Wikipedia

Suomalainen keittiö

suomalainen ruokakulttuuri

Suomalainen ruoka on perinteisesti saanut paljon vaikutteita sekä idästä että lännestä.

Hirvipaisti
Leipäjuustoa ja lakkahilloa.
Puolukka on käytetty raaka-aine suomalaisessa keittiössä.

Monenlaisia maitotuotteita käytetään paljon, samoin leipää. Kolmannes Suomessa kulutetusta leivästä on ruisleipää. Maan eri osissa on erilaisia perinneruokia.

Ominaispiirteitä

muokkaa

Suomalainen ruoka on perinteisesti saanut paljon vaikutteita Ruotsista, mutta varsinkin itäisessä Suomessa on saatu paljon vaikutteita myös venäläisestä keittiöstä.[1] Ilmaston ja harvalukuisen yläluokan vuoksi Suomessa on laitettu arkista mutta energiapitoista ruokaa pääasiassa sellaisista aineksista, jotka säilyvät talven ylitse, kuten juureksista ja kaalista. Perinteisesti mausteita on käytetty hyvin niukasti, joskin suolaa melko paljon. Toki esimerkiksi Turun linnassa ja Viipurissa ylimystö söi keskieurooppalaiseen tyyliin kalliita tuontielintarvikkeita.

Maitotuotteita kuluu melko paljon, ja erilaisia hapanmaitotuotteita on useita. Viiliä ja jogurttia syödään aamiaisella tai välipaloina, kermaviiliä ja smetanaa käytetään ruoanlaitossa. Piimää juodaan sellaisenaan tai käytetään leivonnassa tai juomissa.[2][3]

Kansallisista erikoisuuksista vientikelpoisiksi suomalaiset huippukokit ovat kelpuuttaneet ainakin leipäjuuston, lakat, poronlihan eri muodoissa, karjalanpaistin ja kalakukon.[4] Näitä raaka-aineita höystetään erilaisilla yrteillä sekä Suomen luonnosta saatavilla raaka-aineilla, kuten katajanmarjoilla ja kuusenkerkillä. "Villiruoka" on omaleimainen vientituote, mutta sen saatavuus vaihtelee vuodenaikojen mukaan.[5]

Suomalainen ruoka

muokkaa
 
Kalakeittoa.
 
Poronkäristystä.

Suomalainen arkiruoka muistuttaa paljon muiden teollisuusmaiden ruokailutapoja. Arkisin aterioissa on yleensä vain pääruoka, joskus jälkiruoka, mutta ei juuri alkupaloja, ellei lisukesalaattia sellaiseksi lasketa.[6]

Ruoan ja ruoka-aineiden kotimaisuus on Suomessa arvostettu asia. Kaikesta Suomessa syötävästä ruoasta noin 80 prosenttia on valmistettu Suomessa, ja tämän ruoan raaka-aineista noin 80 prosenttia on kotimaista alkuperää.[7]

Suomalaisessa ruokakulttuurissa vallitsee sesonkiluontoisuus. Kesällä syödään uusia perunoita. Rapukauden alkaminen on lehtijuttujen arvoinen asia, vaikka rapujakin tuodaan pakastettuina ympäri vuoden. Samoin mansikoita ja mustikoita syödään oman maan marja-aikaan.[8][9] Kaali, sienet, lammas, mämmi ja mäti ovat myös sesonkiruokaa.[10][11][12] Joulupöytään kuuluvat muun muassa joulukinkku, rosolli sekä monenlaiset laatikot.

