Suojärven piiri
Suojärven piiri (ven. Суоярвский район) on hallintoalue Karjalan tasavallan länsiosassa. Piiri rajoittuu pohjoisessa Mujejärven piiriin, koillisessa Karhumäen piiriin, idässä Kontupohjan piiriin, kaakossa Prääsän piiriin, etelässä Pitkärannan piiriin, lounaassa Sortavalan piiriin ja lännessä Suomeen kuuluvaan Pohjois-Karjalan maakuntaan. Suojärven piirin keskuksena on Suojärven kaupunki. Piirin pinta-ala on 13 731 neliökilometriä[2] ja vuonna 2010 piirissä oli noin 18 800 asukasta.[1]
| Suojärven piiri Суоярвский район |
|
|---|---|
 |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
.svg) Suojärven piirin sijainti Karjalan tasavallassa. |
|
| Valtio |
 Venäjä |
| Tasavalta |
 Karjalan tasavalta |
| Kaupunkikuntia (gorodskoje poselenije) | 1 |
| Maalaiskuntia (selskoje poselenije) | 4 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Suojärvi (9766 as. 2010[1]) |
| Pinta-ala ([2]) | 13 731 km² (4.) |
| Väkiluku (2010) ([1]) | 18 814 (11.) |
| – väestötiheys | 1,4 as./km² |
| Kielet | venäjä |
| Verkkosivu | |
|
Aikavyöhyke UTC 3 (MSK)
|
|
Kuntajako
muokkaaPiiriin kuuluu yksi kaupunkikunta ja neljä maalaiskuntaa:
- Suojärven kaupunki
- Porajärvi (Porosozero)
- Naistenjärvi
- Loimola
- Veskelys (Veškelitsa)
Näissä on yhteensä 25 asutuskeskusta (vuonna 2008)
Historia
muokkaaSuojärven piiri muodostettiin 9. heinäkuuta 1940.[3] Se käsitti suunnilleen Suomen Moskovan rauhassa 13. maaliskuuta 1940 kokonaan luovuttamat Suojärven, Suistamon ja Soanlahden kunnat sekä Korpiselän ja Ilomantsin kuntien luovutetut osat. Alueen suomalainen väestö evakuoitiin jo sodan aikana tai rauhan tultua supistuneen Suomen alueelle. Neuvostoliitto siirsi autioituneelle alueelle uutta väestöä.
Jatkosodassa Suomi valloitti alueen takaisin elokuussa 1941 ja muualle Suomeen evakuoitu väestö pääsi palaamaan kotiseudulleen. Moskovan välirauhassa 19. syyskuuta 1944 alue jouduttiin toistamiseen luovuttamaan Neuvostoliitolle, jossa alue muodosti jälleen Suojärven piirin.
Suojärven piiriin liitettiin vuonna 1957 lakkautetun Petrovskin piirin länsiosa.[3]
Piirin nykyinen kuntajako on vuodelta 2006, jolloin Venäjällä tehtiin kunnallishallintouudistus. Ennen tätä piirissä oli yksi kaupunkialue (Suojärvi), kaksi asutushallintoaluetta (Porajärvi ja Naistenjärvi) sekä kuusi kylähallintoaluetta (Leppäsyrjä, Loimola, Piitsjoki, Suojoki, Vegarus ja Veskelys). Kylähallintoalueisiin kuului yhteensä 34 kylää.[4]
Lähteet
muokkaa- Karjalan tasavalta vuonna 1997. Jyväskylä: Yrityspalvelu Karelski, 1997. ISBN 952-90-8324-6
- Суоярвский муниципальный район. Karelija ofitsialnaja, tasavallan virallinen sivusto. (venäjäksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 5 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 20.5.2012. (venäjäksi)
- ↑ a b Piirin kuvaus Suojärven kunnallispiiri. Arkistoitu 12.7.2017. Viitattu 20.5.2012. (venäjäksi)
- ↑ a b Tietoja Karjalan hallinnollista ja alueellista jakoa koskevista muutoksista (Suomentanut Rossi, Susanna (2006)) heninen.net. Viitattu 20.5.2012.
- ↑ Karjalan tasavalta vuonna 1997
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suojärven piiri Wikimedia Commonsissa
- Suojärven piirin sivusto (venäjäksi)
- Lyhyesti Suojдrven hallintopiirin historiallisista, kansallisista ja kulttuurierikoisuuksista. Karjalan tasavalta. Valtiovaltaelinten virallinen palvelin. (suomeksi)
- Справка об исторических, культурных, демографических и национальных особенностях Суоярвского района (Tietoja piiristä, mm. kansallisuusjakauma vuonna 2002) Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin. Arkistoitu 11.5.2012. Viitattu 11.5.2013. (venäjäksi)