Kansallispuku
Kansallispuku on juhlatilaisuuksissa käytettävä kansanpuku tai sen mukaelma.[1][2]
Kansallispuvut ovat nykykäyttöön koottuja uusintoja kansan perinteisistä ja yksilöllisistä juhla-asuista. Alkuperäiset asut ovat peräisin 1700- ja 1800-luvulta. [3]
Paitsi juhlapukuna, kansallispukua käytetään esimerkiksi kansantanssi- ja kansanmusiikkiryhmien esiintymisasuina. Kansallispuku on kokonaisuus, johon kuuluvat tietyt puvun osat, päähineet, kengät ja korut. Tietoja siitä, mitä osia tiettyyn pukuun kuuluu ja miten ne puetaan, saa muun muassa kansallispukujen valmistajilta ja Suomen kansallispukukeskuksesta.[4]
Suomalaiset kansallispuvut
muokkaa
- Katso myös: Muinaispuku
Kansallispuvut ovat pukuhistorian asiantuntijoiden kokoamia uusintoja perinteisistä ja yksilöllisistä juhla-asuista, joita kansa eli rahvas käytti Suomessa 1700- ja 1800-luvulla.[4] Ensimmäiset kansallispuvut on koottu 1800-luvun jälkipuoliskolla, joka oli kansallisromantiikan aikaa. Kansallispukumalleja on noin neljäsataa, joista yli puolet on suomenkielisiltä alueilta ja vajaa puolet suomenruotsalaisilta alueilta.[3]
Suomessa naisjärjestöt tekivät 1885 ensimmäiset kansallispuvut, jotka esiteltiin julkisesti Venäjän keisarinnan vierailun yhteydessä.[5][6]
Tohtori Theodor Schwindt julkaisi 1899 kahdeksan jo käytössä ollutta kansallispukumallia Koti ja Yhteiskunta -lehden käsityöliitteinä. Schwindt julkaisi vuonna 1902 Suomalaisia kansallispukuja -kirjassaan kahdeksan uutta pukua. Myöhemmin pukuja tutki U. T. Sirelius, joka julkaisi 1921 ja 1922 kirjat Suomen kansallispukuja l ja ll. Näissä esitellään 16 uutta pukumallia. Tyyni Vahter teki pukututkimusta 1930-1950-luvuilla ja kokosi lähes sata naisen ja miehen kansallispukumallia. Vahterin jälkeen Toini-Inkeri Kaukonen kokosi kolmisenkymmentä kansallispukumallia.[3]
Uusia pukumalleja suunnitellaan nykyään pitkälti historiallisten näytteiden pohjalta sekä tutkitun yleisen tietämyksen perusteella. Eri aikoina valmistetut kansallispuvut kuitenkin kantavat sen ajan muotia ja käsityksiä mukanaan: esimerkiksi 70-luvulla valmistettujen pukujen hameet ovat lyhyempiä.[7]
Kansallispuvun käyttö
muokkaaSuomen kansallispukuneuvoston kansallispukuraati on laatinut kansallispuvun käyttöohjeet vuonna 1991.[8] Kansallispuku sopii kaikkiin juhlatilaisuuksiin, kuten perhe-, koulu-, kotiseutu- ja perinnejuhliin, sitä voi käyttää vuotuisjuhlissa kuten jouluna ja juhannuksena sekä erilaisten järjestöjen ja yhteisöjen juhlavissa tapahtumissa, joissa kansallispuku voi olla myös tarjoilijoiden asuna, kirkkotilaisuuksissa, ylioppilasjuhlan pukuna, vihkipukuna ja muun muassa kuorojen, kansantanssi- ja pelimanniryhmien esiintymisasuna.[8] Itsenäisyyspäivän vastaanotolla kansallispuku on paras mahdollinen juhla-asu. Kansallispuku on sekä pukeutumisetiketin mukainen että Suomen kansallista identiteettiä korostava.[9][10] Kansallispuvun osia voi käyttää osana muuta pukeutumista.[11]
Kansallispuvun valinta
muokkaaKansallispuvun voi valita perinteet huomioon ottaen, ensisijaisesti oman tai suvun kotiseudun tai synnyinseudun mukaan mutta myös muiden perusteiden tai omien mieltymysten mukaan.[8] Kansallispuvun voi joko valmistaa kokonaan itse esimerkiksi kansalaisopiston kurssilla, teettää kansallispukualan koulutusta saaneella ompelijalla, ostaa valmiina alan liikkeistä tai vuokrata kansallispukuja vuokraavilta järjestöiltä tai liikkeiltä. Vanhan kansallispuvun voi kunnostaa ja täydentää.[8]
Kansallispuvun valmistaminen
muokkaaKansallispuku valmistetaan kansanomaisin työtavoin eli käsin ompelemalla.[12] Kansallispuvun valmistaminen on elävän kulttuuriperinnön harjoittamista.[13]
