StarCraft

StarCraft on Blizzard Entertainmentin kehittämä reaaliaikainen strategiapeli. Peli on julkaistu vuonna 1998 Windowsille ja seuraavana vuonna Apple Macintoshille. Peli on julkaistu vuonna 2000 Nintendo 64:lle nimellä StarCraft 64. Peli on StarCraft -sarjan ensimmäinen osa.

StarCraft
StarCraftin kansikuva.
Kehittäjä	Blizzard Entertainment Mass Media, Inc. (Nintendo 64)
Julkaisija	Windows, Macintosh: Blizzard Entertainment Sierra Entertainment Nintendo 64: Nintendo
Jakelija	Battle.net
Suunnittelija	Chris Metzen James Phinney
Säveltäjä	Tracy W. Bush
Pelisarja	StarCraft
Julkaistu	Windows 31. maaliskuuta 1998 Macintosh maaliskuussa 1999 Nintendo 64 NA 13. kesäkuuta 2000 EU 16. kesäkuuta 2000
Lajityyppi	Reaaliaikainen strategiapeli
Pelimuoto	Yksinpeli, moninpeli
Ikäluokitus	ELSPA: 15 ESRB: T Virheellinen ESRB-arvo PEGI: 16
Alusta	Macintosh, Nintendo 64, Windows
Lisenssi	Ilmaisohjelma
Jakelumuoto	CD, pelimoduuli, digitaalinen lataus
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Pelin tarinavetoinen yksinpeli käsittelee kolmen rodun jatkuvaa taistelua vallasta ja selviytymisestä. Nämä kolme rotua ovat terranit, jotka ovat tähtienvälisten ihmissiirtolaisten jälkeisiä, kehittyneet humanoidit ja kokeneet avaruudenkävijät protossit sekä hyönteismäiset, valtavalukuiset ja alati leviävät zergit. Starcraft on kaikkien aikojen kolmanneksi myydyin tietokonepeli ja kaikkien aikojen myydyin reaaliaikainen strategiapeli, jota myytiin yli 11 miljoonaa kappaletta. Vaikka pelin viimeisin lisäosa julkaistiin 1998, se nauttii edelleen suurta suosiota erityisesti moninpelaajien keskuudessa. Jatko-osa StarCraft II julkaistiin 27. heinäkuuta 2010.

Blizzard julkaisi alkuperäisen version vuonna 2017 ilmaisena nimellä StarCraft Anthology ennen remasteroitua versiota.

Pelin tyyli

StarCraft muistutti alkutekijöissään huomattavan paljon Blizzardin edellistä strategiapeliä, Warcraft II:ta. Koska Blizzard ei tahtonut tehdä vain "Warcraftia avaruuteen", peli purettiin viittä vaille alkutekijöihinsä, ja siihen tehtiin huomattava määrä muutoksia. Siinä, missä Warcraft II -maailman keskenään sotivat ihmisten Allianssi ja örkkien Lauma erosivat pelissä keskinäisiltä ominaisuuksiltaan vain hitusen, StarCraftissa pelattavia rotuja oli yksi enemmän, ja kaikilla oli täysin omaperäiset yksiköt. Tästä huolimatta pelattavien rotujen välistä voimasuhdetta pidetään pelaajapiireissä laajasti liki täydellisen tasapainoisena. Terranien yksiköt ovat kohtalaisen hyviä ja vailla erityisiä vahvuuksia. Heidän rakennuksensa alkavat tuhoutua itsekseen menetettyään liikaa kestoaan. Terranit pystyvät parantamaan jalkaväkeä vain lisäosassa, mutta muuta kalustoa pystyvät työläiset, SCV-yksiköt, korjaamaan. Terranit voivat rakentaa lähes minne vain, kun taas zergit tarvitsevat "creepiä", ns. elävää maata. Protossien puolestaan pitää rakentaa pylon-rakennustensa läheisyyteen. Mikäli pylon tuhoutuu, menettävät lähistön rakennukset käyttövoimansa. Zergien yksiköt paranevat itsestään (myös protossien yksiköt paranevat itsestään, mutta tämä pätee ainoastaan niiden ympärillä olevaan suojakerrokseen, eikä niiden varsinaiseen kestoon). Niiden rakennukset ovat oikeastaan eläviä mutatoituneita työläisiä, drone-yksiköitä. Zergien taistelutyylinä on massataktiikka. Protossien yksiköt puolestaan ovat kalleimpia mutta myös parhaita: esimerkiksi heidän perusyksikkönsä zealotin kestävyys on 160 kestopistettä, kun terranien vastaavalla se on 40, ja zergien vain 35.

