Suotyyppi

Suotyyppi on samankaltaisten kasvupaikkatekijöiden ja samankaltaisen suokasvillisuuden luonnehtima suokuvio (eli maastokuvio suolla), jossa kasvaa ekologisilta vaatimuksiltaan samankaltaisia suokasveja.^[1]^[2] Pääsuotyypit ovat räme, neva, korpi, letto, luhta ja lähteikkö.^[2]

Suoyhdistymä on suo, joka koostuu vähintään kahdesta metsätyyppiopin mukaisesta suotyypistä. Suomen suoyhdistymät on tyypitelty kolmeksi suoyhdistymätyypiksi, jotka ovat aapasuo, keidassuo ja palsasuo.

Katso myös

Metsätyyppioppi
Erotuslaji eli opaskasvi

Lähteet

↑ Seppä, Heikki: Soiden maa. Teoksessa: Westerholm, John & Pauliina Raento (toim.): Suomen kartasto 1999. 6. laitos. 100-vuotisjuhlakartasto, s. 44. Porvoo: WSOY, 1999. ISBN 951-0-22480-4
↑ ^a ^b Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X

Aiheesta muualla

Suoyhdistymät Virtuaalisuo. Jyväskylän yliopisto. Arkistoitu 7.10.2013. Viitattu 1.11.2009.
Seppä, Heikki: Soiden maa. Teoksessa: Westerholm, John & Pauliina Raento (toim.): Suomen kartasto 1999. 6. laitos. 100-vuotisjuhlakartasto, s. 44-47. Porvoo: WSOY, 1999. ISBN 951-0-22480-4
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (PKKY): MetsäVerkko, Suotyypit

Metsätyyppiopin mukaiset Suomen metsien kasvupaikkatyypit, suotyypit ja suoyhdistymätyypit

Lehtometsätyypit	lehto
Kangasmetsätyypit	lehtomainen kangas tuore kangas kuivahko kangas kuiva kangas karukkokangas
Suotyypit	suometsät korpi luhta räme avosuot neva letto
Suoyhdistymätyypit	keidassuo aapasuo palsasuo

[1] Seppä, Heikki: Soiden maa. Teoksessa: Westerholm, John & Pauliina Raento (toim.): Suomen kartasto 1999. 6. laitos. 100-vuotisjuhlakartasto, s. 44. Porvoo: WSOY, 1999. ISBN 951-0-22480-4

[BI3-2] Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X

[1]

[2]