Paikalliset käsi- ja taideteollisuusyhdistykset välittävät oman alueensa kansallispukuja ja pukujen materiaaleja sekä ohjaavat niiden valmistusta. Kansallispukujen ohjeita ja tarvikkeita sekä valmiita pukuja myy Suomen Perinnetekstiilit Oy, suomenruotsalaisia kansallispukuja ja niiden tarvikkeita myy Brage.[14] Kansallispukujen nappeja ja koruja valmistaa muun muassa Kalevala Koru.[15]
Suomalaisia kansallispukuja
muokkaaAlla oleva kansallispukujen jaottelu perustuu maakuntajakoon 1800-luvun loppupuolella. Pohjanmaa oli tuolloin yhtä maakuntaa, mutta se on totuttu jakamaan Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaaksi. Samoin joissakin yhteyksissä eri maakunnat on jaettu etelä- ja pohjoisosiin.[16]
Peräpohjolan kansallispukuja ovat Alatornion mallipuku, Ylitornion kansallispuku, Tervolan kansallispuku, Peräpohjolan kansallispuku ja Rovaniemen kansallispuku.[17]
Pohjoispohjalaisia kansallispukuja ovat Suur-Iin mallipuku, Oulun seudun kansallispuku, Rantalakeuden mallipuku, Pyhäjokialueen kansallispuku ja Siikajokilaakson kansallispuku.[18]
Kainuulaisia kansallispukuja ovat Koillismaan kansallispuku [19], Kainuun mallipuku, Hyrynsalmen kansallispuku ja Suomussalmen kansallispuku.[19][20]
Keskipohjalaisia kansallispukuja ovat Keski-Pohjanmaan, Kalajokilaakson, Kokkolan seudun sekä Haapajärven ja Reisjärven kansallispuvut.[21]
Eteläpohjalaisia kansallispukuja ovat Etelä-Pohjanmaan, Alahärmän, Ilmajoen, Jalasjärven, Jurvan, Järviseudun, Karijoen ja Isojoen, Kauhajoen, Kauhavan, Kurikan, Laihian, Lapuan, Peräseinäjoen, Seinäjoen, Soinin, Teuvan, Vähänkyrön, Ylistaron sekä Ähtärin kansallispuvut. [22]
Karjalaisia kansallispukuja ovat esimerkiksi Antrean, Johanneksen, Joutsenon, Jääsken, Kaukolan, Keski-Karjalan eli Sortavalan, Kirvun, Kivennavan, Koiviston, Kuolemajärven, Kurkijoen, Laatokan-Karjan, Muolaan, Parikkalan, Pielisen-Karjalan, Pyhäjärven, Rautjärven, Rautu-Sakkolan, Ruokolahden, Räisälän, Seiskarin, Viipurin pitäjän sekä Äyräpään seudun kansallispuvut.[23]
Satakuntalaisia kansallispukuja ovat esimerkiksi Alastaron mallipuku, Euran kansallispuku, Kankaanpään mallipuku, Lavian mallipuku, Loimaan mallipuku, Mouhijärven mallipuku, Pirkanmaan mallipuku, Suur-Vesilahden mallipuku ja Säkylän kansallispuku,[24]
Hämeen kansallispukuja ovat esimerkiksi Akaan seudun mallipuku, Hauhon kansallispuku, Hollolan kansallispuku, Hämeen kansallispuku, Janakkalan kansallispuku, Kuhmoisten mallipuku, Lopen mallipuku, Nastola-Asikkalan kansallispuku, Orimattilan kansallispuku, Sysmän ja Luhangan mallipuku, Sääksmäen mallipuku, Valkealan kansallispuku ja Vanhan Korpilahden kansallispuku.[25]
Keskisuomalaisia kansallispukuja ovat Hankasalmen kansallispuku, Karstulan kansallispuku, Keski-Suomen kansallispuku, Jyväskylän seudun mallipuku, Keuruun kansallispuku, Laukaan kansallispuku, Pihtiputaan kansallispuku, Saarijärven kansallispuku, Uuraisten kansallispuku ja Viitasaaren kansallispuku.[26]
Savolaisia kansallispukuja ovat esimerkiksi Koillis-Savon mallipuku, Kuopion seudun mallipuku, Leppävirran kansallispuku, Ylä-Savon mallipuku, Etelä-Savon mallipuku, Kangasniemen mallipuku, Lemin mallipuku, Mäntyharjun seudun mallipuku, Pieksämäen seudun mallipuku, Puulaveden kansallispuku, Savitaipaleen kansallispuku, Sulkavan kansallispuku ja Suur-Savon kansallispuku.[27]
Varsinais-Suomen kansallispukuja ovat esimerkiksi Auranmaan mallipuku, Laitilan kansallispuku, Maskun seudun mallipuku, Rauman seudun mallipuku, Taivassalon kansallispuku ja Uskelan kansallispuku.[28]