Warcraft II:sta tutut huumorikommentit, joita pelihahmot antoivat pelaajan klikatessa niitä toistuvasti osoittimella, tekivät paluun StarCraftissä. Pelin ääninäyttelyä pidetään yleisesti laadukkaana. Myös tietokoneanimoituihin välinäytöksiin on panostettu, ja nekin ovat korkeatasoiset. Vaikka Blizzard ei tahtonut StarCraftista liikaa Warcraft II:n kaltaista, on Warcraft III:ssa kuitenkin huomattavasti StarCraftin pelillisiä piirteitä. Kaiken kukkuraksi pelin tarina päättyy (lisäosa The Frozen Thronessa) jotakuinkin samalla tavalla kuin Brood Warissa. Jopa viimeisen videonäytöksen nimi on sama; The Ascension.

StarCraftista alkaen Blizzardin strategiasarjoissa tuli tutuksi myös näkökulma, josta tarina esitetään. Pelissä ei edetä yksinomaan yhden rodun puolella, vaan jokaisella pelataan kerrallaan. Siitä, mihin aikaisemman rodun tehtävä päättyi, jatkuu tarina uuden rodun tehtävillä. Puoli vaihtuu tarpeen mukaan tarinan edetessä.

Pelin moninpelimahdollisuudet ovat valtavat. Internetissä pystyy pelaamaan ns. normaaleja, vihollisen tuhoamiseen perustuvia otteluita, mutta mahdollista on käyttää myös pelaajien itsensä tekemiä UMS-moodeja (Use Map Settings), joissa yksiköiden voimasuhteita on usein muutettu muokattua kenttää varten. Monissa UMS:issä käytetään defence-pelimuoto, jossa tavoitteena on esimerkiksi estää vihollisen pääsy paikasta A paikkaan B tai tuhota joukkueen kanssa jokin vihollisen tärkeä rakennus. UMS-pelit antavat mahdollisuuden vaihtelevampiin pelikokemuksiin kuin peruspeli, ja niitä pelataankin Blizzardin pelipalvelu Battle.netissä yhtä paljon kuin pelin normaaleja skenaarioitakin.

Pelin esikuvat ja vaikutteet

StarCraftin elokuvamaisuus on paitsi harkittua, osin myös lainattua. Eniten peli on saanut vaikutteita Starship Trooperista, mutta osa vaikutteista on myös selvästi peräisin Alien- ja Predator-elokuvasarjoista. Monet repliikeistä ovat suoria lainauksia tunnetuista tieteiselokuvista. Esimerkiksi terranien sotilaan repliikki ”How do I get out of this chickenshit outfit?” on tuttu Aliens – paluun Hudsonin lausumana. Terranien maahanlaskualuksenkin kaikki vastaukset ovat suoria lainoja Aliensin naispilotilta.

Zergit muistuttavat eniten Starship Troopersin ötököitä, mutta jonkin verran myös Alien-sarjan alieneita. Kuten predatorit, protossit ovat soturirotu (ulkonäössä ja aseistuksessa on myös samankaltaisuuksia).

