Sotilasfarssi
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Sotilasfarssi on sotilaselämää parodioiva elokuva. Yleensä sotilasfarssissa ollaan varusmiespalveluksessa tai kertausharjoituksissa, harvemmin varsinaisessa sotatilanteessa.
Sotilasfarssi oli 1950-luvulla Suomessa yleinen elokuvatyyppi. Fennada-Filmi valmisti vuosina 1952–1958 seitsemän elokuvan sarjan. Myös Suomen Filmiteollisuus tuotti vuosikymmenien mittaan useita sotilasfarsseja, kuten esimerkiksi Serenaadi sotatorvella ja Majuri maantieltä. Itse asiassa yhtiö tuotti kymmenvuotiskaudella 1949–1959 enemmän sotilasfarsseja kuin Fennada-filmi, mutta tuotanto ei ollut niin säännöllistä, sotilasfarssi vuodessa, vaan välillä oli vuosia, ettei valmistunut yhtään ja jonakin vuonna valmistui kaksi. Sotilaselämän parodiointi oli suosittua myös muissa tuon ajan suomalaisissa elokuvissa. Kasarmiolot ja kantahenkilökuntaan liitetyt stereotypiat olivat tuttuja lähestulkoon jokaiselle miespuoliselle suomalaiselle, ja tästä saattoi ammentaa aiheita moniin elokuviin.
Sotilasfarssien asetelmat olivat eri elokuvissa melko samanlaisia. Lemmenjuonia punottiin oman sosiaaliluokan sisällä. Aliupseeri ja varusmiehet heilastelivat yleensä upseerin kotiapulaisen kanssa, ja usein nokkela varusmies vei voiton tyhmähköstä, savolaisesta vääpelistä. Komentajan tytär sitten sai seuraa nuorista ja komeista upseereista tai koulutetuista, fiksuista rivimiehistä.
Sotilasfarsseissa näyttelivät samat näyttelijät yleensä tietynkaltaisia rooleja. Varusmiesrooleissa olivat useimmiten Lasse Pöysti, Tommi Rinne, Sakari Halonen, Leo Jokela, Seppo Kolehmainen, nuori Spede Pasanen ja "ensimmäisessä aallossa" 1930-luvun lopulla Kaarlo Angerkoski. Aliupseerirooleissa esiintyivät usein Reino Valkama, Pentti Viljanen, Pentti Irjala ja Santeri Karilo. Viljasta lukuun ottamatta he näyttelivät tosin välillä korkeitakin upseereita. Upseerirooleissa näytteli erityisesti Kullervo Kalske, mutta useampia rooleja oli myös Paavo Jänneksellä, Uuno Montosella, Veikko Uusimäellä ja pari myös Tauno Palolla ja Uljas Kandolinilla. Heikki Heino näytteli sekä varusmiestä että upseeria. Kullervo Kalskeen roolit sotilasfarsseissa alkoivat vuonna 1939 ratsumestari (kapteenia vastaava ratsuväen arvo) Kyrön roolissa elokuvassa Punahousut ja päättyivät 27 vuotta myöhemmin kapteeni Halmeen rooliin elokuvassa Johan nyt on markkinat. Hänen upseeriroolinsa sotilasfarsseissa olivat joko kapteenin tai luutnantin rooleja.
Lajityypin uudempia tuotoksia ovat Likainen puolitusina (1982), Uuno Turhapuro armeijan leivissä (1984) sekä viisi Vääpeli Körmy -elokuvaa 1990-luvulla.
Suomalaiset sotilasfarssit
muokkaaKirjallisuutta
muokkaa- Laine Kimmo: Murheenkryyneistä miehiä? Suomalainen sotilasfarssi 1930-luvulta 1950-luvulle. Suomen Elokuvatutkimuksen Seura, 1994. ISBN 951-96029-3-3