Uusimaalaisia kansallispukuja ovat esimerkiksi Anjalan eli Kymenlaakson kansallispuku, Askolan mallipuku, Elimäen kansallispuku, Karkkilan kansallispuku, Kymin kansallispuku, Nurmijärven mallipuku, Porvoon pitäjän mallipuku, Tuusulan mallipuku, Vehkalahden kansallispuku ja Vihdin mallipuku.[29]
Suomen Kansallispukukeskus
muokkaaJyväskylässä Suomen käsityön museon yhteydessä toimiva Suomen kansallispukukeskus esittelee, suunnittelee ja tallentaa suomalaisia kansallispukuja sekä muuta perinteistä pukeutumista, sekä neuvoo niiden käytössä. Kansallispukukeskus järjestää näyttelyitä, työnäytöksiä, työpajoja sekä muita tapahtumia sekä opastuksia. Vuonna 2010 toimintansa päättäneen Kansallispukuneuvoston tehtävät (mm. pukujen tarkistukset) siirtyivät Suomen kansallispukukeskukseen. Aiemmin Kansallispukuneuvoston yhteydessä toiminut Kansallispukuraati jatkaa toimintaansa Suomen kansallispukukeskuksen toimintana.[30]
Muita kuin suomalaisia kansallispukuja
muokkaaPerinteisesti kansainvälisissä kauneuskilpailuissa on kansallispukukierros, jossa ehdokkaat esittelevät kotimaansa asukulttuuria. Vuosien varrella kansallispukukierroksesta on tullut fantasiapukukierros, jolla tähdätään enemmän näyttävyyteen kuin perinteen esittelyyn.[31]
Aasia
muokkaa- Bhutanissa kansallispuku kehitettiin 1600-luvulla kansallisen identiteetin vahvistamiseksi. Miehen puvun nimi on gho, naisen kira. Kansallispuvun käyttäminen on pakollista virallisissa tilaisuuksissa, kouluissa ja valtion virastoissa.[32]
- Intiassa perinteisiä vaatteita, kuten sari ja salwar kameez, käytetään edelleen arjessa ja varsinkin juhlissa.[33]
- Korealainen kansallispuku on nimeltään hanbok
- Japanista tunnetaan kimono ja yukata
- Sarongia käytetään Kaakkois- ja Etelä-Aasiassa, Arabian niemimaalla, Afrikan sarvessa ja monilla Tyynenmeren saarilla
Afrikka
muokkaa- Itä-Afrikassa kanga on naisten asu, kanzu miesten asu
- Swazimaassa kangaa muistuttavan asun nimi on umhelwane, ja sen kanssa käytetään Sidvwaba-nimistä mustaa nahkahametta. Miesten asu on sidvwashi.[34]
Etelä- ja Pohjois-Amerikka
muokkaa- Huipil on Meksikon, Guatemalan, El Salvadorin ja Hondurasin intiaaninaisten perinteinen pusero
- Ponchoja käytetään Perussa ja kaikkialla Andeilla.[35]
- Guayabera on miesten paita, jossa on neljä taskua ja laskoket selässä. Se on perinteinen vaate Latinalaisessa Amerikassa.[36]
Eurooppa
muokkaa- Skotlantilaisen kansallispuvun keskeinen osa on miesten yllä nähtävä kiltti[37]
- Baijerissa ja muualla Alpeilla miesten kansallispukuun kuuluu Lederhosen, nahkahousut. Samoilla alueilla on naisen kansanpukuna Dirndl.[38]
Lähteet
muokkaa- ↑ Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
- ↑ Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. (3. tarkistettu ja päivitetty painos) Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X
- ↑ a b c Mikä kansallispuku on? Craft Museum of Finland.
- ↑ a b Suomen kansallispukukeskus www.craftmuseum.fi. Arkistoitu 10.2.2018. Viitattu 26.1.2018.
- ↑ Keisarilliset Majesteetit Suomessa Turun Lehti. 8.8.1885. Viitattu 28.5.2010.
- ↑ Kansallispuvun syntymäpäivä T:mi Soja Murto. Arkistoitu 31.5.2014. Viitattu 28.5.2010.
- ↑ Itse tehden Kansallispuku.net. Arkistoitu 20.4.2009. Viitattu 28.5.2010.
- ↑ a b c d Suomen kansallispukukeskus www.craftmuseum.fi. Arkistoitu 27.12.2017. Viitattu 26.1.2018.
- ↑ Kantola, Karoliina: Teri Niitti: On yksi asu, jota parempaa ei Linnan juhliin ole Yle uutiset. 5.12.2012. Viitattu 6.12.2012.
- ↑ Pukeutuminen: Linnan juhlat Kotiliesi.fi. Viitattu 7.9.2011.
