Ai-ai
Ai-ai eli sormieläin (Daubentonia madagascariensis) on Madagaskarin itärannikon sademetsissä elävä puoliapina ja sormieläinten heimon (Daubentoniidae) ainoa laji. Sen läheisimpiä sukulaisia ovat lorit ja makit. Ai-ai on kotikissan kokoinen, suurisilmäinen ja -korvainen yöeläin, jolla on tuuhea turkki ja pitkä häntä. Sen sormet ovat pitkät ja hoikat. Kapean keskisormensa avulla se kaivelee puissa eläviä toukkia, toisinaan se syö hedelmiäkin. Eläimen varpaat ovat melkein yhtä pitkät ja hoikat kuin sormet, ja niissä on käyrät koukkukynnet (paitsi isossa varpaassa, jonka kynsi on litteä kuten peukalon).
| Ai-ai | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Kädelliset Primates |
| Alalahko: | Puoliapinat Strepsirrhini |
| Osalahko: | Chiromyiformes |
| Heimo: |
Sormieläimet Daubentoniidae |
| Suku: | Daubentonia |
| Laji: | madagascariensis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Daubentonia madagascariensis |
|
 Ai-ain levinneisyys |
|
| Katso myös | |
1900-luvun alkupuolella ai-ain luultiin kuolleen sukupuuttoon, kunnes yksi yksilö havaittiin vuonna 1957. Harvoin näyttäytyvä ja yöaktiivinen laji saattaa silti olla yksi Madagaskarin yleisimmistä puoliapinoista.
Lisääntyminen
muokkaaAi-ait hakeutuvat toistensa seuraan lähinnä vain lisääntyäkseen. Naaras synnyttää joka toinen tai kolmas vuosi. Uros parittelee sellaisten kiimaan tulleiden naaraiden kanssa, joiden elinpiirit ovat päällekkäin sen oman reviirin kanssa. Kosiskeluvaiheessa uros ja naaras syleilevät toisiaan, näykkivät toisiaan varovasti naamasta ja joskus myös sukivat kumppaninsa turkkia. Noin viisi kuukautta kestävän tiineyden päätteeksi naaras synnyttää yhden poikasen. Pienokainen pysyttelee pesässä kahden kuukauden ajan. Naaras etsii ravintoa pesän tuntumasta ja uroskin oleskelee jälkeläisensä lähellä. Nuori ai-ai alkaa nauttia kiinteää ravintoa 3½ kuukauden ikäisenä ja vieroitetaan lopullisesti 3½ kuukautta myöhemmin.
Uskomuksia
muokkaaMuinoin Madagaskarin asukkaat suhtautuivat ai-aihin pelonsekaisella kunnioituksella. Otuksen erikoisen ulkonäön vuoksi he yhä uskovat sen tuovan huonoa onnea. Ai-ain madagaskarilainen nimi fady merkitseekin "paha". Vielä nykyäänkin asukkaat tappavat ai-ain oitis tavatessaan, sillä sen uskotaan tuovan kylälle kuolemaa ja tappavan kanoja. On myös synkkä uskomus, että kun ai-ai osoittaa luisella keskisormellaan ihmistä, tätä kohtaa pian kauhea kuolema. Ei siis ihme, että näillä seuduilla ai-ai yleensä tapetaan ja ruumis ripustetaan tienvarteen, jotta siitä uhoava paha voima osuisi satunnaiseen ohikulkijaan eikä omaan kylään. Madagaskarilaiset uskoivat, että jos retkeilijä yöpyy metsässä, ai-ai saattaa tehdä hänelle tyynyn. Jos tyyny oli pään lähellä, oli tulossa vauraus ja onni. Mutta jos tyyny oli jalkojen lähellä, tulossa oli huono onni ja perikato.
Lähteet
muokkaa- Tieteen Kuvalehti 13/2009, s. 77: Puoliapina syö kuin tikka
Viitteet
muokkaa- ↑ Andriaholinirina, N., Baden, A., Blanco, M., Chikhi, L., Cooke, A., Davies, N., Dolch, R., Donati, G., Ganzhorn, J., Golden, C., Groeneveld, L.F., Hapke, A., Irwin, M., Johnson, S., Kappeler, P., King, T., Lewis, R., Louis, E.E., Markolf, M., Mass, V., Mittermeier, R.A., Nichols, R., Patel, E., Rabarivola, C.J., Raharivololona, B., Rajaobelina, S., Rakotoarisoa, G., Rakotomanga, B., Rakotonanahary, J., Rakotondrainibe, H., Rakotondratsimba, G., Rakotondratsimba, M., Rakotonirina, L., Ralainasolo, F.B., Ralison, J., Ramahaleo, T., Ranaivoarisoa, J.F., Randrianahaleo, S.I., Randrianambinina, B., Randrianarimanana, L., Randrianasolo, H., Randriatahina, G., Rasamimananana, H., Rasolofoharivelo, T., Rasoloharijaona, S., Ratelolahy, F., Ratsimbazafy, J., Ratsimbazafy, N., Razafindraibe, H., Razafindramanana, J., Rowe, N., Salmona, J., Seiler, M., Volampeno, S., Wright, P., Youssouf, J., Zaonarivelo, J. & Zaramody, A.: Daubentonia madagascariensis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 8.7.2014. (englanniksi)