Vuonna 2015 tehdyn kyselyn mukaan suomalaisten suosituimmat einesruoat olivat maksalaatikko, hernekeitto, makaronilaatikko, karjalanpiirakka ja lihapullat.[13]

Maaseudulla syötiin 1900-luvun alussa kolme lämmintä ateriaa päivässä. Usein tukevin oli keskipäivän aikaan nautittu lounas.[14]

Eri ruoka-aineiden kulutus

muokkaa

Suomalaiset syövät päivittäin vihanneksia keskimäärin 350 grammaa päivässä eli alle suositusten. Aikaisemmin miehet söivät erityisen vähän kasviksia, mutta uuden sukupolven myötä sukupuolten välinen ero on pienentynyt.[15] Kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutus on jonkin verran noussut viime vuosikymmeninä.[16]

Hiilihydraattien lähde vaihtelee: perunaa, pastaa ja riisiä vuorotellaan. Perunaa syödään vuodessa keskimäärin 60 kiloa, riisiä kuusi kiloaselvennä.[17][18][19] Leipää syödään paljon, ja sitä tehdään monista viljalajeista (vehnä, ruis, kaura, ohra).[20] Suomalainen syö keskimäärin 50 kiloa leipää vuodessa, ja siitä kolmannes on ruisleipää.[21] Keskimäärin 85 prosenttia suomalaisista syö ruisleipää säännöllisesti, itäsuomalaiset enemmän kuin länsisuomalaiset.[22]

Vuonna 2017 suomalainen käytti keskimäärin 112 kiloa maitoa, 48 kiloa muita nestemäisiä maitotuotteita ja 26 kiloa juustoa. Suomessa kulutetusta maidosta noin 56 prosenttia oli kevytmaitoa, kolmasosa rasvatonta maitoa ja kymmenesosa täysmaitoa.[17] Maidon kulutus on ollut pitkään laskussa, kun taas juuston kulutus on noussut. Vielä 1950-luvun alussa suomalainen kulutti vuodessa keskimäärin jopa 370 kiloa maitoa ja vain reilut kaksi kiloa juustoa.[23]

Suomessa kulutettiin vuonna 2017 noin 81 kiloa lihaa henkeä kohti. Noin 41 prosenttia kulutetusta lihasta oli sianlihaa, noin 31 prosenttia siipikarjanlihaa ja noin 24 prosenttia naudanlihaa. Suomalaisten lihankulutus on kasvanut viime vuosikymmeninä,[16] ja vielä 1950-luvulla lihaa syötiin vain noin 30 kiloa henkeä kohti.[23] Aiemmin siipikarjaa kului vain hyvin vähän; sen kulutus on ollut jatkuvassa nousussa 1980-luvulta 2010-luvulle.[24] Pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden kulutus on niin ikään lisääntynyt viime vuosikymmeninä.[16]

Juomat

muokkaa
 
Lammin sahtia.

Arkiaterialla suosituimmat ruokajuomat ovat vesi, maito, piimä, mehu ja kotikalja. Monista muista maista poiketen Suomessa myös monet aikuiset juovat maitoa, tyypillisesti ruokajuomana.[25] Kahvia kulutetaan Suomessa noin 10 kiloa vuodessa asukasta kohden, mikä on enemmän kuin missään muualla maailmassa.[26][27] Kahvia juodaan niin aamiaisella ja töissä kuin lähes kaikissa kokouksissa ja juhlissakin.[25]

1960-luvulle asti suomalaisten alkoholinkulutus koostui lähinnä väkevistä viinoista, nykyisin taas noin puolet Suomessa kulutetusta alkoholista on olutta.[28][29] Suomalaiset oluet ovat pääosin vaaleita lageroluita, mutta erikoisoluiden tarjonta on kasvanut 2000-luvulla.[30] Oluen ohella muita suosittuja mietoja alkoholijuomia ovat siideri ja lonkero. Tunnetuimpia suomalaisia vahvoja alkoholijuomia ovat esimerkiksi Koskenkorva, Jaloviina, Finlandia Vodka ja Marskin ryyppy. Perinteisimpiä suomalaisia alkoholijuomia on sahti, joka on pääosin ohramaltaista valmistettu suodattamaton olut.

Alueellisia keittiöitä

muokkaa
Katso myös: Saamelainen keittiö
Katso myös: Karjalainen ruokaperinne
 
Kalakukko on osa pohjoissavolaista keittiötä.
 