Suurin yhtäläisyys Tähtien sota -sarjaan löytynee protosseista, joiden keskuudessa on teistinen uskonto, joka jakaa sen harjoittajat pimeään ja valoisaan puoleen. Vastaavasti Tähtien sota -sarjassa jako tapahtuu jedien ja sithien kesken, joiden uskonto perustuu Voimaan, energiakenttään kaiken elollisen ja elottoman välillä. Protossien uskonnossa pimeä puoli ei kuitenkaan tee sen harjoittajasta pahaa, vaan on yksinkertaisesti erilaista voimaa kuin valoisa puoli. StarCraftissä pimeä puoli muodostui Protossien yhteiskunnasta erotettujen toimesta, jotka lähtivät evakkoon. Myöhemmin Protossien kotiplaneetta vallattiin ja koko rotu joutui evakkoon alun perin karkotettujen luokse.

Eniten StarCraft on tosin on lainannut Warhammer 40k -universumista, niin kuin WarCraftkin Warhammer Fantasy Battle:stä. Monet termit, nimet ja pelin yleinen tyyli ovat hyvin samanlaisia kuin Warhammer 40k:ssa. Esimerkiksi terranien varusteet ja tyyli muistuttavat hyvin paljon Warhammer 40k:n Space Marine -sotilaita, niin kuin heidän olemuksensakin. Protossit ovat kuin yhdistelmä eldareita ja Tauta (joskin Tau lisättiin Warhammer 40k:hon vuosia Starcraftin jälkeen), ja zergit ovat periaatteessa tyranideja toisella nimellä, jos heidän tapaansa mutatoida muita rotuja ei oteta huomioon.

Pelin lisä- ja jatko-osat

StarCraft julkaistiin vuonna 1997. Melko pian alkuperäisen pelin menestyksen jälkeen Blizzard julkaisi lisäosan nimeltä Brood War. Brood War sisälsi uusia tehtäviä, yksiköitä ja videoita sekä paransi pelin moninpeliominaisuuksia. Brood War myös päätti pelin tarinan pisteeseen, joka jätti monet pelaajat toivomaan jatko-osaa. Jatkoa oltiinkin odotettu jo vuosia, ja vihdoin 19. toukokuuta 2007 Blizzard ilmoitti pelin olevan paitsi tuotannossa, myös sen olleen kehittelyssä jo vuodesta 2003 saakka. StarCraft lisäosineen on saavuttanut suunnattoman suosion maailmalla, erityisesti Etelä-Koreassa. Pelin suosiosta kertoo jotain se, että Etelä-Korean uutisissa luetaan kansainvälisen StarCraft-liigan tuloksia ja se, että kuuluisimmat pelaajat saavat palkkaa noin 150 000 € vuodessa. StarCraftilla on yhä, 17 vuotta julkaisunsa jälkeen, satojatuhansia faneja maailmalla, ja erilaisia StarCraft-turnauksia järjestetäänkin ympäri maailmaa lähes kuukausittain.

Brood Warin lisäksi Blizzard on valtuuttanut muita yhtiöitä valmistamaan lisälevyjä yksinpelaajille. Nämä lisälevyt sisälsivät uusia kenttiä moninpeliin, uutta puhenäyttelyä sekä kampanjoita yksinpelaajille. Tällaisia lisälevyjä ovat esimerkiksi StarCraft: Insurrection ja StarCraft: Retribution.

Kirjallisuutta

• StarCraft: Uprising (2000) ISBN B00005AS12 (sähköinen julkaisu)
• StarCraft: Liberty's Crusade (2001) ISBN 0-671-04148-7
• StarCraft: Shadow of the Xel'Naga (2001) ISBN 0-671-04149-5
• StarCraft: Speed of Darkness (2002) ISBN 0-671-04150-9

Aiheesta muualla

• StarCraft MobyGamesissa (englanniksi)
• StarCraft 64 MobyGamesissa (englanniksi)
• Pelin viralliset kotisivut (englanniksi)