi väännettiin aluksi muotoon Ulriikaporinvuori, jota käytettiin vielä 1800-luvulla. Sen mukaan on saanut nimensä myös Ullanlinnan kaupunginosa (ruotsiksi Ulrikasborg). Läheisen Kaivopuiston korkeimmasta kalliosta, jolla sijaitsee Ursan tähtitorni, saatetaan käyttää nimitystä Ullanlinnanmäki. Virallista nimitystä sillä ei kuitenkaan ole.

Ulriikaporinvuoren huipulle valmistui yliopiston tähtitorni vuonna 1833. Useiden vuosikymmenten ajan, 1800-luvun lopulta toiseen maailmansotaan saakka, tornin huipusta annettiin ”hattumerkki” joka päivä klo 12, jotta kaupunkilaiset voisivat sen avulla tarkistaa kellonsa. Alkujaan samanaikaisesti ammuttiin myös Katajanokan kärjen varuskunnassa laukaus, mutta näin ei enää 1900-luvun puolella tehty.

Mäki oli etupäässä karua ja louhikkoista kalliota, kunnes se 1890-luvulla kaupunginpuutarhuri Svante Olssonin johdolla muokattiin vehmaaksi puistoksi. 1920-luvulla puistoa uudistettiin Olssonin pojan Paul Olssonin suunnitelmien mukaan.

Virallinen nimitys

Tähtitornin rakentamisen jälkeen kallio sai vähitellen uuden nimen Tähtitorninmäki tai Tähtitornin vuori. Jälkimmäinen vahvistettiin viralliseksi nimeksi vuonna 1928. Nimitys voidaan kirjoittaa kahdella tavalla: Tähtitornin vuori tai Tähtitorninvuori. Nimeä Tähtitorninmäki ei käytetä virallisilla kartoilla.

Puiston taideteokset

Haaksirikkoiset-veistos.

Puistoon sijoitetuista julkisista taideteoksista näkyvimmällä paikalla on Robert Stigellin yli neljämetrinen veistos ”Haaksirikkoiset”. Teoksen aiheena on haaksirikkoon joutunut perhe. Kun teos paljastettiin loppuvuodesta 1898, se sai myös voimakkaita poliittisia merkityksiä sorto­vuosien vuoksi: haaksirikkoon joutunut perhe on kääntänyt selkänsä itään ja kohottaa katseensa pelastuksen toivossa kohti länttä.

Rantaa pitkin kulkevan Laivasillankadun ja Saksalaisen kirkon välisellä alueella sijaitsee kolme muuta taideteosta. Gunnar Finnen teos ”Habsburg-höyrylaivan muistomerkki” on vuodelta 1939. Graniittinen kivipaasi on pystytetty kunnioittamaan Suomen sisällis­sodassa kaatuneita ja erityisesti höyrylaiva Habsburgin tuhossa 1918 hukkuneita saksalaisia sotilaita.

Niels Haukelandin ja Rafael Wardin ”Juutalaispakolaisten muistomerkki” (”Apua anovat kädet”) taas on pystytetty vuonna 2000 niiden juutalaisten muistoksi, jotka toisen maailman­sodan aikana luovutettiin Suomesta Saksaan. Muistomerkki koostuu kivipaadesta ja siihen nojaavasta kahdesta reliefistä. Paateen on kaiverrettu tapahtumaan liittyvää tekstiä sekä luovutettujen kahdeksan henkilön nimet.

Gustav von Numersin ”Kuninkaallisen Suomen tykistörykmentin muistomerkki” on pystytetty paikalle, jossa rykmentin pääkasarmi toimi vuosina 1794–1811. Muistomerkki on graniittinen luonnonkivi, johon on kiinnitetty pronssinen muistolaatta.

Puiston eteläreunassa Tähti­tornin­kadun varressa on lammikko, johon vuonna 1928 pystytettiin Wäinö Aaltosen veistos Kahlaaja. Vuonna 1994 se kuitenkin vaurioituneena siirrettiin Rikhardinkadun kirjastoon. Vuonna 2008 lammikkoon pystytettiin Marjo Lahtisen veistos Torso.

Tapahtumia

Vuosittain itsenäisyyspäivänä Suomalaisuuden Liitto ja partiolippukunta NMKY:n Rastipartio järjestävät mäellä klo 9 valtakunnallisen lipunnostotilaisuuden, jossa esiintyy myös yksi Suomen vanhimmista kuoroista, Viipurin Lauluveikot -mieskuoro ja torvisoittokunta. Tilaisuus järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1957, ja se radioidaan suorana lähetyksenä.

Suunnitelmia

1900-luvun alussa Tähtitorninmäkeä ehdotettiin Eduskuntatalon sijaintipaikaksi.

Suunnitelmissa on ollut laajentaa puistoaluetta Eteläsataman lahden rantaan saakka, jolloin välissä oleva Laivasillankatu muutettaisiin osittain tunneliksi. Kadun ja rantaviivan välissä on etupäässä kuorma-autojen pysäköintialue.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tähtitornin vuori Wikimedia Commonsissa

• Helsingin kaupungin rakennusvirasto: Tähtitornin vuori (Arkistoitu – Internet Archive)