Perinteinen karjalanpiirakka.

Suomalaisessa ruokakulttuurissa on vaikutteita sekä idästä että lännestä, ja erot korostuvat maakuntien perinteissä. Lännessä ruokaa on tehty perinteisesti keittämällä ja leivinuunia lämmitettiin harvoin, jolloin arkileipä säilytettiin kuivattuna. Idässä uuni lämpeni usein ja sitä käytettiin ruoanlaittoon. Hapattaminen, sienet ja piirakat ovat itäistä perinnettä.[31]

Lapin keittiöön kuuluu leimallisesti poronliha, riista, lakat sekä leipäjuusto.[32] Muita esimerkkejä ovat oululainen rössypottu, nahkiaiset, kainuulaiset rönttöset, hämäläinen sahti, Pirkanmaan mustamakkara, saaristoalueen mustaleipä sekä karjalaisten sultsinat.[33]

Nimisuojatut elintarvikkeet

muokkaa
Katso myös: Luettelo Suomen nimisuojatuista elintarvikkeista

Kymmenen suomalaista elintarviketta on Euroopan unionin nimisuojajärjestelmän piirissa. Ne ovat Lapin puikula -peruna, sahti, kalakukko, karjalanpiirakka, Kainuun rönttönen (2008), Lapin Poron liha, Lapin Poron kuivaliha ja Lapin Poron kylmäsavuliha[34] sekä kaksi eri muikkua: Puruveden muikku ja Kitkan viisas.[35]

Kriittisiä kannanottoja

muokkaa

Silvio Berlusconi ja Jacques Chirac arvostelivat vuonna 2005 suomalaista ruokaa sen huonosta mausta.[36][37] Skotlantilainen huippukokki Gordon Ramsay kävi Suomessa 2007 esittelemässä uutta keittokirjaansa ja haukkui suomalaiset perinneruoat.[38]

Ruokakulttuurikeskuksen johtajan, ruokakirjailija Ulla Rauramon mukaan Suomessa vallitsee välinpitämätön suhtautuminen ruokaan ja ruokakulttuuriin. Ruoanlaittoon käytetään Suomessa entistä vähemmän aikaa ja ruokailu on ilotonta niin kodissa kuin kouluissakin. Suomessa ruuan laatu ja maku ovat jääneet sivurooliin, koska suomalaisia vaivaa ”halvan ruuan huuma”. Rauramon mukaan Suomessa perheet syövät harvoin yhdessä, ja moni suomalaislapsi ei osaa käyttää veistä ja haarukkaa kouluikään tullessaan.[39]

Suomi on toiminut edelläkävijänä terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittämisessä.[40][41]