- ↑ Puvun osia voi käyttää osana pukeutumista www.kaupunkiuutiset.com. Viitattu 26.1.2018.
- ↑ Suomen kansallispukukeskus www.craftmuseum.fi. Arkistoitu 27.12.2017. Viitattu 26.1.2018.
- ↑ Kansallispuvun valmistaminen – Elävä perintö -wiki wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi. Viitattu 26.1.2018.
- ↑ Suomen kansallispukukeskus www.craftmuseum.fi. Arkistoitu 27.1.2018. Viitattu 26.1.2018.
- ↑ Kalevala Korun sivut kalevalakoru.fi. Viitattu 28.5.2010.
- ↑ Leena Holst: Kansallispuku, s. 39. Maahenki Oy, 2011.
- ↑ Maria-Liisa Malvalehto (toim): Paritaskut ja Punapaita. Pohjois-Suomen kansallispuvut. Lapin Nuorison Liitto Ry, 1997.
- ↑ Suomalaiset kansallispuvut www.kansallispuvut.fi. Arkistoitu 18.1.2018. Viitattu 26.1.2018.
- ↑ a b Suomalaiset kansallispuvut www.kansallispuvut.fi. Arkistoitu 27.1.2018. Viitattu 26.1.2018.
- ↑ Suomussalmen kansallispuku www.suomussalmi.fi. Arkistoitu 27.1.2018. Viitattu 26.1.2018.
- ↑ Pukuvuokraus | Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura www.keski-pohjanmaannuorisoseura.net. Arkistoitu 26.1.2018. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ Etelä-Pohjanmaan kansallispuvut - Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ Toini-Inkeri Kaukonen: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut, s. 346-353. Werner Söderström Osakeyhtiö, 1985.
- ↑ Suomalaiset kansallispuvut www.kansallispuvut.fi. Arkistoitu 16.1.2018. Viitattu 28.1.2018.
- ↑ Suomalaiset kansallispuvut www.kansallispuvut.fi. Arkistoitu 29.1.2018. Viitattu 28.1.2018.
- ↑ Suomalaiset kansallispuvut www.kansallispuvut.fi. Arkistoitu 28.1.2018. Viitattu 28.1.2018.
- ↑ Suomalaiset kansallispuvut www.kansallispuvut.fi. Arkistoitu 18.1.2018. Viitattu 28.1.2018.
- ↑ Suomalaiset kansallispuvut www.kansallispuvut.fi. Arkistoitu 28.1.2018. Viitattu 28.1.2018.
- ↑ Suomalaiset kansallispuvut www.kansallispuvut.fi. Arkistoitu 28.1.2018. Viitattu 28.1.2018.
- ↑ http://www.kotiseutuliitto.fi/kansallispuku
- ↑ Uskomattomia kansallispukuja Miss Universum -kisoissa – katso kuvat MTV. Arkistoitu 31.5.2014. Viitattu 29.5.2014.
- ↑ Gho & Kira: The National Dress RA Online. Viitattu 29.5.2014.
- ↑ Indian Traditional Costume & Makeup Hindu Online. Viitattu 29.5.2014.
- ↑ How to wear traditional attire appropriately Swazi Observer. Viitattu 29.5.2014.
- ↑ Poncho Peru alpacamall.com. Viitattu 29.5.2014.
- ↑ Dressing Sharp in Hot Weather: The Guayabera The Art of Manliness. Viitattu 29.5.2014.
- ↑ http://www.visitscotland.com/about/arts-culture/uniquely-scottish/kilts
- ↑ http://www.bavaria.by/traditional-costumes-bavaria-germany
Kirjallisuutta
muokkaa- Holst, Leena: Kansallispuku. Helsinki: Maahenki, 2011. ISBN 978-952-5870-52-7
- Kaukonen, Toini-Inkeri: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12794-9
- Kurula, Mervi & Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta. Helsingissä: Ajatus, 2004. ISBN 951-20-6678-5
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kansallispuvut Wikimedia Commonsissa
- Vanhan kansallispuvun pesu, hoito ja säilytys (Arkistoitu – Internet Archive)
- Perustiedot suomalaisista kansallispuvuista Suomen kansallispukukeskuksen Kansallispuvut.fi sivustolta.
- Föreningen Brage - Dräktbyrå Suomenruotsalainen kansallispukuneuvosto. (ruotsiksi)
- Kansallispukukeskus (Arkistoitu – Internet Archive).
- Finnica.fi: Suomen kansallispuvut (Arkistoitu – Internet Archive).
- Kansallispukuaiheisia linkkejä (Arkistoitu – Internet Archive). Suomalaisen kansantanssin ystävät ry.
- Pukeutuminen: Kansallispuku. Kotiliesi.
- Käytetyn kansallispuvun hankkiminen tai eteenpäin myyminen