Suomalaisia perinneruokia

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Finnish cuisine – east meets west in Scandinavian style 2008. ETP Food For Life Finland. Arkistoitu Viitattu 29.7.2015.
  2. ↑ Smetana ja muut hapanmaitotuotteet vertailussa | Yhteishyvä yhteishyva.fi. Viitattu 21.4.2021.
  3. ↑ Hapanmaitotuotteet hellivät vatsaa Yle. Viitattu 30.7.2015.
  4. ↑ Tunnettuja suomalaisia tuotteita 2013. Viestintäliitto. Viitattu 29.7.2015.
  5. ↑ Kokkimaajoukkue vie villiruokaa maailmalle 2012. Länsi-Uusimaa. Arkistoitu 29.7.2015. Viitattu 29.7.2015.
  6. ↑ Hyvään lounaaseen kuuluu pääruoka, salaatti, leipä ja maito. MLL. Arkistoitu Viitattu 30.7.2015.
  7. ↑ Mitä on suomalainen ruoka? Hyvää Suomesta. Arkistoitu Viitattu 6.8.2015.
  8. ↑ Iconic Finnish Foods of All Time Visit Finland. Viitattu 29.7.2015.
  9. ↑ Rapukausi alkoi vaihtelevasti [vanhentunut linkki] vihdinuutiset.fi. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 30.7.2015.
  10. ↑ Pääsiäinen: Lammasta lautasilla 1,5 miljoonaa kiloa Kauppalehti. Viitattu 31.1.2016.
  11. ↑ Syödään sesonkiruokaa: äidin kaalilaatikko ruokamenot.fi. Viitattu 31.1.2016.[vanhentunut linkki]
  12. ↑ Etusivu Satokausikalenteri. Viitattu 21.4.2021.
  13. ↑ Yli 30-vuotiaiden megahitti kärjessä: Tässä ovat Suomen 10 suosituinta einesruokaa Ilta-Sanomat (is.fi). 28.8.2015. Sanoma Media Finland Oy. Arkistoitu 5.12.2022. Viitattu 5.12.2022.
  14. ↑ Ruotsit ruoalla, musta kansa murkinalla. Aterioiden nimitykset suomen murteissa 1990. Kielikello. Viitattu 14.7.2015.
  15. ↑ Kasvikset maistuvat yhä useammalle 2002. Kotimaiset kasvikset. Arkistoitu 29.7.2015. Viitattu 29.7.2015.
  16. ↑ a b c Näin syö nelihenkinen suomalaisperhe Ruokatieto. Viitattu 14.7.2015.
  17. ↑ a b Mitä Suomessa syötiin vuonna 2017 Luonnonvarakeskus. Arkistoitu 7.12.2018. Viitattu 18.8.2019.
  18. ↑ Gluteeniton dieetti teki riisistä trendikästä – mutta onko se terveellistä? hs. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 30.7.2015.
  19. ↑ Trendit menevät - peruna pysyy [vanhentunut linkki] kasvikset.fi. Viitattu 30.7.2015.
  20. ↑ Millaista leipää suomalaiset syövät Yhteishyvä. Arkistoitu Viitattu 29.7.2015.
  21. ↑ Suomalainen ruisleipä Vaasan. Arkistoitu Viitattu 29.7.2015.
  22. ↑ Tätä leipää suomalainen syö Uusi Suomi. Viitattu 29.7.2015.
  23. ↑ a b Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat. Mari Niva. Helsingin yliopisto. Arkistoitu 7.5.2018. Viitattu 7.5.2018.
  24. ↑ Lihankulutus Suomessa Lihatiedotus. Viitattu 20.8.2019.
  25. ↑ a b Suomalainen tapakulttuuri infoFinland.fi. Viitattu 4.10.2019.
  26. ↑ Kahvin kulutus 6.7.2011. Kahvi.fi. Arkistoitu 20.8.2019. Viitattu 20.8.2019.
  27. ↑ Finland (pdf) 2011. International Coffee Organization. Viitattu 20.8.2019 }.
  28. ↑ Olut - syntipukki vuosikymmenestä toiseen Ilta-Sanomat. 25.9.2014. Viitattu 20.8.2019.
  29. ↑ Alkoholin riskikäyttäjiä on Suomessa jopa puoli miljoonaa - tiedätkö riskirajasi? Iltalehti. 2.3.2016. Viitattu 20.8.2019.
  30. ↑ Erikoisoluet ovat tulleet Suomeen jäädäkseen Club-Mate. 17.9.2017. Arkistoitu 20.8.2019. Viitattu 20.8.2019.
  31. ↑ Maakuntien rikas ruokakulttuuri Ruokatieto. Arkistoitu 14.7.2015. Viitattu 14.7.2015.
  32. ↑ Lappi Ruokatieto. Arkistoitu 17.7.2015. Viitattu 30.7.2015.
  33. ↑ Paikallista kulttuuria - perinnettä ja uutta Ruokatieto. Arkistoitu 15.2.2016. Viitattu 31.1.2016.
  34. ↑ EU:n suojaamat erikoisuudet Ruokatieto. Viitattu 30.7.2015.
  35. ↑ Agriculture and Rural Development > Agriculture and food > DOOR > Browse EU. Viitattu 30.7.2015.
  36. ↑ 'Playboy tactics': Italian PM's Finland insult Sydney Morning Herald. 23.6.2005. Viitattu 5.2.2016.
  37. ↑ Chirac shares a joke at Britain's expense ("...After Finland, it's the country with the worst food.") The Guardian. 4.7.2005. Viitattu 5.2.2016.
  38. ↑ Kojonen, Veli: Gordon Ramsay: Suomi-ruoka on sontaa! Ilta-Sanomat (is.fi). 29.10.2007. Sanoma Media Finland Oy. Arkistoitu 5.12.2022. Viitattu 5.12.2022.
  39. ↑ Ruoka on positiivisen vallankäytön väline 17.1.2013. PS Kustannus. Arkistoitu 29.7.2013. Viitattu 18.1.2013.
  40. ↑ Terveysvaikutteisten ruokien yhdistelmävaikutukset hämmentävät Ruokatieto. 2013. Viitattu 31.1.2016.
  41. ↑ KE 4/2013, s. 26: Funktionaaliset elintarvikkeet − onko niillä edelleen tulevaisuutta? Kehittyvä Elintarvike. 2013. Arkistoitu 1.2.2016. Viitattu 31.1.2016.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Aaltonen, Turkka & Arkko, Martti: Lallin pidot: Elämys- ja ruokamatka Suomen esihistoriaan. Helsinki: Edita, 2001. ISBN 951-37-3106-5
  • Asplund, Ulla (toim.): Sahtikirja. Lammi: Suomen sahtiseura, 1990. ISBN 952-90-2174-7
  • Isotalo, Merja: Pitopöydässä ja nuotiolla: Suomalaisen ruokakulttuurin opinto-opas. Helsinki: Maa- ja kotitalousnaisten keskus, 1999. ISBN 952-5302-01-6
  • Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  • Lahtinen, Mysi: Juhlat: Uudestavuodesta elonkorjuuseen. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-3151-3
  • Kolmonen, Jaakko: Mitä minä syön. Helsinki: Patakolmonen, 1999. ISBN 952-5090-04-3
  • Kylli, Ritva: Suomen ruokahistoria. Suolalihasta sushiin. Gaudeamus, 2021. ISBN 9789523451353
  • Mäkelä, Eero, ja muut: Muikkutortusta riekonrintaan. Uusia suomalaisia makuelämyksiä. Helsinki: Otava, 1997. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
  • Ollikainen, Eila, ja muut: Savolainen syömälysti. Kuopio: Savonia-ammattikorkeakoulu, 2009. ISBN 978-952-203-100-6
  • Pohjanluoma, Riitta: Perinnemakuja maakunnista. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-2764-8
  • Rannikko, Götha: Puukkolihaa, imellusvelliä ja muita evväitä: Ruokaperinnettä Kainuusta. Kajaani: Oulun yliopisto, Lönnrot-instituutti, 1999. ISBN 951-98272-1-8
  • Rauramo, Ulla: Ruis: Suomalaisten salainen ase. Jyväskylä: Atena, 2004. ISBN 951-796-321-1
  • Sillanpää, Merja: Happamasta makeaan: Suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin kehitys. Vantaa: Finfood, 1999. ISBN 952-5244-02-4
  • Uusivirta, Hilkka: Suomalaisen ruokaperinteen keittokirja. Helsinki: WSOY, 1982 (4. painos 1998). ISBN 951-0-10696-8
  • Venhola, Teija: Syömään!. Helsinki: Maahenki, 2011. ISBN 978-952-5870-49-7
  • Kurjenlento, Virpi & Repo, Sami: Suomalaista voimaruokaa. Helsinki: Minerva, 2011. ISBN 978-952-4925-40-2

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomalainen keittiö.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomalainen_keittiö&oldid=22876219”